{"id":20242,"date":"2023-11-03T13:37:33","date_gmt":"2023-11-03T11:37:33","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20242"},"modified":"2023-11-21T22:08:03","modified_gmt":"2023-11-21T20:08:03","slug":"plastica-di-mare","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/","title":{"rendered":"Plastica\u00a0di mare"},"content":{"rendered":"<p><iframe src=\"https:\/\/share.transistor.fm\/e\/4319afd8\" width=\"100%\" height=\"180\" frameborder=\"no\" scrolling=\"no\" seamless=\"\"><\/iframe><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">70 prosenttia maapallon pinnasta on veden peitossa, ja ihmiset ovatkin pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hneet meret pohjattomina kaatopaikkoina, samoin kuin ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 runsaudensarvena, josta voi ottaa saalista ja resursseja rajattomasti.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Pohjattomia tai rajattomia meret eiv\u00e4t kuitenkaan ole. Ihminen on osoittanut kykenev\u00e4ns\u00e4 yht\u00e4 aikaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meret muoviroskalla ja kalastamaan lajin kuin lajin sukupuuton partaalle. Ihminen joutui pitk\u00e4\u00e4n sopeutumaan luonnon asettamiin rajoihin,\u00a0 kunnes teollistuminen n\u00e4enn\u00e4isesti vapautti meid\u00e4t moisesta. Tosin luonnon rajallisuus ihmisen j\u00e4lkien kest\u00e4miseen k\u00e4y alati ilmeisemm\u00e4ksi. Olemme tilanteessa, jossa ihmiskunnan pit\u00e4\u00e4 alkaa itse kantamaan vastuu tekemisist\u00e4\u00e4n ja rajoittaa ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallista toimintaansa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Ongelmaan pit\u00e4\u00e4 tarttua niin paikallisesti kuin planetaarisestikin.<\/span><\/p>\n<h3><b>Muovia enemm\u00e4n kuin kalaa<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Muovi on mahtava materiaali, paitsi v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n paikkaan joutuessaan. Maailman valtameriss\u00e4 on viisi j\u00e4ttim\u00e4ist\u00e4 aluetta, jonne merivirrat kuljettavat muoviroskaa erityisen paljon. N\u00e4ist\u00e4 suurin sijaitsee pohjoisella Tyynell\u00e4merell\u00e4 ja tunnetaan nimell\u00e4 Tyynenmeren j\u00e4tepy\u00f6rre. Sen kooksi on arvioitu noin kolme kertaa Ranskan pinta-ala. J\u00e4tepy\u00f6rteet eiv\u00e4t ole kiinteit\u00e4 kelluvia roskalauttoja, vaan ne muodostuvat eri kokoisista ja laatuisista muovinkappaleista, joita ajelehtii veden mukana. Mikromuovin m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan ylitt\u00e4v\u00e4n alueella moninkertaisesti el\u00e4inplanktonin m\u00e4\u00e4r\u00e4n.<\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_20245\" aria-describedby=\"caption-attachment-20245\" style=\"width: 530px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\" wp-image-20245\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis.png\" alt=\"\" width=\"530\" height=\"775\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis.png 1400w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-411x600.png 411w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-701x1024.png 701w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-768x1122.png 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-1051x1536.png 1051w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-219x320.png 219w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-200x292.png 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-560x818.png 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hiiohoi-vastis-980x1432.png 980w\" sizes=\"(max-width: 530px) 100vw, 530px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-20245\" class=\"wp-caption-text\">Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kalapuikkoihin liittyy kalakantojen romahdus ja kalastusv\u00e4lineiden tuottama merten roskaantuminen, nivoutuvat ne my\u00f6s Putinin aloittamaan hy\u00f6kk\u00e4yssotaan. Vaikka kalapuikkoja valmistavat yhti\u00f6t (mm. Findus) ovat ilmoittaneet liittyv\u00e4ns\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4-boikottiin, suurin osa kalapuikkojen raaka-aineesta ostetaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Ven\u00e4l\u00e4inen kala kuitenkin prosessoidaan muualla, jolloin pakkaukseen ei tarvitse merkit\u00e4 sen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kaikkiaan maailman meriss\u00e4 olevan muovin m\u00e4\u00e4r\u00e4n arvioidaan ylitt\u00e4v\u00e4n pian meriss\u00e4 el\u00e4vien kalojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kiloissa mitattuna. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin on vain valistunut arvio ja oikeasti kukaan ei tied\u00e4 varmaksi kuinka paljon ja millaista muovia meriss\u00e4 on, tai mihin kaikkialle se oikeastaan on ker\u00e4\u00e4ntynyt. Arvioiden mukaan meriin kuitenkin kipataan vuosittain v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 8 miljoonaa tonnia (8 000 000 000 kg) muovia lis\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKEss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n It\u00e4meren muoviroskaan liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta. Tilanne It\u00e4merell\u00e4 poikkeaa valtamerien tilanteesta. Kun Tyynenmeren roskalautan muovista arviolta noin 80 prosenttia on per\u00e4isin kalastus- ja kalankasvatus-v\u00e4lineist\u00f6st\u00e4, arvioidaan niiden muodostavan noin viidesosan It\u00e4merest\u00e4 muovij\u00e4tteest\u00e4. Kalaverkot ovat monipuolisen viheli\u00e4inen muoviroskan laji.<\/span><\/p>\n<h3><b>Haamuverkon henki<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">SYKEn vanhempi tutkija <\/span><b>Pekka Kotilainen<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> on mukana Re:Fish-hankkeessa, jonka tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 vapaa-ajan kalastuksesta per\u00e4isin olevan roskan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 It\u00e4meress\u00e4. H\u00e4nen mukaansa <\/span><span style=\"font-weight: 400;\">It\u00e4meri on globaaliin tilanteeseen n\u00e4hden v\u00e4h\u00e4muovinen, mutta tilanne kotimerell\u00e4mme on kaukana hyv\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dIt\u00e4meren eri alueilla tilanne on hyvin erilainen sek\u00e4 roskan ett\u00e4 erityisesti kalanpyydysten suhteen. Jos menn\u00e4\u00e4n etel\u00e4iselle It\u00e4merelle, niin siell\u00e4 on todella paljon verkkokalastusta ja samoilla alueilla my\u00f6s paljon troolikalastusta. Puhumme konfliktialueista. Kaksi eri tyyppist\u00e4 kalastusmenetelm\u00e4\u00e4 samalla alueella voi johtaa esimerkiksi siihen, ett\u00e4 trooli voi vet\u00e4\u00e4 vahingossa jonkun toisen verkon mukanaan ja verkosta tulee niin sanottu haamuverkko.\u201d<\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_20243\" aria-describedby=\"caption-attachment-20243\" style=\"width: 539px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img decoding=\"async\" class=\" wp-image-20243\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave.jpg\" alt=\"\" width=\"539\" height=\"393\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave.jpg 2362w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-600x438.jpg 600w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-1024x747.jpg 1024w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-768x560.jpg 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-1536x1120.jpg 1536w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-2048x1494.jpg 2048w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-320x233.jpg 320w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-200x146.jpg 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-560x409.jpg 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/the-great-wave-980x715.jpg 980w\" sizes=\"(max-width: 539px) 100vw, 539px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-20243\" class=\"wp-caption-text\">&#8221;Arvioiden mukaan muovinen limupullo hajoaa luonnossa noin 450 vuodessa. T\u00e4m\u00e4 on tietenkin arvio jo siksi, ett\u00e4 muovia ei ole noin kauaa tuotettu. Ensimm\u00e4iset koskaan tuotetut muovipullot voivat siis vallan mainiosti viel\u00e4kin velloa maailman meriss\u00e4, ja niiden hajoamisprosessi on vasta alkanut.<br \/>Muovi ei kuitenkaan maadu, vaan jauhautuu v\u00e4hitellen pienemmiksi ja pienemmiksi hippusiksi. V\u00e4hitellen se p\u00e4\u00e4tyy mikro- ja nanomuovina osaksi ravintoketjua. Tutkimus mikro- ja nanomuovin vaikutuksesta eli\u00f6ille on viel\u00e4 alkutekij\u00f6iss\u00e4\u00e4n, mutta jo nyt muovista irtoavien kemikaalien haittavaikutukseksi on havaittu muun muassa alentunut hedelm\u00e4llisyys.&#8221;<br \/>Lis\u00e4\u00e4 muovista ja muovipulloista <a href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suuri-muoviaalto\/\"><span style=\"text-decoration: underline;\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Haamuverkko on itsess\u00e4\u00e4n muovij\u00e4tett\u00e4 ja v\u00e4hitellen pienemmiksi osiksi hajotessaan se p\u00e4\u00e4tyy osaksi ravintoketjua. Haamuverkkojen ongelmana ei kuitenkaan ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mikromuoviksi jauhautuminen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dVaikka haamuverkot eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n hallussa tai hallittavissa, ne jatkavat kalan, ja my\u00f6s lintujen ja merinis\u00e4kk\u00e4iden, pyyt\u00e4mist\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Kotilainen kuitenkin korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 merest\u00e4 tai merenrannalta l\u00f6ytyv\u00e4n muoviroskan alkul\u00e4hdett\u00e4 on usein vaikea arvioida. Mit\u00e4 pienemmist\u00e4 muovinpalasista puhutaan, sit\u00e4 vaikeampaa tunnistaminen on. Esimerkiksi styroksin pala voi olla per\u00e4isin niin kalaverkon kohosta kuin lomalailijan kylm\u00e4laukustakin.