{"id":20596,"date":"2024-12-17T12:02:38","date_gmt":"2024-12-17T10:02:38","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20596"},"modified":"2025-01-20T10:57:58","modified_gmt":"2025-01-20T08:57:58","slug":"naemmeko-hiilinielua-puilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/","title":{"rendered":"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta?"},"content":{"rendered":"

Vuosikymmenien<\/span> ajan Suomen metsi\u00e4 on hoidettu avohakkuilla. Viel\u00e4 hiljattain mets\u00e4laki \u2013 joka asettaa v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksia sille, miten mets\u00e4nomistajan tulisi tehd\u00e4 hakkuita ja mets\u00e4n uudistamista \u2013 on jopa velvoittanut t\u00e4h\u00e4n mets\u00e4nhoitotapaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dVuoteen 2014 jatkuvapeitteinen mets\u00e4nkasvatus oli Suomessa laitonta\u201d, tutkimusprofessori Raisa M\u00e4kip\u00e4\u00e4<\/b> toteaa. Ennen mets\u00e4lain vuoden 2014 uudistusta jatkuvapeitteinen mets\u00e4nkasvatus vei joitain mets\u00e4n\u00adomistajia jopa raastupaan.<\/p>\n

Jatkuvapeitteinen kasvatus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ei miss\u00e4\u00e4n vaiheessa parturoida t\u00e4ysin kaljuksi kuten avohakkuussa. Sen sijaan mets\u00e4ss\u00e4 voi kasvaa eri ik\u00e4isi\u00e4 puita, harvennushakkuita tehd\u00e4\u00e4n kohtuullisen usein ja kaiken kokoisia puita kaadetaan niin, ett\u00e4 pystyyn j\u00e4tet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti isoja puita siement\u00e4m\u00e4\u00e4n ja varmistamaan uusien taimien syntyminen.<\/p>\n

\"\"
Kielitoimiston sanakirjan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 verbille \u201dhoitaa\u201d kuuluu seuraavanlaisesti:
”Pit\u00e4\u00e4 huolta jstak, huolehtia jnk paranemisesta, kunnosta, tilasta tms., huoltaa, hoivata, vaalia. Hoitaa sairasta<\/em>.”
Hakkuita metsiss\u00e4, siis puiden kaatamista nimitet\u00e4\u00e4n mets\u00e4nhoidoksi. Hoitamisesta puhuminen t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarjoaa kiinnostavan n\u00e4kym\u00e4n siihen, miten ihmiset metsiin suhtautuvat. Mets\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n resurssipankkina, jonka toiminta vaatii ihmisen osallistumista, hoitamista. Todellisuudessa mets\u00e4t ovat p\u00e4rj\u00e4nneet vallan hyvin, ja nykyist\u00e4 verrattomasti paremmin, ennen ihmisen hoitotoimenpiteit\u00e4. Voisikin v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihminen hoitaa jotain ihan muuta, kuin mets\u00e4\u00e4 kaataessaan mets\u00e4\u00e4.
Mets\u00e4nhoidosta puhumiselle voisi hakea jonkinlaisia verrokkeja tarkastelemalla sit\u00e4, kuinka ihmiset puhuvat muunlajisista el\u00e4imist\u00e4. Esimerkiksi villiel\u00e4inten kantoja \u201dhoidetaa\u201d. Hoitaminen tarkoittaa siis sit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4 ammutaan.
T\u00e4m\u00e4n \u201dhoitaa\u201d verbin merkityksen omituisuus metsist\u00e4 ja el\u00e4imist\u00e4 puhuttaessa tulee n\u00e4kyv\u00e4ksi, mik\u00e4li nostamme rinnalle hoitokodin ja sairaanhoitajan kaltaiset yhdyssanat.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dJatkuvapeitteinen mets\u00e4nkasvatus on monessa tilanteessa ilmaston kannalta parempi ja mets\u00e4nomistajalle taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin avohakkuu.\u201d<\/p>\n

