{"id":20397,"date":"2024-04-11T14:06:33","date_gmt":"2024-04-11T11:06:33","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20397"},"modified":"2024-04-11T14:24:05","modified_gmt":"2024-04-11T11:24:05","slug":"hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/","title":{"rendered":"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Kulttuuriperinn\u00f6n yht\u00e4aikainen<\/strong> sy\u00f6minen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on vaikeaa, mutta kenties mahdollista. Pyrkimyksi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suuntaan on n\u00e4hty l\u00e4pi\u200b\u200b\u200b koko itsen\u00e4isen Suomen historian. 1990-luvun alussa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 julisti 27 kansallismaisemaa, joiden sanotaan edustavan ja kuvastavan suomalaisuutta erityisell\u00e4 tavalla. Monet jalustalle nostetuista maisemista liittyv\u00e4t luontoon, ja niiden arvostukseen on vaikuttanut my\u00f6s taide. Listalta l\u00f6ytyy esimerkiksi Pielisen yli aukeava n\u00e4kym\u00e4 Ukko-Kolin huipulta, jonka aseman suomalaisuuden ytimess\u00e4 vakiinnutti <\/span>Eero J\u00e4rnefelt<\/b> muun muassa teoksillaan <\/span>Syysmaisema Pielisj\u00e4rvelt\u00e4 <\/span><\/i>(1899)<\/span> ja Maisema Kolilta<\/span><\/i> (1928).\u00a0<\/span><\/p>\n

Turun yliopiston maantieteeseen ja maisemakuvastoon erikoistunut tutkija <\/span>Hannu Linkola<\/b> huomauttaa, ett\u00e4 esimerkiksi <\/span>Syysmaisema Pielisj\u00e4rvelt\u00e4<\/span><\/i> -teoksessa n\u00e4kyv\u00e4 maisema ei ole sit\u00e4 koskematonta ikimets\u00e4\u00e4, mit\u00e4 sen usein oletetaan olevan. \u201dSiin\u00e4h\u00e4n on valtavan lehtipuuvoittoista, eli kaskettua aluetta. Siin\u00e4 n\u00e4kyy intensiivisen mets\u00e4nk\u00e4sittelyn merkkej\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

\"\"
Eero J\u00e4rnefeltin Maisema Kolilta on osaltaan vaikuttanut siihen, ett\u00e4 maisema Ukko-kolin laelta tuli m\u00e4\u00e4ritellyksi kansallismaisemaksi. Mets\u00e4nhakkuisiin liittyv\u00e4t merkint\u00e4nauhat sek\u00e4 hakkuuty\u00f6maakyltti her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n kansallisen maiseman pysyvyytt\u00e4 ja sit\u00e4, kuinka maisemiamme kohtelemme.<\/figcaption><\/figure>\n

Kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s niin sanottua Vienan reitti\u00e4, jota pitkin <\/span>Elias L\u00f6nnrot<\/b> taivalsi matkoillaan etsim\u00e4\u00e4n ja kirjaamaan muistiin runoja. Ker\u00e4\u00e4miens\u00e4 runojen pohjalta L\u00f6nnrot kirjoitti vuonna 1835 julkaistun <\/span>Kalevalan<\/span><\/i>. Vuonna 2010 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n tulosohjauksessa toimiva ja noin kolmannesta Suomen pinta-alasta hallinnoiva, valtion mets\u00e4taloudesta vastaava Mets\u00e4hallitus ilmoitti hakkuista t\u00e4m\u00e4n historiallisen kulku- ja kauppareitin varrella, ja laajoja alueita sen l\u00e4heisyydess\u00e4 lanattiinkin avohakkuuaukeiksi.<\/span><\/p>\n

Myyttinen menneisyys metsiss\u00e4?<\/b><\/h3>\n

Linkola on tutkijana <\/span>Heidi Henriikka M\u00e4kel\u00e4n<\/b> johtamassa <\/span>Folklore mets\u00e4ss\u00e4<\/span><\/i><\/a> -tutkimushankkeessa. M\u00e4kel\u00e4n folkloristinen tutkimus on keskittynyt erityisesti 1800-luvun kansallisromantiikkaan, ja Linkola puolestaan on perehtynyt modernisaation aikaan. Yhdess\u00e4 he tutkivat muuttuvaa suhdettamme metsiin ja kansanperinteen merkityksi\u00e4 nykyajassa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Mets\u00e4hallitus was here. Kuvassa avohakkuita Vienan reitin varrelta, Suomussalmessa vuonna 2017, Jonkinlainen kansallismaisema t\u00e4m\u00e4kin.
KUVA: Jani Sipil\u00e4\/Greenpeace<\/figcaption><\/figure>\n

