{"id":20497,"date":"2024-08-29T22:41:12","date_gmt":"2024-08-29T19:41:12","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20497"},"modified":"2026-04-14T09:37:38","modified_gmt":"2026-04-14T06:37:38","slug":"oljyn-kirous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/","title":{"rendered":"\u00d6ljyn kirous"},"content":{"rendered":"

Samoihin aikoihin 1800-luvun loppupuoliskolla, kun ihmiset opettelivat pumppaamaan ja polttamaan \u00f6ljy\u00e4 teollisessa mittakaavassa, esitti filosofi Friedrich Nietzsche<\/strong> Jumalan kuolleen. H\u00e4n ei tarkoittanut sit\u00e4 kirjaimelliseksi kuvaukseksi tapahtuneesta, vaan esitti vanhan maail\u00adman kuolleen ja uuden syntyneen. Nietzsche osui oikeaan ainakin siten, ett\u00e4 h\u00e4nen ajoista l\u00e4htien olemme el\u00e4neet fossilikapitalismin aikaa. Fossiilikapitalismissa \u00f6ljy py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kaikkea ja kaiken perustana on fantasia ikuisesta, rajattomasta kasvusta.<\/p>\n

\"\"
\u201dSe kuollut ei oo, mi voi i\u00e4ti maata, aikojen my\u00f6t\u00e4 voi kuolokin laata.\u201d
H.P. Lovecraftin kuvaus l\u00e4pi i\u00e4isyyksien uinuvasta Cthulhu-jumalasta, joka her\u00e4tess\u00e4\u00e4n ajaa kaikki hulluuteen ja tuhoaa maailman siihen p\u00e4\u00e4lle sopii yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin kuvaamaan my\u00f6s \u00f6ljy\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Tyhj\u00e4ll\u00e4 on tunnetusti taipumus t\u00e4ytty\u00e4, ja Jumalan kuolemaa voi seurata se, ett\u00e4 uusi nousee tilalle. Nyky\u00adihmisen suhde \u00f6ljyyn muistuttaakin monin tavoin jumalan palvomista. \u00ad\u00d6ljy\u00e4 voi kuvailla jumalaksi, joka on ottanut haltuun planeettamme.<\/p>\n

Naftologiasta<\/h3>\n

Filosofit Tere Vad\u00e9n<\/strong> ja Antti Salminen<\/strong> ovat tutkineet suhdettamme \u00f6ljyyn. Heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 sijoittuu filosofian piirist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4n naftologia-termin alle ja keskittyy niihin seurauksiin, joita \u00f6ljyn laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6 aiheuttaa inhimilliselle el\u00e4m\u00e4lle ja kokemukselle.<\/p>\n

Vad\u00e9n ja Salminen kuvaavat fyysisen riippuvuutemme m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 \u201d\u00f6ljy\u00adorja\u201d-termin kautta. Muuttamalla \u00f6ljyn polttamisessa vapautuvan ja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n energian m\u00e4\u00e4r\u00e4n laskennalliseksi ty\u00f6ksi voimme arvioida, kuinka monta henkil\u00f6\u00e4 tarvittaisiin tekem\u00e4\u00e4n vastaava ty\u00f6, eli kantamaan taakat, kiskomaan aurat ja niin edesp\u00e4in. N\u00e4in laskettuna \u00f6ljy tekee 20-kertaisesti sen, mihin ihmiskunta omin k\u00e4sin kykenisi.<\/p>\n

Jokaista ihmist\u00e4 kohden on siis t\u00f6iss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 20 kuvainnollista \u00f6ljyorjaa. Ja koska resurssit ovat jakautuneet tunnetun ep\u00e4tasaisesti, nautimme l\u00e4nsimaissa verrattomasti keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 suuremmasta palveluskunnasta. Vad\u00e9n ja Salminen esitt\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 fyysisen riippuvuuden ohella olemme tulleet henkisesti t\u00e4ysin riippuvaisiksi \u00f6ljyn tuomista hy\u00f6dyist\u00e4, ja ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen ihmisten toimintaa voi \u00f6ljy\u00e4 tarkastella jonkinlaisena jumalhahmona.<\/p>\n

