{"id":20525,"date":"2024-10-04T06:48:45","date_gmt":"2024-10-04T03:48:45","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20525"},"modified":"2024-10-09T16:03:10","modified_gmt":"2024-10-09T13:03:10","slug":"amparikansan-perinto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/","title":{"rendered":"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6"},"content":{"rendered":"

Suomalaiset ovat \u00e4mp\u00e4rikansa. Ajatus \u00e4mp\u00e4ri-Suomesta ei kuitenkaan ole syntynyt spontaanisti: mainostajat aloittivat t\u00e4m\u00e4n riemun ja media teki siit\u00e4 ilmi\u00f6n.<\/span><\/p>\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 \u00e4mp\u00e4ri\u00e4 voi tarkastella \u00e4mp\u00e4riyden kautta, on muovi olennainen osa sen olemusta. Muovi valmistusmateriaalina sitoo \u00e4mp\u00e4rin osaksi 60-lukulaista utopiaa, jossa ei ole likaa tai puutetta. Toisaalta muovij\u00e4te on aiheuttamamme ymp\u00e4rist\u00f6kriisin keski\u00f6ss\u00e4, ja muovi on l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 kehojemme sis\u00e4llekin. \u00c4mp\u00e4risuhdettamme tarkastelemalla voimme my\u00f6s saada vihjeit\u00e4 siit\u00e4, kuinka ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n suhtaudumme materiaan ja siit\u00e4, kuinka kansallisesti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4viksi kasvavat ilmi\u00f6t voivat synty\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u00c4mp\u00e4rillinen merkityksi\u00e4<\/b><\/h2>\n

\u201dKun olen tutkinut suomalaisten suhdetta \u00e4mp\u00e4reihin on ollut kiinnostavaa huomata, ett\u00e4 \u00e4mp\u00e4rien jonottaminen on vitsi, jonka jokainen suomalainen tunnistaa\u201d, aloittaa Tampereen yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija <\/span>Alma Onali<\/b>.\u00a0<\/span><\/p>\n

Onali on perehtynyt materiasuhteeseemme sek\u00e4 siihen, kuinka kohtaamme j\u00e4tteen yhteiskunnassamme. N\u00e4it\u00e4 suhteita voi tarkastella my\u00f6s \u00e4mp\u00e4rien ja niiden jonottamisen kautta.<\/span><\/p>\n

\"\"
Koska kulutuskulttuuri tapahtuu materiaalisessa todellisuudessa, on valinnoilla v\u00e4li\u00e4 my\u00f6s resurssien k\u00e4yt\u00f6n kannalta. Jokaisen kipon, kapon ja \u00e4mp\u00e4rin valmistamiseen tarvitaan raaka-aineita, jotka eiv\u00e4t materialisoidu tyhj\u00e4st\u00e4. Perinteisesti muovi on valmistettu \u00f6ljyst\u00e4. Samalla, kun ymm\u00e4rrys \u00f6ljyriippuvuuden katkaisemisen tarpeellisuudesta kasvaa, toivovat monet biotaloudesta pelastusta. Maailmassa ei kuitenkaan biopohjaista raaka-ainetta synny siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 nykyisen kaltainen tavaran ja kr\u00e4\u00e4s\u00e4n tuottaminen voisi jatkua entiseen malliin ainoastaan raaka-ainetta vaihtamalla.
Samalla, kun Suomessa tulisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 metsien hakkuita, mets\u00e4alan yksityisten ja valtiollisten toimijoiden Metsien Suomi -hanke kehuu mainoksissaan, mit\u00e4 kaikkea puupohjaisesta muovista voikaan valmistaa. Kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ilmeisesti ole k\u00e4ynyt mieless\u00e4 se, ett\u00e4 metsien hakkuita pit\u00e4isi v\u00e4hent\u00e4\u00e4, eik\u00e4 uusien k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusten keksiminen puuraaka-aineelle varsinaisesti v\u00e4henn\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dNykyinen ajatus \u00e4mp\u00e4rijonosta on syntynyt 2010-luvulla ja se on pitk\u00e4lti median synnytt\u00e4m\u00e4. \u00c4mp\u00e4rijonoja on kyll\u00e4 n\u00e4hty aikaisemminkin, mutta 2010-luvulla kauppaketju Tokmanni laajeni, ja sen myym\u00e4l\u00e4n avajaisissa jaettiin aina \u00e4mp\u00e4reit\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Media kiinnostui aiheesta, ja \u00e4mp\u00e4rijonojen kasvava huomioarvo kannusti muitakin mainostajia jakamaan omia \u00e4mp\u00e4reit\u00e4\u00e4n. Uudet jonot vetiv\u00e4t j\u00e4lleen mediaa puoleensa. N\u00e4in mainostajat ja media ruokkivat toinen toisiaan.<\/span><\/p>\n