<\/span><span style=\"font-weight: 400;\"> Alueelliset erot korostuvat j\u00e4lleen. Asutuksen l\u00e4hell\u00e4 yleisin yksitt\u00e4inen muoviroska on tupakantumppi, luonnontilaisilla rannoilla niit\u00e4 l\u00f6ytyy paljon v\u00e4hemm\u00e4n. SYKEn tutkijoiden k\u00e4yty\u00e4 It\u00e4meren suojelualueen luodoilla ja saarilla, joihin rantautuminen on kielletty\u00e4 ilman erillist\u00e4 lupaa, odotti heit\u00e4 loputon m\u00e4\u00e4r\u00e4 muun muassa laivojen kiinnitysk\u00f6yden p\u00e4tki\u00e4, muovilaatikon palasia, jalkineita, ulkomaalaisia muovipulloja ja ruokapakkauksia, jotka vaikuttivat olevan per\u00e4isin p\u00e4\u00e4osin ohi seilanneista laivoista.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Se, miten kalanpyydyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy meriin, vaihtelee. Kotilainen toteaa, ett\u00e4 ammattikalastajille pyydykset ovat ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja ammattilaisilla on tapana huolehtia ty\u00f6kaluistaan. \u201dRys\u00e4 voi olla tuhansien eurojen arvoinen, eik\u00e4 sit\u00e4 ole varaa menett\u00e4\u00e4 tuosta noin vaan.\u201d<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vahinkoja kuitenkin tapahtuu. Edell\u00e4 mainitut troolit voivat verkkojen vahingoittamisen ohella my\u00f6s j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni pohjaan tai vaikka hylkyyn ja repeyty\u00e4. S\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4 voidaan kuitenkin pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ongelmia. \u201dEsimerkiksi ammatikalastajien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t, vapaasti meress\u00e4 ajelehtivat ajoverkot on kielletty It\u00e4merell\u00e4 nykyisin.\u201d<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">It\u00e4merell\u00e4 ammattikalastusta suurempana ongelmien l\u00e4hteen\u00e4 Kotilainen pit\u00e4\u00e4kin vapaa-ajankalastusta.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dOngelmia tuottavat esimerkiksi verkot, joita saattaa l\u00f6yty\u00e4 vaikka papan varastosta. Niit\u00e4 voidaan l\u00e4hte\u00e4 kokeilemaan ja jos tulee huono keli tai ne h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t, ei niit\u00e4 haeta kun niiss\u00e4 ei ole penni\u00e4k\u00e4\u00e4n kiinni. Kun niihin ei ole sijoitettu omaa rahaa, eiv\u00e4t ne ole mink\u00e4\u00e4n arvoisia ja niist\u00e4 muodostuu helposti haamuverkkoja.\u201d<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Tilanne my\u00f6s vaihtelee eri maissa. \u201dEsimerkiksi Virossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon halpoja kiinalaisia verkkoja, jotka eiv\u00e4t maksa juuri mit\u00e4\u00e4n. Jos iskee paha keli tai menev\u00e4t narut poikki, niin se on sitten sori vaan.\u201d<\/span><\/p>\n<h3><b>Panttij\u00e4rjestelm\u00e4 avuksi?<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus on seurannut vuosien ajan muoviroskan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietyill\u00e4 rannoilla ja merenpohjan alueilla. Ensimm\u00e4isten vuosien aikana siivottujen kumuloituneiden roskakertymien j\u00e4lkeen on p\u00e4\u00e4sty tarkastelemaan vuosittaista kertym\u00e4\u00e4. Tulokset viittaisivat siihen, ett\u00e4 roskan m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaisi jopa olla hienoisessa laskussa. Tiet\u00e4mys muoviroskan yleens\u00e4 ja verkkojen erityisesti tuottamista ongelmista on kasvanut, ja kenties valistus on auttanut.<\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_19277\" aria-describedby=\"caption-attachment-19277\" style=\"width: 520px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\" wp-image-19277\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis.jpg\" alt=\"\" width=\"520\" height=\"736\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis.jpg 1448w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-424x600.jpg 424w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-724x1024.jpg 724w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-768x1086.jpg 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-1086x1536.jpg 1086w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-226x320.jpg 226w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-200x283.jpg 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-560x792.jpg 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-980x1386.jpg 980w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/08\/vihrea-lenkki-vastis-212x300.jpg 212w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-19277\" class=\"wp-caption-text\">Kiertotalous on ollut viime vuosina kuuma termi, kun eri alat ovat pyrkineet vakuuttamaan asiakkaitaan siit\u00e4, ett\u00e4 niiden toiminnan p\u00e4\u00e4st\u00f6t voidaan painaa alas erilaisilla toimilla.