Uusien tutkimustulosten mukaan maaper\u00e4st\u00e4 vapautuu merkitt\u00e4vi\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4 hiilidioksidia erityisesti avohakkuun j\u00e4lkeen. Uusille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ille on siis tarvetta. Mutta toisaalta M\u00e4kip\u00e4\u00e4n mielest\u00e4 avohakkuiden kielt\u00e4minen tyystin ei ole sek\u00e4\u00e4n j\u00e4rkev\u00e4\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dOn tilanteita, joissa talousmets\u00e4n hoito on mahdollista vain avohakkuiden kautta. Mets\u00e4nomistajalle voidaan my\u00f6s maksaa toimista, jotka vahvistavat hiilensidontaa. Ne toimet voivat olla itsess\u00e4\u00e4nkin omistajalle taloudellisesti kannattavia.\u201d<\/p>\n

M\u00e4kip\u00e4\u00e4 nostaa esimerkiksi Mets\u00e4 Groupin, joka on maksanut mets\u00e4n\u00adomistajille puukauppojen yhteydess\u00e4 sertifiointiohjelmien ylitt\u00e4vist\u00e4 bio\u00addiversiteettitoimista. \u201dYll\u00e4ri-pyll\u00e4ri, omistajat ovat olleet kiinnostuneita n\u00e4ist\u00e4\u201d, toteaa h\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dHiilinieluakin voi vahvistaa ilman, ett\u00e4 alueita poistetaan mets\u00e4talouden piirist\u00e4.\u201d<\/p>\n

Hiilinielujen luonteesta<\/b><\/span><\/h3>\n

Kerrataan hieman perusteita: ilmastokriisin edetess\u00e4 ihmiskunnan pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hiilidioksidin kaltaisten kasvihuonekaasujen puhaltamista ilmakeh\u00e4\u00e4n, ja samalla pit\u00e4isi sitoa ilmakeh\u00e4st\u00e4 mahdollisimman paljon sinne jo puhallettua hiilidioksidia.<\/p>\n

Luonnon tapa poistaa hiilt\u00e4 ilmasta on fotosynteesi, jonka avulla mets\u00e4tkin hiilt\u00e4 sitovat. Eli auringonvalon energialla esimerkiksi puut muuttavat vett\u00e4 ja hiilidioksidia hapeksi ja hiilt\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ksi sokeriksi, jonka sitovat itseens\u00e4.<\/p>\n

Metsiss\u00e4 hiili ei sitoudu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puiden runkoihin vaan my\u00f6s maaper\u00e4\u00e4n muun muassa puusta irtoavana karikkeena eli kuolleena eloper\u00e4isen\u00e4 aineksena. Suomessa mets\u00e4maaper\u00e4n hiilivaraston muutoksia tutkitaan muun muassa EU:n rahoittamassa HoliSoils-hankkeessa, jota johtavat tutkimusprofessorit Raisa M\u00e4kip\u00e4\u00e4 ja Aleksi Lehtonen<\/b> Luonnonvarakeskus Lukessa. Tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoitomenetelmi\u00e4 \u2013 siis hakkuita \u2013 sellaisiksi, ett\u00e4 maaper\u00e4n kunto ei heikentyisi ja maaper\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6t pienenisiv\u00e4t.<\/p>\n

\u201dKun puhumme hiilensidonnasta, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tarkastella koko ekosysteemi\u00e4. Ja kun puhumme ekosysteemist\u00e4, voimme puhua siit\u00e4, mihin hiili on siell\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 sitoutunut.\u201d<\/p>\n