\u201dT\u00e4t\u00e4 voi tarkastella medialogiikan kautta. Luodaan ilmi\u00f6it\u00e4 asioista, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n olisi ilmi\u00f6it\u00e4. En usko, ett\u00e4 \u00e4mp\u00e4rijonoista olisi tullut kansallinen tunnistettava vitsi ilman median tarttumista siihen.\u201d<\/span><\/p>\n

Hieman sosiaalisesta mediasta tutun meemiytymisen logiikalla ja klikkauksia janoavan median avustuksella \u00e4mp\u00e4rijonoista on siis tullut vitsi, jolle kelpaa nauraa ja johon osallistuminen saattaa silti tuntua merkitykselliselt\u00e4. Itsess\u00e4\u00e4n euron tai pari maksava \u00e4mp\u00e4ri on p\u00f6hk\u00f6 himon kohde, mutta Onalin mukaan siit\u00e4 on tullut symbolinen objekti.<\/span><\/p>\n

\u201dIhminen voi tiedostaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on markkinointikikka, jolla h\u00e4net huijataan kauppaan. Mutta h\u00e4n voi my\u00f6s kokea voittavansa niin, ett\u00e4 hakee \u00e4mp\u00e4rin ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ostamatta mit\u00e4\u00e4n rahalla. Se on v\u00e4h\u00e4n kuin marjojen hakeminen mets\u00e4st\u00e4. Ilmaisen \u00e4mp\u00e4rin noutaminen voi tuntua silt\u00e4 kuin voittaisi systeemin, joka pyrkii koko ajan myym\u00e4\u00e4n jotain.\u201d<\/span><\/p>\n

Hinnan voi kuitenkin maksaa monella tavalla. Mainostajan tavoitteet saattavat t\u00e4ytty\u00e4 jo sill\u00e4, ett\u00e4 \u00e4mp\u00e4rins\u00e4 saanut kantaa sit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4sti kotimatkalla ja n\u00e4in toimii liikkuvana mainostelineen\u00e4. Samoin jonottajat tekev\u00e4t mainostajalle ty\u00f6t\u00e4 seisoessaan jonossa silloin, kun lehtikuvaaja tulee taltioimaan avajaishuumaa.<\/span><\/p>\n

Riippumattomuuden symboli<\/b><\/h2>\n

Jos \u00e4mp\u00e4ri toimii jonkinlaisena kansallisena symbolina, millainen symboli se kaikessa banaaliudessaan on? Ensimm\u00e4isen\u00e4 Onali huomauttaa, ett\u00e4 tavallisesti kansalliset symbolit tulevat ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in, ja ne ovat lippujen ja vaakunoiden kaltaisia ylevi\u00e4 asioita.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Ei haluamamme, vaan ansaitsemamme valtiolippu. Virallisessa Suomen valtiolipussa on keskell\u00e4 Suomen vaakuna, jossa komeilee leijona. Tuo leijona on aikaan vaakunaan p\u00e4\u00e4tynyt keskiajalla Ruotsin hallitisijasukuihin kuuluneen Falkunga-suvun vaakunasta. Eiv\u00e4t ole leijonat yleisi\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 lakeuksilla, mutta n\u00e4in nyt k\u00e4vi. Jos vaakunan haluttaisiin kertovan kansasta jotain, olisi \u00e4mp\u00e4ri kenties parempi valinta vaakunaan.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dSe, ett\u00e4 \u00e4mp\u00e4ri on noussut vitsin kautta jonkinlaisen suomalaisen keskivertomentaliteetin symboliksi, osuu ajatukseen vaatimattomasta tuulipukukansasta. Mutta onko se symboli, jonka ansaitsemme? Jos muovi\u00e4mp\u00e4ri on jonkinlaisen vastarinnan symboli, se kahlitsee meid\u00e4t samalla systeemiin. Mik\u00e4li \u00e4mp\u00e4ri on lupaus vapaudesta, onko se vain vapaus jonottaa ja kuluttaa?\u201d<\/span><\/p>\n