Linkola huomauttaa, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kulttuuri- tai kansallismaiseman kaltaisia aiheita kannattaa l\u00e4hesty\u00e4 myyttein\u00e4, joissa on aina mukana poliittisia ulottuvuuksia. \u201d<\/span>Suhde mets\u00e4\u00e4n voi olla henkil\u00f6kohtainen, mutta samalla se on vahvasti kansalaiskasvatuksen, koulun, uutiskuvaston, yhteiskunnallisten keskustelujen ja tietyn historiallisen myytin muokkaama.\u201d<\/span><\/p>\n

M\u00e4kel\u00e4 toteaa, ett\u00e4 mets\u00e4 on n\u00e4hty hy\u00f6tyajatelun kautta ainakin valistuksen ajasta, 1700-luvulta alkaen. \u201dSilloinkin mets\u00e4 n\u00e4htiin pitk\u00e4lti kesytett\u00e4v\u00e4n\u00e4 takapajulana ja siell\u00e4 asuvat ihmiset takapajuisina. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta my\u00f6s <\/span>Zachris Topelius<\/b> kirjoitti, ett\u00e4 hyvin hoidettu mets\u00e4 on se haluttu ideaali. 1800-luvulla kansallisromantiikan aikaan muodostui ajatus siit\u00e4, mit\u00e4 on olla suomalainen erill\u00e4\u00e4n Ruotsista tai Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4, ja samalla tarvittiin abstrakti ajatus siit\u00e4, mit\u00e4 suomalaisuus on. V\u00e4h\u00e4isen kirjoitetun historian avuksi tuli <\/span>Kalevala<\/span><\/i> sek\u00e4 suomalaiseen muinaisuuteen liittyv\u00e4t myytit.\u201d<\/span><\/p>\n

Kaksijakoinen mets\u00e4suhde<\/b><\/h3>\n

L\u00e4pi itsen\u00e4isen Suomen historian ja jo ennen itsen\u00e4istymist\u00e4 suhdettamme mets\u00e4\u00e4n on rakennettu erityisesti kahden ajatuksen varaan. Yksi ajatuksista on historia rajattomien metsien kansana ja toinen se, ett\u00e4 mets\u00e4talous on hyvinvointimme tae. Todellisuudessa metsi\u00e4 ei ole rajattomasti, mik\u00e4 vaikeuttaa n\u00e4iden kahden suomalaisuuden keskeisen rakennuspalikan yhteensovittamista. Suomen valtio on my\u00f6s itse osallisena t\u00e4m\u00e4n ristiriidan tuottamisessa, ja Linkolan mukaan valtiota ja mets\u00e4teollisuutta onkin oikeastaan mahdotonta t\u00e4ysin erottaa toisistaan.<\/span><\/p>\n

\"\"
Kun suomalaista kehoitetaan ajattelemaan mets\u00e4\u00e4, niin monien mieleen tulee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kuva sadunomaisesta ikimets\u00e4st\u00e4. Harmillisesti t\u00e4m\u00e4 kuva ei kuitenkaan kuvaa suomalaista mets\u00e4\u00e4 erityisen hyvin. BioGone-vastamainoksessa n\u00e4kyv\u00e4 kuva poltetusta avohakkuusta puolestaan on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n normaali n\u00e4ky. Kuva palaneesta avohakkuusta on otettu Etel\u00e4-Suomessa sen j\u00e4lkeen, kun mets\u00e4yhti\u00f6 UPM on k\u00e4ynyt paikalla.
Suomen valtio on yksi UPM:n suurimmista omistajista ja UPM saa toistuvasti suurimman tai l\u00e4hes suurimman siivun valtion vuosittain maksamista yritystuista. N\u00e4iden omistusten ja tukien seurauksista my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dTaloudellisen mets\u00e4ajattelun eetos on ollut alusta alkaen mukana vahvasti suomalaisessa kansallisvaltiossa. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 mets\u00e4teollisuus ja valtio ovat rakentaneet toinen toisiaan. Valtiosta muodostui nopeasti laaja-alainen mets\u00e4talouden toimijaverkosto, jossa puut kulkivat j\u00e4rvi\u00e4 pitkin. Maisemaa on muokattu, on rakennettu teollisuusyhdyskuntia. On ollut savotat, ja on sidottu my\u00f6s yksityinen maanomistajuus tukemaan mets\u00e4taloutta. Valtio on osin omistanut mets\u00e4teollisuutta. Mets\u00e4teollisuus on tilallinen, taloudellinen, nationalistinen ja valtava valtiollinen projekti.\u201d<\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kansallista projektia tukevat ajatukset on otettu my\u00f6s osaksi kouluopetusta, ja sen tuotoilla on rakennettu hyvinvointivaltiota palveluineen. Linkolan mukaan suomalaisissa oppikirjoissa n\u00e4kyi jo 1920-luvulla vahvasti se, kuinka metsi\u00e4 kuvattiin mets\u00e4teollisuuden raaka-ainetarpeen kautta, ja sama ajattelu on jatkunut n\u00e4ihin p\u00e4iviin.<\/span><\/p>\n