Suuri muinainen<\/h3>\n

Mutta millaisesta jumalasta puhumme, jos puhumme \u00f6ljyst\u00e4? Kirjailija H. P. Lovecraft<\/strong> kirjoitti Cthulhu<\/em>-mytologiassaan syvyyksiss\u00e4 uinuvista suurista muinaisista, jotka her\u00e4tess\u00e4\u00e4n rankaisevat kaikkia. \u00d6ljyss\u00e4 on jotain samaa. Musta, muinoin maan uumeniin vangittu voima nousee maan pinnalle, ja nyt tuo peto tuhoaa ilma\u00adkeh\u00e4n ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maat meret elottomalla ruumiillaan, muovilla. Suorittaessamme uhrilahjaa hullulle jumalalle pako\u00adkaasut ovat suitsukkeitamme.<\/p>\n

\"\"
Vuonna 2013 ilmestyneess\u00e4 Energia ja kokemus<\/em> -teoksessa Vad\u00e9n ja Salminen esittiv\u00e4t seuraavan huomion presidentti Vladimir Putinista<\/strong>:
”T\u00e4m\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-feeniksin nousu maailmanpoliittiseksi mahdiksi Gazprom-tsaari Putinin johdolla on alkaneen vuosisadan t\u00e4rkeimpi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4, johon l\u00e4hialueilla, kuten Suomessa, ei ole viel\u00e4 her\u00e4tty. Valtiomiestason poliitikot jopa kuvittelevat sitovansa Ven\u00e4j\u00e4n Eurooppaan tiukemmin k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 \u00f6ljyst\u00e4 ja kaasusta entist\u00e4 enemm\u00e4n kauppaa sen kanssa huomaamatta, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikki valtit ovat Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4siss\u00e4.”
Sittemmin monet ovat havahtuneet tehtyihin virheisiin, mutta hintaa on ehtinyt kerty\u00e4 maksettavaksi.
KUVA: Vuonna 2006 Voiman<\/em> vastamainoksessa kiinnitettiin huomiota Putinin v\u00e4kivaltaiseen valtapolitiikkaan, h\u00e4nen teett\u00e4miin salamurhiin ja kaiken t\u00e4m\u00e4n kietoutuminen \u00f6ljybisnekseen.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4m\u00e4n jumalan suomin voimin olemme onnistuneet muuttamaan koti\u00adplaneettaamme tavalla, joka n\u00e4kyy viel\u00e4 kadottuammekin. Ilmakeh\u00e4\u00e4n puhaltamamme hiilidioksidi ennemmin tai my\u00f6hemmin sent\u00e4\u00e4n kiert\u00e4\u00e4 luonnon mekanismien kautta takaisin piiloon, mutta muovin kohdalla t\u00e4m\u00e4 ei ole niin ilmeist\u00e4. Muovi on tullut keskuuteemme elollisen maailman ulkopuolelta, eik\u00e4 sill\u00e4 ole ollut omaa paikkaa kompostoitumisen loputtomassa kierrossa. El\u00e4m\u00e4 voi asettaa toivonsa vain siihen, ett\u00e4 luonnossa lopulta aina joku oppii hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarjolla olevaa resurssia. Kenties riitt\u00e4v\u00e4n moni bakteeri jalostuu muovia sy\u00f6v\u00e4ksi ja v\u00e4hitellen elonkeh\u00e4 siivotaan tavalla, johon me ihmiset emme kaikesta etevyydest\u00e4mme huolimatta kykene. Se, olemmeko me viel\u00e4 todistamassa t\u00e4t\u00e4 el\u00e4m\u00e4n mahdollista voittoa, on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin ep\u00e4varmaa.<\/p>\n

\u00d6ljyn houkutusta voi tarkastella my\u00f6s Goethen<\/strong> Faust<\/em>-tarinan kautta. Siin\u00e4, miss\u00e4 Faust sai paholaiselta tietoa ja nautintoja, olemme me saaneet \u00f6ljylt\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6mme rajattomasti energiaa, joka tekee puolestamme ty\u00f6n, liikuttaa meit\u00e4, tuo l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja mukavuutta. Faustille tiedon ja nautinnon hintana oli oma sielu, me maksamme mukavuudesta koko elinpiirill\u00e4mme.<\/p>\n

Itsepetoksesta<\/h3>\n

\u00d6ljyn sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 valtaisa energian m\u00e4\u00e4r\u00e4 on my\u00f6s huijannut meid\u00e4t uskomaan omaan erinomaisuuteemme. Mit\u00e4 enemm\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 poltamme, sit\u00e4 taitavampina ja ahkerampina itse\u00e4mme pid\u00e4mme. Oikeasti kaikki teollinen tuotanto on tavalla tai toisella riippuvaista \u00f6ljyst\u00e4 ja jokseenkin kaikki ymp\u00e4rill\u00e4mme oleva on joko rakennettu \u00f6ljyn voimalla tai rakennettu \u00f6ljyst\u00e4, kenties molempia.<\/p>\n