Onali kuitenkin toteaa, ett\u00e4 ihmiset taatusti ajattelevat my\u00f6s ilmaisten \u00e4mp\u00e4rien jonottamisesta monella eri tavalla. Joillekin se on tarve-esineen hakemista, jollekin ironinen vitsi, ja jollekin jono voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 sosiaalisten kohtaamisten paikkana, jossa itse \u00e4mp\u00e4ri on vain sivuseikka. Sitten on my\u00f6s heit\u00e4, jotka eiv\u00e4t koskaan jonottaisi \u00e4mp\u00e4reit\u00e4 ja pit\u00e4v\u00e4t \u00e4mp\u00e4rijonossa seisovia juntteina \u2013 ollen kuitenkin itse valmiita jonottamaan trendiravintolaan, uusinta \u00e4lypuhelinta tai harvinaisia tennareita. \u00c4mp\u00e4rijono on monella tavalla my\u00f6s luokkakysymys.<\/span><\/p>\n

Ihmeaineesta kasvavaksi ongelmaksi<\/b><\/h2>\n

Onalin mukaan muovi on muodostunut kulutuskulttuurin symboliksi ja siihen tiivistyy lupaus helpommasta, kiilt\u00e4v\u00e4mm\u00e4st\u00e4 ja kauniimmasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Muovin piti pelastaa meid\u00e4n surkeudelta. Unelman k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena on kaikkialle levinnyt muoviroska ja sen aiheuttamat haitat.<\/span><\/p>\n

\u201dMuovi n\u00e4htiin alkujaan ihmeaineena. Muoviin liittyv\u00e4t keholliset kauhut paljastuivat paljon my\u00f6hemmin, ja sen vaikutuksia on vasta alettu tutkia.\u201d<\/span><\/p>\n

Vaikka muoviin liittyy paljon ongelmia, se on kuitenkin esimerkiksi \u00e4mp\u00e4rin valmistusaineena hygieenisemp\u00e4\u00e4, kevyemp\u00e4\u00e4 ja n\u00e4pp\u00e4r\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin vaikka puu tai metalli. Muovin ohella muovi\u00e4mp\u00e4ri on kuitenkin nimenomaan \u00e4mp\u00e4ri, eritt\u00e4in k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen v\u00e4line.<\/span><\/p>\n

\u201dKun ilmaisia \u00e4mp\u00e4reit\u00e4 jonottavilta on kysytty, mihin he \u00e4mp\u00e4ri\u00e4 tarvitsevat, niin niihin on kerrottu ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n omenoita tai puolukoita tai sill\u00e4 kannetaan vett\u00e4 saunaan. N\u00e4m\u00e4 tarpeet ovat per\u00e4ti antiteesi kulutuskulttuurille. \u00c4mp\u00e4ri on lupaus vapaudesta ja jonkinasteisesta omavaraisuudesta.\u201d<\/span><\/p>\n