\u201dSamalla, kun moderni valtio loi itselleen kansallista menneisyytt\u00e4 ja rakensi itse\u00e4\u00e4n sen varaan, se pyrki sy\u00f6m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 menneisyytt\u00e4. Meill\u00e4h\u00e4n vastuullisen kansalaisuuden imperatiivi on hoitaa mets\u00e4\u00e4 hyvin ja monille hoitamaton \u2013 eli siis vanha \u2013 mets\u00e4 saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rumalta ja olla kauhistus. Vasta 1960- ja 70-luvuilla alettiin havahtua ekokriisiin ja syntyi s\u00e4r\u00f6j\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kaiken kattavaan hy\u00f6tyajatteluun\u201d, Linkola toteaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Jos mets\u00e4 sis\u00e4ltyy suomalaisuuteen samanaikaisesti raaka-aineena ja vaalittavana, voisi hieman k\u00e4rjist\u00e4en todeta, ett\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n mets\u00e4maisemiaan, valtio suorittaa itse itselleen amputaatiota. M\u00e4kel\u00e4 kuitenkin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kansallisvaltion rakentamisen logiikasta selityksen sille, ett\u00e4 ajatus metsien vaalimisesta ja niiden taloudellinen hy\u00f6dynt\u00e4minen voivat olla olemassa rinnakkain.<\/span><\/p>\n

\u201dKun vaikka L\u00f6nnrot l\u00e4hti kokoamaan <\/span>Kalevalaa<\/span><\/i> tai J\u00e4rnefelt maalasi Kolin laella, eiv\u00e4t he ajatelleet, ett\u00e4 suomalaiset pit\u00e4isi palauttaa t\u00e4mm\u00f6iseen muinaiseen tilaan. Toiminnallaan he loivat modernia kansallisvaltioa, se suuntautui tulevaisuuteen, vaikka katse k\u00e4\u00e4ntyi menneeseen. Menneisyydest\u00e4 haettiin palasia kirjattavaksi yl\u00f6s, laitettavaksi museovitriiniin katseltavaksi.\u201d<\/span><\/p>\n

Kenties sama mahdollistaa yh\u00e4 kahden kesken\u00e4\u00e4n ristiriitaisen mets\u00e4suhteen samanaikaisuuden.\u00a0<\/span><\/p>\n

Myyttien rakentamisesta<\/b><\/h3>\n

Puheissa kansakunnat ja kansallisvaltiot vaikuttavat usein luonnollisilta ja niiden rajat selvilt\u00e4. Todellisuus on kuitenkin h\u00e4hm\u00e4isempi ja sattumallakin on roolissa. M\u00e4kel\u00e4n mukaan folkloristiikassa on pohdittu paljon sit\u00e4, mit\u00e4 on vaikka suomalaisuus.<\/span><\/p>\n

\u201dL\u00f6nnrot meni juuri Karjalaan etsim\u00e4\u00e4n niit\u00e4 runoja, koska ne eiv\u00e4t viel\u00e4 olleet kadonneet ortodoksiselta alueelta. Muualla reformaation tuulet olivat pyyhk\u00e4isseet ne pois. Sitten sattui k\u00e4ym\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 j\u00e4hmetti pitk\u00e4ksi aikaa Karjalan koko suomalaisuuden representaatioksi.\u201d<\/span><\/p>\n