\"\"
”Hollantilainen BankTrack-j\u00e4rjest\u00f6 julkaisi helmikuussa 2021 Exposing Scandinavian Bank Finance for Fossil Fuel<\/em> -raportin, joka pureutuu pankkisektorin ja fossiilisen teollisuuden kytk\u00f6ksiin. Siit\u00e4 k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Pariisin sopimuksen solmimisen j\u00e4lkeen kymmenen pohjoismaista pankkia on my\u00f6nt\u00e4nyt yhteens\u00e4 l\u00e4hes 70 miljardin euron edest\u00e4 lainoja ja muita rahoituspalveluita hiili-, maakaasu- ja \u00f6ljyteollisuudelle.
Ilman n\u00e4it\u00e4 palveluja t\u00e4m\u00e4 niin sanottu fossiiliteollisuus ei voisi jatkaa toimintaansa, joten pankkien mahdollisuudet vaikuttaa alan tulevaisuuteen ovat suuret. Rahoituspalveluiden tarjoamisen ohella samat kymmenen pankkia omistavat fossiiliteollisuuden osakkeita miljardien edest\u00e4.
Raportissa tutkituista pankeista Nordean fossiiliset investoinnit olivat suurimmat siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 yhti\u00f6 on viestinyt n\u00e4kyv\u00e4sti vihre\u00e4st\u00e4 ja vastuullisesta toiminnastaan.”
Lis\u00e4\u00e4 aiheesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Onnittelemme itse\u00e4mme my\u00f6s ihmiskunnan ruokkivasta vihre\u00e4st\u00e4 vallankumouksesta. T\u00e4ll\u00e4 vallan\u00adkumouksella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 maataloutta on vauhditettu fossiilisista polttoaineista saatavilla lannoitteilla ja niiden voimalla. Hintana tehomaatalouden pohjattoman n\u00e4l\u00e4n tyydytt\u00e4misest\u00e4 on riehaantuneen kasvihuoneilmi\u00f6n lis\u00e4ksi elottomaksi imetty maaper\u00e4 sek\u00e4 siin\u00e4 ohessa pilatut vesist\u00f6t. Suuri muinainen lietsoi meid\u00e4t h\u00e4vityssotaan maata itse\u00e4\u00e4n vastaan.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki j\u00e4\u00e4 kuitenkin helposti huomaamatta. Kuten Vad\u00e9n ja Salminen toteavat Energia ja kokemus<\/em> -teoksessaan<\/a>: \u201d\u00d6ljyst\u00e4 kohdataan korkeintaan sen n\u00e4kyv\u00e4 osa, bensa-aseman pumput ja valot, ja mustan j\u00e4\u00e4vuoren massa j\u00e4\u00e4 pinnan alle tiedostamattomiin.\u201d<\/p>\n

Yritt\u00e4ess\u00e4mme hahmottaa \u00f6ljyn vaikutusta ja sen merkityksen mittakaavaa olemme kuin maapallon py\u00f6reytt\u00e4 horisonttia tuijottamalla arvioi\u00adva henkil\u00f6 \u2013 tarkastelun kohde on kaikkialla ja sen hahmottaminen omin aistein ja omasta elinpiirist\u00e4 k\u00e4sin on l\u00e4hes mahdotonta. Mutta kyll\u00e4 merkkej\u00e4 on n\u00e4kyviss\u00e4, jos niit\u00e4 malttaa \u2013 ja kest\u00e4\u00e4 \u2013 tarkastella.<\/p>\n

Ei ole ilmaisia lounaita<\/h3>\n

Kun meille tarjottiin vapaasti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi l\u00e4hes loputon energiavaranto, uskoimme sit\u00e4 ilmaiseksi. Unohdimme ett\u00e4 caveat emptor<\/em>, ostaja pit\u00e4k\u00f6\u00f6n varansa. Onnelan sijaan saimme tuhon. Ilmainen lounas on kuitenkin niin herkullinen, ett\u00e4 edes tieto maksettavaksi lankeavasta laskusta ei vaikuta k\u00e4yt\u00f6kseemme. Yksist\u00e4\u00e4n 2000-luvun aikana vuotuinen \u00f6ljynkulutuksemme on kasvanut reilusta<\/a> 3\u2009500 megatonnista 4\u2009500 megatonniin. Nyt, bakkanaalien p\u00e4\u00e4ttymisen h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4ess\u00e4, pystymme ainoastaan valitsemaan muutammeko tapojamme ennen v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 vai vasta kun on absoluuttisesti pakko.<\/p>\n