Hiili monessa paikassa<\/b><\/span><\/h3>\n

Mets\u00e4 on elinymp\u00e4rist\u00f6 kaikelle siell\u00e4 el\u00e4v\u00e4lle, virkist\u00e4ytymispaikka monille \u2013 sek\u00e4 osa Suomen kansallista identiteetti\u00e4. Mets\u00e4 on my\u00f6s paikka, josta saadaan monenlaisia resursseja. Resurssiajatteluun liittyy my\u00f6s metsien tarkastelu hiilivarastona. \u201dKun puhutaan hiilinieluista, puhutaan muutoksesta tuossa varastossa\u201d, M\u00e4kip\u00e4\u00e4 yksinkertaistaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Kun suomalaista kehoitetaan ajattelemaan mets\u00e4\u00e4, niin monien mieleen tulee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kuva sadunomaisesta ikimets\u00e4st\u00e4. Harmillisesti t\u00e4m\u00e4 kuva ei kuitenkaan kuvaa suomalaista mets\u00e4\u00e4 erityisen hyvin. BioGone-vastamainoksessa n\u00e4kyv\u00e4 kuva poltetusta avohakkuusta puolestaan on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n normaali n\u00e4ky. Kuva palaneesta avohakkuusta on otettu Etel\u00e4-Suomessa sen j\u00e4lkeen, kun mets\u00e4yhti\u00f6 UPM on k\u00e4ynyt paikalla.
Suomen valtio on yksi UPM:n suurimmista omistajista ja UPM saa toistuvasti suurimman tai l\u00e4hes suurimman siivun valtion vuosittain maksamista yritystuista.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dEi oikeastaan tarvitse ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta kuin ett\u00e4 olemme kiinnostuneita hiilivaraston muutoksesta. Kyse ei ole mist\u00e4\u00e4n kauhean vaikeasta k\u00e4sitteest\u00e4: jos metsien hiilivarasto pienenee, p\u00e4\u00e4tyy vapautuva hiilidioksidi ilmakeh\u00e4\u00e4n ja l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ilmastoa.\u201d<\/p>\n

Se, miten pitk\u00e4\u00e4n mets\u00e4n annetaan kasvaa, vaikuttaa siihen, kuinka suuri mets\u00e4n hiilivarasto on.<\/p>\n

\u201dPuuston hiilivarastoa pit\u00e4\u00e4 tarkastella kiertoajan yli. Jos puut kaadetaan pienin\u00e4, niin mets\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilivarastokin on pienempi. Jos annetaan puiden kasvaa j\u00e4reiksi, on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hiilivarasto suurempi\u201d, M\u00e4kip\u00e4\u00e4 toteaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dSuomessa on useita maakuntia, joissa hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat olleet vuosien ajan suuremmat, kuin puuntuotannollisesti suurin yll\u00e4pidett\u00e4viss\u00e4 oleva taso olisi ja puuston kokonaistilavuus pienenee.\u201d<\/p>\n

On siis sy\u00f6ty enemm\u00e4n kuin on tienattu, mik\u00e4 on olennaista my\u00f6s talouden kannalta. Kun puun tuonti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 on samaan aikaan loppunut, t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy puun saatavuudessa ja hinnassa \u2013 eli saatavuus on ollut huonoa ja hinta korkealla.\u00a0<\/span><\/p>\n

Samoihin aikoihin, kun metsien riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys teollisuuden tarpeisiin on k\u00e4ynyt ilmeiseksi, avasi esimerkiksi Mets\u00e4 Group j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4iset niin sanotut biotuotetehtaat \u00c4\u00e4nekoskelle vuonna 2017 ja Kemiin vuonna 2023.\u00a0<\/span><\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on sellutehtaista, joiden yhteydess\u00e4 sellua my\u00f6s jatkojalostetaan. Yksist\u00e4\u00e4n Kemin tehdas prosessoi melko tarkasti kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain kaadettavista puista.<\/p>\n

Miten mets\u00e4 kaadetaan?<\/b><\/span><\/h3>\n

M\u00e4kip\u00e4\u00e4 kertoo, ett\u00e4 avohakkuun j\u00e4lkeen maaper\u00e4n hiilivarasto pienenee noin 20 vuoden ajan.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dVoi menn\u00e4 40-60 vuotta ennen kuin mets\u00e4maaper\u00e4 saavuttaa sen hiilivaraston, mik\u00e4 siell\u00e4 oli ennen avohakkuuta. Jos otamme huo\u00admioon avohakkuun j\u00e4lkeen pienenev\u00e4n maaper\u00e4n hiilivaraston, se muuttaa johtop\u00e4\u00e4telm\u00e4\u00e4 siit\u00e4, mink\u00e4 ik\u00e4isen\u00e4 mets\u00e4\u00e4n sitoutuu eniten hiilt\u00e4 tai siit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa hiilivaraston kasvu on nopeinta.\u201d<\/p>\n