\"\"
Ponsse Oyj on Pohjois-Savossa, Vierem\u00e4n kunnassa Iisalmen kainalossa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4 yritys, joka valmistaa mets\u00e4koneita. Ponssen koneet perustuvat niin sanottuun tavaralajimenetelm\u00e4\u00e4n, jossa rungot katkotaan jo mets\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n vaatimiin mittoihin. Mets\u00e4ty\u00f6koneen, eli harvesterin tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 seuraa hakkuuta tosiajassa ja kykenee ilmoittamaan asiakkaalle jo mets\u00e4st\u00e4 tiedot siit\u00e4, millaista puuta on saapumassa.
Ponsse on yksi maailman suurimmista mets\u00e4konevalmistajista ja Suomessa markkinajohtaja. Yhti\u00f6n lehdist\u00f6tiedotteen mukaan vuonna 2019 yhti\u00f6n 14 000. mets\u00e4ty\u00f6kone luovutettiin UPM:lle joka toimitti sen \u201dUruguayn savotoille.
Mets\u00e4ty\u00f6kone on on tietenkin ty\u00f6kalu siin\u00e4, miss\u00e4 kirves ja sahakin ovat. Nykyaikaiset harvesterit ovat kuitenkin niin tehokkaita, ett\u00e4 niiden voimalla mets\u00e4t katoavat ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Tohtoritutkija Antti Majava muistuttaa, ett\u00e4 jopa alhaisen kehitystason kulttuuri pystyy hyvin tehokkaasti h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4t. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voi mainita V\u00e4limeren ymp\u00e4rist\u00f6n antiikin Rooman, jossa mets\u00e4t hakattiin laivojen raaka-aineiksi. Antiikin ty\u00f6kaluihin verrattuna nykyaikaisen harvesterin tehokkuutta on l\u00e4hes mahdotonta edes sanallistaa. BIOS-tutkimusyksik\u00f6n tutkija Antti Majava arvioi suomalaisen mets\u00e4klusterin osaamista t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Runonkeruumatkoillaan L\u00f6nnrot my\u00f6s ylitti Suomen entiset ja nykyiset rajat, kielialuekin ehti vaihtua. M\u00e4kel\u00e4n mukaan suomalaisuuden ytimess\u00e4 onkin piirteit\u00e4, joiden suomalaisuus voidaan jopa kiist\u00e4\u00e4. Linkola puolestaan muistuttaa, ett\u00e4 suomalaisen maiseman ihmisten syd\u00e4miin maalanneet taiteilijat hakivat oppinsa maan rajojen ulkopuolella, Keski-Euroopassa ja Ven\u00e4j\u00e4n hovin liepeill\u00e4. \u201dHe k\u00e4viv\u00e4t opiskelemassa romantiikkaa, d\u00fcsseldorfilaisuutta, realismia, vaikka mit\u00e4, ja palasivat Suomeen lokalisoimaan sit\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Kansallisvaltiot ja k\u00e4sitykset kansakunnista ovatkin m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisen tarinankerronnan tuloksia. Kuitenkin myytit, joiden varaan ne rakentuvat, esitet\u00e4\u00e4n jotenkin luonnollisesti muodostuneina, spontaanisti syntynein\u00e4 ja niiden kriittinen tarkastelu voi jo itsess\u00e4\u00e4n vaikuttaa radikaalilta, tai ainakin \u00e4rsytt\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dKansallisvaltioiden syntyyn liittyv\u00e4 nationalismi on sitke\u00e4 ideologia\u201d, M\u00e4kel\u00e4 toteaa. \u201dSiihen liittyv\u00e4t tarinat nivoutuvat el\u00e4m\u00e4n rakenteisiin ja porautuvat siihen mit\u00e4 olemme. Jos niit\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 haastaa, niin ihmiseth\u00e4n saavat kauhean voimakkaita reaktioita, ett\u00e4 mit\u00e4s helkkaria. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 maisemakuvastokin on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen sitke\u00e4\u00e4, mink\u00e4 n\u00e4kee vaikka siin\u00e4 ett\u00e4 versiot Koli-maisemasta toistuvat edelleen erilaisissa valokuvakilpailuissa.\u201d<\/span><\/p>\n

Vaikka myyttinen kuvasto pysyisikin jokseenkin muuttumattomana, voivat tavat olla ja toimia tutussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuitenkin muuttua. M\u00e4kel\u00e4 mainitsee esimerkkin\u00e4 koronapandemian aikana suuren suosion saaneen mets\u00e4joogan. Jooga mets\u00e4ss\u00e4 on voinut tarjota mallin uudenlaisesta toimijuudesta vanhassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja parhaassa tapauksessa t\u00e4m\u00e4 uudenlainen tapa olla voi muuttaa suhdetta mets\u00e4\u00e4n. Kiinnostavaksi t\u00e4m\u00e4n tekee esimerkiksi se, ett\u00e4 vakiintuneen mets\u00e4nhoidon \u2013 siis puiden kaatamisen \u2013 sijaan t\u00e4m\u00e4 tapa kokea mets\u00e4 ei ole ekstraktiivinen vaan enemm\u00e4nkin jakava.<\/span><\/p>\n