\"\"
Itse kultakin unohtuu helposti arjessa se, ett\u00e4 esimerkiksi vaatteemme on usein valmistettu \u00f6ljyst\u00e4, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Oikeastaan nykyaikaista yhteiskuntaa voisi tarkastella sen kautta, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki materia ja toiminta ymp\u00e4rill\u00e4mme on tavalla tai toisella \u00f6ljy\u00e4 tai \u00f6ljyll\u00e4 tehty\u00e4. Voisimme kenties hahmottaa t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 piilo\u00f6ljy-k\u00e4sitteen kautta \u2013 vaikka se on poissa silmist\u00e4, sen ei pid\u00e4 olla poissa mielist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Se oli vahinko, joku ehk\u00e4 sanoo. Kenties olikin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan poista tehty\u00e4 eik\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys vapauta vastuusta. Emmek\u00e4 me oikeasti ole olleet tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. Esimerkiksi \u00f6ljy-yhti\u00f6 Shell on tiennyt<\/a> \u00f6ljyn polttamisen vaikutuksista ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n todistettavasti yli puolen vuosisadan ajan. Yhti\u00f6n syv\u00e4lle arkistojensa uumeniin hautaamat tutkimukset kuvasivat \u00f6ljyn polttamisesta seuraavaa muutosta elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n tarkasti. \u00d6ljy-yhti\u00f6 on kuitenkin fossiilikapitalismin ytimess\u00e4, eik\u00e4 ajatus \u00f6ljyn myymisen lopettamisesta ja voittojen menett\u00e4misest\u00e4 sopinut suunnitelmiin. Siksip\u00e4 tutkimukset haudattiin ja samalla palkattiin v\u00e4hemm\u00e4n rehellisi\u00e4 tutkijoita kylv\u00e4m\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmuutta toistelemalla julkisuudessa valheita, joiden mukaan meit\u00e4 ei odota ilmastokriisi, ja erityisesti ett\u00e4 se ei ole seurausta omista toimistamme.<\/p>\n

Nuo valheet ovat houkuttelevia, koska harva meist\u00e4 haluaa uskoa ik\u00e4vi\u00e4 asioita. Viel\u00e4 harvempi haluaa luopua \u00f6ljyorjien kaltaisista saavutetuista eduista, ja siksip\u00e4 \u00f6ljyteollisuuden valheet upposivat hedelm\u00e4lliseen maa\u00adper\u00e4\u00e4n. Valheita toistelemalla voi mukavasti tuudittaa itsens\u00e4 uneen \u2013 kuin johtamalla letkun tyhj\u00e4k\u00e4ynnill\u00e4 olevan auton pakoputkesta ohjaamoon.<\/p>\n

Eiv\u00e4tk\u00e4 \u00f6ljy-yhti\u00f6iden synnit rajautuneet ilmastonmuutoksesta valehtelemiseen tai j\u00e4\u00e4neet kauas taa. 2020-luvulla monet tahot ovat kuitanneet p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n maksamalla \u201dkompensaatiota\u201d, jonka on tarkoitus sitoa vastaava m\u00e4\u00e4r\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 toisaalla. \u00d6ljy-\u00adyhti\u00f6t ovat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ottaneet ilolla vastaan ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 meno jatkuisi entisell\u00e4\u00e4n, kunhan vain anekauppa py\u00f6rii siin\u00e4 rinnalla.<\/p>\n

Saksassa paljastui<\/a> vuonna 2024 \u00f6ljy-\u00adyhti\u00f6iden v\u00e4hint\u00e4\u00e4n satojen miljoonien eurojen arvoiset p\u00e4\u00e4st\u00f6\u00adhyvitysj\u00e4rjestelyt, joissa rahaa on kyll\u00e4 liikuteltu, mutta p\u00e4\u00e4st\u00f6jen sitomista ei ole tapahtunut. T\u00e4h\u00e4nkin j\u00e4rjestelyyn Shell ehti mukaan.<\/p>\n