\"\"
Muovi on mahtava materiaali, paitsi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan joutuessaan. Maailman valtameriss\u00e4 on viisi j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 aluetta, jonne merivirrat kuljettavat muoviroskaa erityisen paljon. N\u00e4ist\u00e4 suurin sijaitsee pohjoisella Tyynell\u00e4merell\u00e4 ja tunnetaan nimell\u00e4 Tyynenmeren j\u00e4tepy\u00f6rre. Sen kooksi on arvioitu noin kolme kertaa Ranskan pinta-ala. J\u00e4tepy\u00f6rteet eiv\u00e4t ole kiinteit\u00e4 kelluvia roskalauttoja, vaan ne muodostuvat eri kokoisista ja laatuisista muovinkappaleista, joita ajelehtii veden mukana. Mikromuovin m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan ylitt\u00e4v\u00e4n alueella moninkertaisesti el\u00e4inplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4n.
Kun Tyynenmeren roskalautan muovista arviolta noin 80 prosenttia on per\u00e4isin kalastus- ja kalankasvatus-v\u00e4lineist\u00f6st\u00e4, arvioidaan niiden muodostavan noin viidesosan It\u00e4merest\u00e4 muovij\u00e4tteest\u00e4. Kalaverkot ovat monipuolisen viheli\u00e4inen muoviroskan laji.
Lis\u00e4\u00e4 kalaverkoista ja vesist\u00f6jen muovij\u00e4tteest\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Samalla kun \u00e4mp\u00e4ri t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 osana kest\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa, maailma t\u00e4yttyy tarpeettomaksi j\u00e4\u00e4vist\u00e4 \u00e4mp\u00e4reist\u00e4 ja uusia valmistuu tehtaissa koko ajan. \u00c4mp\u00e4riss\u00e4 yhdistyykin hy\u00f6ty ja hy\u00f6dytt\u00f6myys.<\/span><\/p>\n

\u201dMuovi haastaa kaikki ihmisyyden mittakaavat. Emme viel\u00e4 tied\u00e4, koska ja miten muovi hajoaa luonnossa. Muovi j\u00e4\u00e4 my\u00f6s maaper\u00e4\u00e4n muistoksi ihmisen ajasta. Muovi on geologisesti sill\u00e4 tavalla ongelmallinen materiaali, ettei se tyydy pysym\u00e4\u00e4n omassa paikassaan vaan valuu syvemm\u00e4lle. Nyky\u00e4\u00e4n l\u00f6yd\u00e4mme mikromuovia sedimenteist\u00e4, jotka ovat per\u00e4isin 1700-luvulta. Mikromuovi menee kaikesta l\u00e4pi ja saastuttaa kaiken: sit\u00e4 l\u00f6ytyy ihmisten aivoista ja kiveksist\u00e4, emmek\u00e4 viel\u00e4 tied\u00e4, miten se vaikuttaa meihin.\u201d<\/span><\/p>\n

Vaikka uuden muovin tuottaminen lopetettaisiin t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja samalla aloitettaisiin mittavat toimet muovin poistamiseksi ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, muovi tulee olemaan seurassamme viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

\u201dOlen oikeastaan toivon ja ep\u00e4toivon tuolla puolen. Meill\u00e4 ei oikeasti ole mit\u00e4\u00e4n ratkaisua muoviongelmaan. Muovi on jo meiss\u00e4. Nyt kysymys on enemm\u00e4nkin siit\u00e4, miten haluamme ajatella itsest\u00e4mme, ja miten el\u00e4m\u00e4mme muovisina olentoina tulee jatkumaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Fantasia irtikytkenn\u00e4st\u00e4<\/b><\/h2>\n

J\u00e4tteen tuottamiin ongelmiin her\u00e4\u00e4misest\u00e4 huolimatta monet el\u00e4ttelev\u00e4t toivoa nykyisen kaltaisen kulutusjuhlan jatkamisesta ilman, ett\u00e4 samalla t\u00e4yt\u00e4mme maailman ry\u00f6n\u00e4ll\u00e4. T\u00e4h\u00e4n toisiinsa kytkeytyneiden talouden ja materiaalisen kulutuksen erottamiseen toisistaan viitataan termill\u00e4 irtikytkent\u00e4. Onali suhtautuu ep\u00e4illen ajatukseen siit\u00e4, ett\u00e4 talouskasvu pystytt\u00e4isiin erottamaan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4st\u00e4 resurssien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Osittain h\u00e4nen n\u00e4kemykseens\u00e4 vaikuttavat kokemukset tamperelaisella j\u00e4teasemalla, johon h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi tutkimaan kotitalousj\u00e4tteit\u00e4 osana Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa WasteMatters<\/a>-tutkimushanketta.<\/span><\/p>\n