Mik\u00e4 se mets\u00e4 sitten on?<\/b><\/h3>\n

Vaikka viestimme jaettujen sanojen avulla, voi se mit\u00e4 jollakin sanalla tarkoitetaan vaihdella. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s siin\u00e4, mit\u00e4 sanan \u201dmets\u00e4\u201d koetaan tarkoittavan. Oikeasti vanhoja metsi\u00e4 ei Suomessa en\u00e4\u00e4 ihan hirve\u00e4sti ole ja ylivoimainen enemmist\u00f6 metsist\u00e4mme on valjastettu tavalla tai toisella mets\u00e4talouden tarkoituksiin. Puupeltoja katsellessa voi olla vaikea n\u00e4hd\u00e4 mets\u00e4\u00e4 puilta. Ja toisaalta se pinta-alaltaan pieni kaupunkimets\u00e4 on saattanut s\u00e4\u00e4sty\u00e4 tyystin mets\u00e4taloudelta ja voi pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n vanhaa ja monipuolista puustoa. Se, arvioiko mets\u00e4\u00e4 vaikka pinta-alan tai puiden i\u00e4n mukaan, voi vaikuttaa dramaattisestikin siihen, mink\u00e4 mets\u00e4n ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kokee mets\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

Vuonna 2021 syntyi sopimus, joka suojaa 27 kilometri\u00e4 pitk\u00e4\u00e4, Suomussalmella sijaitsevaa Vienan reitti\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n reitti\u00e4 reunustaa valtion omistamien maiden kohdalla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 200 metrin suojavy\u00f6hyke, jonka viimeiset 50 metri\u00e4 on rauhoitettu kaikilta \u201dmets\u00e4nhoidollisilta toimenpiteilt\u00e4\u201d. Vaikka puusto reitin varrella on p\u00e4\u00e4osin vaihtunut sitten L\u00f6nnrotin p\u00e4ivien, voi t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin n\u00e4hd\u00e4 vilahduksen h\u00e4nen retkiens\u00e4 maisemasta. M\u00e4kel\u00e4n mukaan reitti\u00e4 voi tarkastella pohtimalla siihen liittyvi\u00e4 valikoivia kulttuuriperint\u00f6prosesseja.<\/span><\/p>\n

\"\"
Milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t turisteille ja muilla matkalaisille myyt\u00e4v\u00e4t postikortit, jos ne kuvaisivat luontosuhdettamme rehellisesti? Rehelliset postikortit eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toisi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n iloa vastaanottajille, mutta ne voisivat antaa paremman kuvan todellisuudesta. Ymp\u00e4rist\u00f6hallinnan antropologian dosentti Simo Sarkki<\/strong> arvioi Saamenmaalla n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4 kulttuuriperinn\u00f6n ja mets\u00e4talouden v\u00e4list\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dOnhan se ik\u00e4\u00e4n kuin museovitriiniss\u00e4 oleva kaistale, jossa koetaan olevan jotain menneisyyteen viittaavaa. Ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 polulla se L\u00f6nnrot on taivaltanut ja sitten todellisuus voi alkaa siit\u00e4 50 metrin p\u00e4\u00e4st\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Hannu Linkola l\u00e4hti itse hein\u00e4kuussa 2023 hieman kyynisin mielin taivaltamaan reitti\u00e4 aivan it\u00e4rajan tuntumasta.<\/span><\/p>\n

\u201dPohdin, ett\u00e4 todistan jollain tavalla kulttuuriperinn\u00f6n keinotekoisuuden. Ja kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aluksi vaikutelma oli mielet\u00f6n, kun reitti nousee harjulle ja n\u00e4ki, kuinka maisema on vahvasti parturoitua, avohakkuusta taimikoihin ja nuoreen talousmets\u00e4\u00e4n. Hyvin kapeana kaistaleena maisemassa kulkee sellainen keinotekoinen kulissi. Mutta kun reitti\u00e4 k\u00e4veli pidemm\u00e4lle niin se jotenkin imaisi omaan tarinaansa. Tavallaan reitin tarkoitus onkin yhdist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6 suureen tarinaan, vied\u00e4 ihmisen keho sinne vitriiniin.\u201d<\/span><\/p>\n