Vaikka Shell tulee usein mainittua \u00f6ljyalaan liittyvist\u00e4 ongelmista puhuttaessa, eiv\u00e4t ongelmat rajoitu yhteen yhti\u00f6\u00f6n. Isona toimijana Shell kuitenkin symboloi alaansa ja toimii ukkosenjohdattimena. Eip\u00e4 sill\u00e4, monet yhti\u00f6n toimet ovat my\u00f6s olleet poik\u00adkeuksellisen paheksuttavia. Kukapa esimerkiksi olisi unohtanut Ken Saro-Wiwan<\/strong> kohtalon<\/a> ja ogonien ahdingon Nigeriassa?<\/p>\n

Hyvi\u00e4 tekoja?<\/h3>\n

\u00d6ljy-yhti\u00f6iden lupaukset kierr\u00e4tyksest\u00e4 ja toimintojen siirt\u00e4misest\u00e4 kohti puhtaan energian tuottamista ovat usein olleet varsin pieni\u00e4 verrattuna \u00f6ljyn trokaamiseen. Eik\u00e4 niit\u00e4 pieni\u00e4k\u00e4\u00e4n lupauksia ole aina pidetty. Esimerkiksi vuonna 2022 Shell lupasi fanfaarien saattelemana, ett\u00e4 jatkossa se kierr\u00e4tt\u00e4isi vuosittain miljoona tonnia muovij\u00e4tett\u00e4 polttonesteeksi. Jo seuraavana vuonna yhti\u00f6 poisti lupauksen v\u00e4hin \u00e4\u00e4nin<\/a> kest\u00e4vyysraportistaan.<\/p>\n

\"\"
Mainokset ovat kuin silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n temppuja. Katsojan huomio kiinnitet\u00e4\u00e4n siihen k\u00e4teen, mihin huomion halutaan kiinnittyv\u00e4n ja samalla toinen k\u00e4si puuhailee katseilta piilossa jotain vallan muuta. \u00d6ljy- ja autoteollisuuden mainoksissa toistuvia elemenntej\u00e4 ovat koskematon puhdas luonto, uusiutuvan energian tuotantov\u00e4lineet, iloiset vanhemmat ja hyv\u00e4ntuuliset lapset. Harvemmin n\u00e4emme \u00f6ljyn tuhoamaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, autoruuhkia ja moottoritiehelvettej\u00e4, stressaantuneita aikuisia ja takapenkill\u00e4 kirkuvia lapsia.<\/figcaption><\/figure>\n

Suomessa Shellin toiminnat vuonna 2010 itselleen ostanut ja siit\u00e4 alkaen sen asemia meill\u00e4 py\u00f6ritt\u00e4nyt ST1 mainostaa itse\u00e4\u00e4n \u201dCO\u2082-hyv\u00e4n energian\u201d myyj\u00e4n\u00e4. Ilmasto- ja yritysvastuuteemoihin keskittynyt Niklas Kaskeala<\/strong> on kuitenkin huomauttanut<\/a>, ett\u00e4 yhti\u00f6n itsens\u00e4 mukaan nelj\u00e4 viidesosaa sen myynnist\u00e4 tulee edelleen fossiilisen energian kaupasta. Ja kun Neste tislaa<\/a> vuosittain noin miljoonan kuljetusten aikana kuolleen broilerin ruumiit biopolttoaineeksi, ei t\u00e4m\u00e4 poista sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4inteollisuus itsess\u00e4\u00e4n on massiivinen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde ja ett\u00e4 pienen kierr\u00e4tt\u00e4misen sijaan koko ala olisi parempi ajaa alas. Broilerin raadot eiv\u00e4t muutu ekoteoksi tankkiin pumpattuna.<\/p>\n

Voiko lumouksen rikkoa?<\/h3>\n

\u00d6ljyjumalan seireeninkutsu on viekoitteleva ja sit\u00e4 on vaikea vastustaa. Se lupaa meille, ett\u00e4 voimme jatkaa nykyist\u00e4 menoa ikuisesti, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 korkeintaan pient\u00e4 hieno\u00ads\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4 yksityiskohdissa. Lupaus on kuitenkin tyhj\u00e4. Ainoa realistinen keino on s\u00e4\u00e4dell\u00e4 ja rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia polttaa maa karrelle.<\/p>\n