\"\"
Ponsse Oyj on Pohjois-Savossa, Vierem\u00e4n kunnassa Iisalmen kainalossa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4 yritys, joka valmistaa mets\u00e4koneita. Ponssen koneet perustuvat niin sanottuun tavaralajimenetelm\u00e4\u00e4n, jossa rungot katkotaan jo mets\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n vaatimiin mittoihin.
Ponsse on yksi maailman suurimmista mets\u00e4konevalmistajista ja Suomessa markkinajohtaja. Mets\u00e4ty\u00f6kone on on tietenkin ty\u00f6kalu siin\u00e4, miss\u00e4 kirves ja sahakin ovat. Nykyaikaiset harvesterit ovat kuitenkin niin tehokkaita, ett\u00e4 niiden voimalla mets\u00e4t katoavat ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Tohtoritutkija Antti Majava<\/strong> muistuttaa<\/span><\/a>, ett\u00e4 jopa alhaisen kehitystason kulttuuri pystyy hyvin tehokkaasti h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4t. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voi mainita V\u00e4limeren ymp\u00e4rist\u00f6n antiikin Rooman, jossa mets\u00e4t hakattiin laivojen raaka-aineiksi. Antiikin ty\u00f6kaluihin verrattuna nykyaikaisen harvesterin tehokkuutta on l\u00e4hes mahdotonta edes sanallistaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Avohakkuun ja uudistamisen j\u00e4lkeen maaper\u00e4n eloper\u00e4isen aineksen hajoaminen jatkuu ja jopa kiihtyy.<\/p>\n

”Silloin maaper\u00e4n hiilivarasto pienenee, koska uutta kariketta tulee vain v\u00e4h\u00e4n. Puiden taimet ja muu kasvillisuus tuottaa kariketta v\u00e4hemm\u00e4n kuin maaper\u00e4n mikrobitoiminta samanaikaisesti hajottaa, ja t\u00e4llaisena tilanne jatkuu parin vuosikymmenen ajan avohakkuun j\u00e4lkeen.\u201d<\/p>\n

Metsiss\u00e4 on kuitenkin eroja ja suomets\u00e4ss\u00e4 maaper\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6t voivat olla paljon suurempia kangasmailla. Erityisen paljon hiilt\u00e4 vapautuu ojituksilla kuivatusta turvemaasta, johon hiilt\u00e4 on vapautunut tuhansien vuosien ajan. M\u00e4kip\u00e4\u00e4n mukaan Suomessa turpeeseen onkin sitoutunut enemm\u00e4n hiilt\u00e4 kuin puustoon konsanaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Luonnonvarakeskus on viime vuosina mitannut kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 soilla, joita on kuivatettu jo 1960-luvulla tehdyin ojituksin. Ojituksilla on aikanaan tavoiteltu puuston kasvun lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, joka on usein onnistunutkin, mutta samalla on pilattu vesist\u00f6j\u00e4 ja kiihdytetty ilmastonmuutosta. Nyt ojitetuilla soilla on tehty avohakkuita ja se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n sek\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ett\u00e4 vesist\u00f6jen ravinnekuormitusta.<\/p>\n

\u201dNiit\u00e4 mittauksia on toistaiseksi tehty varsin pienell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 soita, mutta mittaustulokset avohakatuilla ojitetuilla soilla ovat h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4! Ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen ja muun ymp\u00e4rist\u00f6kuormituksen takia turvemetsien avohakkuu on meid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastamme t\u00e4ysin vastuutonta.\u201d<\/p>\n

Aina n\u00e4lk\u00e4<\/b><\/span><\/h3>\n

Viime vuosina Suomen metsien kasvuvauhdin ylitt\u00e4neet hakkuut ovat kutistaneet metsien hiilinielut ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet mets\u00e4mme p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteiksi. Siit\u00e4 huolimatta maan hallitus korotti syksyll\u00e4 2024 valtion metsi\u00e4 hallinnoivan Mets\u00e4hallituksen tulouttamistavoitteita.<\/p>\n