Vaikka Linkolan suhtautumisessa reitin kehystyksiin saattaakin yh\u00e4 s\u00e4ily\u00e4 ripaus kriittisyytt\u00e4, n\u00e4kee h\u00e4n sen vaalimisella my\u00f6s luonnonsuojelullisia arvoja. Alueen suojelijoiden yhteys valtioon vaikuttaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4, eik\u00e4 Mets\u00e4hallitus en\u00e4\u00e4 hakkaa metsi\u00e4\u00e4n reitin varrelta. Valtio my\u00f6s neuvottelee yksityisten omistajien kanssa maan ostamisesta tai vaihtamisesta reitin varrelta.<\/span><\/p>\n

\u201dEhk\u00e4 t\u00e4llainen kulttuuriperinn\u00f6ksi kategorisoiminen antaa mallin metsien hieman kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4st\u00e4 kohtelusta ja luo tulevaisuutta. Mutta onhan se reitti kaikessa upeudessaan auttamatta vain sirpale, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 on suorastaan brutaalia avohakkuuta ja todella murheellista n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 maisemaa.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kulttuuriperinn\u00f6n yht\u00e4aikainen sy\u00f6minen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on vaikeaa, mutta kenties mahdollista. Pyrkimyksi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suuntaan on n\u00e4hty l\u00e4pi\u200b\u200b\u200b koko itsen\u00e4isen Suomen historian. 1990-luvun alussa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 julisti 27 kansallismaisemaa, joiden sanotaan edustavan ja kuvastavan suomalaisuutta erityisell\u00e4 tavalla. Monet jalustalle nostetuista maisemista liittyv\u00e4t luontoon, ja niiden arvostukseen on vaikuttanut my\u00f6s taide. Listalta l\u00f6ytyy esimerkiksi Pielisen yli aukeava n\u00e4kym\u00e4 Ukko-Kolin […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20398,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[3224,3225,1006,3223,1259,1260,1574,2393,2437,2775],"yoast_head":"\nHakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kulttuuriperinn\u00f6n yht\u00e4aikainen sy\u00f6minen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on vaikeaa, mutta kenties mahdollista. Pyrkimyksi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suuntaan on n\u00e4hty l\u00e4pi\u200b\u200b\u200b koko itsen\u00e4isen Suomen historian. 1990-luvun alussa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 julisti 27 kansallismaisemaa, joiden sanotaan edustavan ja kuvastavan suomalaisuutta erityisell\u00e4 tavalla. Monet jalustalle nostetuista maisemista liittyv\u00e4t luontoon, ja niiden arvostukseen on vaikuttanut my\u00f6s taide. Listalta l\u00f6ytyy esimerkiksi Pielisen yli aukeava n\u00e4kym\u00e4 Ukko-Kolin […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2024-04-11T11:06:33+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-04-11T11:24:05+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"2128\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/\",\"name\":\"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2024-04-11T11:06:33+00:00\",\"dateModified\":\"2024-04-11T11:24:05+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":2128},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Kulttuuriperinn\u00f6n yht\u00e4aikainen sy\u00f6minen ja s\u00e4\u00e4st\u00e4minen on vaikeaa, mutta kenties mahdollista. Pyrkimyksi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suuntaan on n\u00e4hty l\u00e4pi\u200b\u200b\u200b koko itsen\u00e4isen Suomen historian. 1990-luvun alussa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 julisti 27 kansallismaisemaa, joiden sanotaan edustavan ja kuvastavan suomalaisuutta erityisell\u00e4 tavalla. Monet jalustalle nostetuista maisemista liittyv\u00e4t luontoon, ja niiden arvostukseen on vaikuttanut my\u00f6s taide. Listalta l\u00f6ytyy esimerkiksi Pielisen yli aukeava n\u00e4kym\u00e4 Ukko-Kolin […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2024-04-11T11:06:33+00:00","article_modified_time":"2024-04-11T11:24:05+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":2128,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/","name":"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg","datePublished":"2024-04-11T11:06:33+00:00","dateModified":"2024-04-11T11:24:05+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg","width":2560,"height":2128},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hakatessaan-metsia-valtio-amputoi-osia-itsestaan\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Hakatessaan metsi\u00e4 valtio amputoi osia itsest\u00e4\u00e4n"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2024\/04\/metsajallitus-vastis-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20397"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20397"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20397\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20405,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20397\/revisions\/20405"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20398"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}