Koska yhti\u00f6t eiv\u00e4t vapaaehtoisesti tule lopettamaan \u00f6ljyn pumppaamista, polttamista ja trokaamista lopettamaan, pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 auttaa. Pitk\u00e4\u00e4n kuin koira ver\u00e4j\u00e4st\u00e4 vastuuta pakoon p\u00e4\u00e4ssyt ala onkin uusien haasteiden edess\u00e4. Siin\u00e4, miss\u00e4 poliitikot ovat arastelleet sen vastuuseen asettamista, ovat kansalaiset ja j\u00e4rjest\u00f6t aloittaneet oikeustoimia yhti\u00f6it\u00e4 vastaan eri puolilla maailmaa. Poliitikot ovat monissa maissa s\u00e4\u00e4t\u00e4neet lakeja, joissa luonnon tuhoaminen kiellet\u00e4\u00e4n, ja nyt yhti\u00f6it\u00e4 vaaditaan vastuuseen n\u00e4ihin lakeihin vedoten. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, ehtiv\u00e4tk\u00f6 oikeuden py\u00f6r\u00e4t py\u00f6r\u00e4ht\u00e4\u00e4 ennen suurempaa romahdusta.<\/p>\n

Esseeseen on haettu innoitusta ja huomioita Tere Vad\u00e9nin ja Antti Salmisen teoksissa Energia ja kokemus (2011), Elo ja anergia (2018) sek\u00e4 Merkitys ja ala-aine (2024). Oletukset ja tulkinnat ovat kuitenkin kirjoittajan omia.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Samoihin aikoihin 1800-luvun loppupuoliskolla, kun ihmiset opettelivat pumppaamaan ja polttamaan \u00f6ljy\u00e4 teollisessa mittakaavassa, esitti filosofi Friedrich Nietzsche Jumalan kuolleen. H\u00e4n ei tarkoittanut sit\u00e4 kirjaimelliseksi kuvaukseksi tapahtuneesta, vaan esitti vanhan maail\u00adman kuolleen ja uuden syntyneen. Nietzsche osui oikeaan ainakin siten, ett\u00e4 h\u00e4nen ajoista l\u00e4htien olemme el\u00e4neet fossilikapitalismin aikaa. Fossiilikapitalismissa \u00f6ljy py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kaikkea ja kaiken perustana on […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20502,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[819,1260,3230,2255,3231,2775,1770],"yoast_head":"\n\u00d6ljyn kirous - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"\u00d6ljyn kirous - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Samoihin aikoihin 1800-luvun loppupuoliskolla, kun ihmiset opettelivat pumppaamaan ja polttamaan \u00f6ljy\u00e4 teollisessa mittakaavassa, esitti filosofi Friedrich Nietzsche Jumalan kuolleen. H\u00e4n ei tarkoittanut sit\u00e4 kirjaimelliseksi kuvaukseksi tapahtuneesta, vaan esitti vanhan maail\u00adman kuolleen ja uuden syntyneen. Nietzsche osui oikeaan ainakin siten, ett\u00e4 h\u00e4nen ajoista l\u00e4htien olemme el\u00e4neet fossilikapitalismin aikaa. Fossiilikapitalismissa \u00f6ljy py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kaikkea ja kaiken perustana on […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-08-29T19:41:12+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-04-14T06:37:38+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1400\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1036\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/\",\"name\":\"\u00d6ljyn kirous - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg\",\"datePublished\":\"2024-08-29T19:41:12+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-14T06:37:38+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg\",\"width\":1400,\"height\":1036},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"\u00d6ljyn kirous\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"\u00d6ljyn kirous - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"\u00d6ljyn kirous - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Samoihin aikoihin 1800-luvun loppupuoliskolla, kun ihmiset opettelivat pumppaamaan ja polttamaan \u00f6ljy\u00e4 teollisessa mittakaavassa, esitti filosofi Friedrich Nietzsche Jumalan kuolleen. H\u00e4n ei tarkoittanut sit\u00e4 kirjaimelliseksi kuvaukseksi tapahtuneesta, vaan esitti vanhan maail\u00adman kuolleen ja uuden syntyneen. Nietzsche osui oikeaan ainakin siten, ett\u00e4 h\u00e4nen ajoista l\u00e4htien olemme el\u00e4neet fossilikapitalismin aikaa. Fossiilikapitalismissa \u00f6ljy py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 kaikkea ja kaiken perustana on […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2024-08-29T19:41:12+00:00","article_modified_time":"2026-04-14T06:37:38+00:00","og_image":[{"width":1400,"height":1036,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/","name":"\u00d6ljyn kirous - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg","datePublished":"2024-08-29T19:41:12+00:00","dateModified":"2026-04-14T06:37:38+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg","width":1400,"height":1036},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyn-kirous\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"\u00d6ljyn kirous"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/08\/hell-otsikko.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20497"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20497"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20791,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20497\/revisions\/20791"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}