\u201dMieli kyll\u00e4 halusi kytkeyty\u00e4 irti ruumiista, kun availin roskapusseja ja tutkin, mit\u00e4 sielt\u00e4 oikein l\u00f6ytyy. Mutta minua kiinnostaa se, mit\u00e4 j\u00e4te kertoo meist\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Keinona irtikytkenn\u00e4n saavuttamiseksi el\u00e4tell\u00e4\u00e4n toivoa kiertotaloudesta. Eli siis ajatusta, ett\u00e4 uuden, neitseellisen raaka-aineen sijaan selvi\u00e4mme kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 loputtomasti jo olemassa olevaa. Kiertotalouteen pit\u00e4isi tutkijankin mielest\u00e4 pyrki\u00e4, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toteutus ontuu, ja yritykset valitsevat usein helpoimman tavan markkinoida toimintaansa kiertotalouden mukaisena. N\u00e4in k\u00e4y esimerkiksi silloin, kun roska-auton kyljess\u00e4 mainostetaan, ettei t\u00e4ss\u00e4 aja roskakuski vaan raaka-aineen ker\u00e4\u00e4j\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dKiertotaloutena pidet\u00e4\u00e4n sit\u00e4kin, ett\u00e4 meid\u00e4n roskat poltetaan j\u00e4tteidenpolttolaitoksessa l\u00e4mm\u00f6ksi ja energiaksi. Ei se ole oikein aitoa kiertotaloutta, tai polttaminen on korkeintaan kiertotalouden kaikista alin porras. Meid\u00e4n pit\u00e4isi oikeasti pyrki\u00e4 siihen, ett\u00e4 pid\u00e4mme tavarat mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n kierrossa.\u201d<\/span><\/p>\n

Onali my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 j\u00e4tteen muuttaminen raaka-aineeksi ei ole yksinkertainen prosessi. Se on ty\u00f6voimaintensiivist\u00e4 hommaa ja edellytt\u00e4\u00e4 maailman sotkuisuuden kanssa tekemisiss\u00e4 olemista. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 oleva teknologia ei t\u00e4t\u00e4 poista, ja ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 on halvempaa ja helpompaa pumpata ja kaivaa uutta raaka-ainetta maan povesta kuin kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 vanhaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMateriaalin t\u00e4ydellisen kierron haikailu vie huomion pois siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi yksinkertaisesti tuottaa v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4tett\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Bio- ja kierr\u00e4tystalous eiv\u00e4t pelasta<\/b><\/h2>\n

\u201dMuovia voi kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 mekaanisesti tai kemiallisesti. Koska muoveja on niin monia erilaisia ja niiss\u00e4 on erilaisia lis\u00e4aineita, mekaanisesti kierr\u00e4tetyn muovin koostumuksesta ei voi olla varma. Siksi sit\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi elintarvikepakkauksissa.\u201d<\/span><\/p>\n