\"\"
Koska kulutuskulttuuri tapahtuu materiaalisessa todellisuudessa, on valinnoilla v\u00e4li\u00e4 my\u00f6s resurssien k\u00e4yt\u00f6n kannalta. Jokaisen kipon, kapon ja \u00e4mp\u00e4rin valmistamiseen tarvitaan raaka-aineita, jotka eiv\u00e4t materialisoidu tyhj\u00e4st\u00e4. Perinteisesti muovi on valmistettu \u00f6ljyst\u00e4. Samalla, kun ymm\u00e4rrys \u00f6ljyriippuvuuden katkaisemisen tarpeellisuudesta kasvaa, toivovat monet biotaloudesta pelastusta. Maailmassa ei kuitenkaan biopohjaista raaka-ainetta synny siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 nykyisen kaltainen tavaran ja kr\u00e4\u00e4s\u00e4n tuottaminen voisi jatkua entiseen malliin ainoastaan raaka-ainetta vaihtamalla.
Samalla, kun Suomessa tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 metsien hakkuita, mets\u00e4alan yksityisten ja valtiollisten toimijoiden Metsien Suomi -hanke kehuu mainoksissaan, mit\u00e4 kaikkea puupohjaisesta muovista voikaan valmistaa. Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ilmeisesti ole k\u00e4ynyt mieless\u00e4 se, ett\u00e4 metsien hakkuita pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4, eik\u00e4 uusien k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusten keksiminen puuraaka-aineelle varsinaisesti v\u00e4henn\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 materiaalitalouden ja ymp\u00e4rist\u00f6n yhteydest\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dSit\u00e4 kierrell\u00e4\u00e4n ja sanotaan, ett\u00e4 eih\u00e4n tavoitteet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita lis\u00e4hakkuita, koska tuloja voidaan saada muustakin. Tuulivoimasta vaikka. Puun hintakin on noussut, mutta kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 paineita hakkuille. Suomen hiilinieluista on j\u00e4ljell\u00e4 suunnilleen se, mit\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Mets\u00e4hallituksen mailla, joten niill\u00e4 on iso merkitys ilmastotavotteiden saavuttamiselle.\u201d<\/p>\n

Samalla, kun tutkijat selvitt\u00e4v\u00e4t erilaisten toimintamallien vaikutusta metsien hiilensidontaan, on M\u00e4ki\u00adp\u00e4\u00e4n mukaan kyse my\u00f6s yksin\u00adkertaisesti siit\u00e4, kuinka paljon mets\u00e4\u00e4 hakataan. Kasvihuonekaasuinventaario, josta metsi\u00e4 koskevan laskennan tekee Luke, osoittaa selv\u00e4sti sen, ett\u00e4 hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t vaikuttavat siihen, kuinka suuri metsien hiilinielu on. <\/span>Erilaisilla hakkuutavoilla ja vaikkapa metsien lannoituksella saadaan metsien hiilinieluihin muutoksia aikaiseksi, mutta suuren linjan kuitenkin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 se, kuinka paljon puita metsist\u00e4 haetaan teollisuuden ja energiantuotannon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Entist\u00e4 p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4\u00e4<\/b> lainaten: \u201dN\u00e4in emme voi jatkaa.\u201d<\/p>\n

Jutun kirjoittamista on tuettu Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n Mets\u00e4n puolella -apurahalla.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hiilensidonnasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein puunrunkoihin, vaikka maaper\u00e4 voi olla merkitt\u00e4v\u00e4mpi tarkasteltava.<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20598,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[2967,716,1568,2775,3143],"yoast_head":"\nN\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Hiilensidonnasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein puunrunkoihin, vaikka maaper\u00e4 voi olla merkitt\u00e4v\u00e4mpi tarkasteltava.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-12-17T10:02:38+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-01-20T08:57:58+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1297\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1025\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/\",\"name\":\"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg\",\"datePublished\":\"2024-12-17T10:02:38+00:00\",\"dateModified\":\"2025-01-20T08:57:58+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg\",\"width\":1297,\"height\":1025},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Hiilensidonnasta puhuttaessa huomio kiinnittyy usein puunrunkoihin, vaikka maaper\u00e4 voi olla merkitt\u00e4v\u00e4mpi tarkasteltava.","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2024-12-17T10:02:38+00:00","article_modified_time":"2025-01-20T08:57:58+00:00","og_image":[{"width":1297,"height":1025,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/","name":"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg","datePublished":"2024-12-17T10:02:38+00:00","dateModified":"2025-01-20T08:57:58+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg","width":1297,"height":1025},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/naemmeko-hiilinielua-puilta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"N\u00e4emmek\u00f6 hiilinielua puilta?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/12\/metsa-otsikko.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20596"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20596"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20596\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20624,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20596\/revisions\/20624"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20598"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20596"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20596"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20596"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}