Mekaanisesti kierr\u00e4tetty muovi p\u00e4\u00e4tyy vessaharjojen ja muovikassien kaltaisiin tuotteisiin. Sen rakenne on my\u00f6s aina heikkolaatuisempaa, eik\u00e4 samaa muovia voi kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 loputtomasti.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Muovi on monipuolinen, edullinen ja kaikkiaan mainio materiaali vaikka mihin. Eip\u00e4 siis ole ihme, ett\u00e4 sit\u00e4 tuotetaan nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hes 400 miljoonaa tonnia vuodessa. Maailman suurin yksitt\u00e4inen muovin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on Coca-Cola Company, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmoituksensa mukaan muovia kolme miljoonaa tonnia vuosittain. Muovia yhti\u00f6 tarvitsee pakatakseen juomat, joita myyd\u00e4\u00e4n sen kokonaan tai osin omistaman noin 500 eri br\u00e4ndin alla.
Vuonna 2020 Cokis oli Break Free From The Plastic -projektin selvityksen mukaan my\u00f6s suurin meriin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4n muoviroskan tuottaja. Vaikka selvitys ei ole tieteellinen, on se kiinnostava. Selvityksen yhteydess\u00e4 ker\u00e4tyst\u00e4, reilusta 340 000 yksitt\u00e4isest\u00e4 muoviroskasta l\u00e4hes 14 000 oli tunnistettavissa Coca-Cola Companyn pakkauksiksi. Seuraavat kaksi kilpailijaa, PepsiCo ja Nestl\u00e9 tuottivat yhdess\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tunnistettavia muoviroskia.
Selvityksess\u00e4 l\u00e4hes 15 000 vapaaehtoista ker\u00e4si ja pyrki tunnistamaan muoviroskia 55 eri maassa eri puolilla planeettaa. Kyseess\u00e4 oli kolmas kerta, kun kartoitus tehtiin. Cokiksella on ollut joka kerta kyseenalainen kunnia olla maailman suurin muoviroskan tuottaja.
Lis\u00e4\u00e4 Coca-Colasta ja merien muoviroskista t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dMateriaali hapertuu joka kierroksella, siit\u00e4 tulee heikompaa ja arvaamattomampaa. Kemiallisessa kierr\u00e4tyksess\u00e4 j\u00e4temuovista voi tehd\u00e4 neitseellist\u00e4 raaka-aineesta valmistettua vastaavaa, mutta sit\u00e4 prosessia ei kuitenkaan ole viel\u00e4 saatu skaalautumaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Kierr\u00e4tyksen ohella ratkaisuksi muoveihin liittyviin ongelmiin on esitetty biotaloutta. Biotaloudesta toivomme mahdollisuutta korvata \u00f6ljyyn pohjautuvat tuotteet puhtaammilla vaihtoehdoilla.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMonilla on harhaluuloja siit\u00e4, ett\u00e4 biomuovi olisi ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4. Monet biomuovit ovat kuitenkin kemiallisesti t\u00e4ysin samaa ainetta kuin fossiilinen muovi ja aiheuttavat samoja ongelmia ymp\u00e4rist\u00f6lle.\u201d<\/span><\/p>\n

Toinen ongelma liittyy volyymiin. Muoviteollisuus ry:n mukaan<\/a> Suomessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vuosittain 600 000 tonnia muovia, mutta sanomatta j\u00e4\u00e4 ettei Suomen mets\u00e4nkasvu riit\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n moisen biomuovim\u00e4\u00e4r\u00e4n tuottamiseen. Etuj\u00e4rjest\u00f6n mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 biomuovin valmistus vastaa<\/a> noin 0,4 prosenttia muovialan globaalista tuotannosta ja tuon valmistamiseen tarvitaan noin 0,1 prosenttia maailman viljelysmaista raaka-aineen tuotantoon. Mik\u00e4li nykyisin k\u00e4ytetyt \u00f6ljypohjaiset muovit haluttaisiin siis kokonaisuudessaan korvata biopohjaisilla, t\u00e4m\u00e4 lohkaisisi ison osan viljelysmaista ja jo valmiiksi raaka-aineen riitt\u00e4vyyden kanssa kamppailevan mets\u00e4teollisuuden materiaalivirrasta.<\/span><\/p>\n

Sama mittakaavaan liittyv\u00e4 mahdottomuus on tunnistettu my\u00f6s biopolttoaineiden kohdalla. Mik\u00e4li kaikki maailman soveltuva j\u00e4te tislattaisiin polttoaineeksi, se riitt\u00e4isi korvaamaan muutaman prosentin nykyisest\u00e4 polttoaineen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Vaikka biopohjaiset muovit ja polttoaineet ovat sin\u00e4ns\u00e4 ihan kelvollisia tuotteita ja teollisuuden sivuvirroista kannattaa tietenkin jalostaa mahdollisimman hyvi\u00e4 tuotteita, ne eiv\u00e4t poista tarvetta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 muovin ja polttoaineen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 dramaattisesti.<\/span><\/p>\n

Systeeminen ongelma<\/b><\/h2>\n

Muovin kaltainen, kaikkialle levitt\u00e4ytynyt materiaali edustaa systeemitason ominaisuutta ja ongelmaa. Ison rakenteen muuttaminen on vaikeaa, ja ihmiset ovat tunnetusti laiskoja tarttumaan isoihin ongelmiin, joihin tarttumiseen ei suorastaan pakoteta. Avaimet ratkaisuun \u2013 tai ainakin mahdollisuus ohjata meit\u00e4 parempaan suuntaan \u2013 l\u00f6ytyv\u00e4t poliitikkojen ja liike-el\u00e4m\u00e4n k\u00e4sist\u00e4. Tosin poliitikot ovat taipuvaisia ajamaan ratkaisuja, joiden kuvittelevat miellytt\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4, eik\u00e4 kulutuksen v\u00e4hent\u00e4minen ole oikeasti monenkaan poliitikon asialistalla. Poliitikkojen asenne on sik\u00e4likin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4mme menee ep\u00e4kuntoon, jos kasvu yskii. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4t talousongelmat tuntuvat helposti akuutimmalta ongelmalta kuin horisontissa h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4v\u00e4 maailmanloppu. Liike-el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 on monia poliitikoilta puuttuvia vapauksia, mutta toisaalta yritystoiminnassa tupataan noudattamaan markkinoiden logiikkaa ja tavoittelemaan ikuista kasvua.<\/span><\/p>\n

\"\"
Suomalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osuutensa Maapallon vuosittain tuottamista resursseista noin kolmessa kuukaudessa ja koko ihmiskunta kykenee t\u00e4h\u00e4n samaan joka vuosi kes\u00e4kuun loppuun menness\u00e4. Ja samalla me kuitenkin roudaamme turhaa tavaraa edes-takas ja poltamme \u00f6ljy\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tehdess\u00e4mme. Ehk\u00e4 hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 olisi saavutettavissa hieman v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4kin.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dVoisiko provosoivasti sanoa, ett\u00e4 ratkaisu on filosofien k\u00e4siss\u00e4? Meill\u00e4 olisi jo olemassa keinot ylt\u00e4kyll\u00e4iseen, tasapainoiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vapaa-ajan sy\u00f6 kuluttaminen. Ja jos ei ole varaa kuluttaa, se vapaa-aika tuntuu turhalta. Meid\u00e4n pit\u00e4isi keksi\u00e4 jotain muuta tekemist\u00e4 kuin kuluttaminen.\u201d<\/span><\/p>\n

Samalla, kun itse kukin voisi pohtia omaa suhdettaan kuluttamiseen, olisi hyv\u00e4 my\u00f6s varautua kulutusjuhlien j\u00e4lkeiseen j\u00e4tekrapulaan.<\/span><\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 oli hyv\u00e4t bileet, mutta itku pitk\u00e4st\u00e4 ilosta.\u201d<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u00c4mp\u00e4ri on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen esine, mutta se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansalliseksi symboliksi nousseena turhakkeena.<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20530,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"yoast_head":"\n\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"\u00c4mp\u00e4ri on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen esine, mutta se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansalliseksi symboliksi nousseena turhakkeena.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-10-04T03:48:45+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-10-09T13:03:10+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1835\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/\",\"name\":\"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2024-10-04T03:48:45+00:00\",\"dateModified\":\"2024-10-09T13:03:10+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1835},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"\u00c4mp\u00e4ri on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen esine, mutta se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s kansalliseksi symboliksi nousseena turhakkeena.","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2024-10-04T03:48:45+00:00","article_modified_time":"2024-10-09T13:03:10+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1835,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/","name":"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg","datePublished":"2024-10-04T03:48:45+00:00","dateModified":"2024-10-09T13:03:10+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg","width":2560,"height":1835},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/amparikansan-perinto\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"\u00c4mp\u00e4rikansan perint\u00f6"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/10\/mpariotsikko-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20525"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20525"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20525\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20534,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20525\/revisions\/20534"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20530"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20525"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20525"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20525"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}