<br \/>&#8221;Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4llaiset termit mahdollistavat uutta luovan yhteiskunnallisen keskustelun, mutta toisaalta ne muuttuvat helposti rituaalikieleksi, joka j\u00e4\u00e4 merkitykselt\u00e4\u00e4n ontoksi. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 jotain sanotaan kiertotaloudeksi, sen t\u00e4ytyy my\u00f6s tarkoittaa jotain ja johtaa johonkin&#8221;, kuten BIOS-tutkimusyksik\u00f6n Kiertotalouden suuret pienet askeleet -artikkelissa muotoiltiin.<br \/>Voisiko lihantuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 seuraavia haittoja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 nuo haitat sis\u00e4llytett\u00e4isiin kuluttajille tarjottuun hy\u00f6dykkeeseen? Onko t\u00e4m\u00e4 oireeseen reagoiminen lopulta j\u00e4rkev\u00e4 tapa toimia, vai pit\u00e4isik\u00f6 alkusyyhyn puuttua?<\/figcaption><\/figure>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dJ\u00e4telain piiriin sis\u00e4ltyv\u00e4 laajennettu tuottajavastuulaki tulee v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kalanpyydyksist\u00e4 aiheutuvaa roskaantumista. Siin\u00e4 kalanpyydysten tuottajat velvoitetaan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhojen ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistettujen, muovia sis\u00e4lt\u00e4vien kalastusv\u00e4lineiden ker\u00e4ys. Jonkinlainen panttisysteemi taas voisi toimia niin, ett\u00e4 vaikka viitt\u00e4 rikkin\u00e4ist\u00e4 verkkoa vastaan saisi yhden uuden tilalle.\u201d<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vanhan kaluston maksuton kierr\u00e4tys voisi my\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kiusausta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 korjauskelvottomaksi hajonnut verkko mereen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dVoidaan tietysti my\u00f6s palata entiseen. Kalanpyydyksi\u00e4 on h\u00e4vinnyt aina, mutta aikaisemmin verkot tehtiin luonnonmateriaaleista, eiv\u00e4tk\u00e4 ne muodostaneet niin isoa ongelmaa. Luonnonmateriaalista valmistetut verkot olisivat kyll\u00e4 kalliimpia ja nykyisiin nailonverkkoihin verrattuna eritt\u00e4in huonosti pyyt\u00e4vi\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n<h3><b>Ongelmana eiv\u00e4t pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n verkot<\/b><\/h3>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Vahingossa tai tarkoituksella mereen p\u00e4\u00e4tyneet verkot ovat vain yksi kalastukseen liittyv\u00e4t pulma. Koska kalastusta ei ole rajoitettu alkuunkaan kest\u00e4v\u00e4lle tasolle, on ylikalastus muodostunut globaaliksi ongelmaksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki ammattimaisen kalastuksen kohteeksi p\u00e4\u00e4tyneet kalakannat ovat kutistuneet tai kerrassaan romahtaneet. It\u00e4merell\u00e4 lohi- ja turskakannat ovat romahtaneet. Erityisesti rehuk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kalastettavan siian kanta on pian kriittisess\u00e4 tilassa. Luonnollisesti my\u00f6s rehev\u00f6ityminen ja muut muutokset ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vaikuttavat kantojen elinvoimaisuuteen.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Koska nykyinen ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 on globaali, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n suomalaisten kulutusvalintojen vaikutukset usein my\u00f6s kaukana kotoa. Esimerkiksi kalapuikoissa k\u00e4ytetyn alaskanseitin kalastuksen sanotaan pysyneen kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla, mutta silti sen kanta on pudonnut dramaatisesti. T\u00e4m\u00e4 turskalaji on saalism\u00e4\u00e4rilt\u00e4\u00e4n maailman toisiksi merkitt\u00e4vin ja vuosittainen saalis on yli kolme miljoonaa tonnia (3 000 000 000 kg).<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Tyynenmeren pohjoisosissa el\u00e4v\u00e4n alaskanseitin pyynti linkittyy osaltaan my\u00f6s alueelle kertyneeseen, erityisesti kalastusv\u00e4lineist\u00e4 koostuvaan roskapy\u00f6rteeseen. N\u00e4in kotoisissa kalapuikoissakin maistuu j\u00e4tepy\u00f6rteen pist\u00e4v\u00e4 sivumaku.<\/span><\/p>\n<p><b><i>Plastica di Mare<\/i><\/b><b> -vastamainos mukana Suuri aalto -n\u00e4yttelyss\u00e4 kulttuurikeskus Stoassa Helsingiss\u00e4 31.12. asti. Jari Tamminen esittelee n\u00e4yttely\u00e4 18.11., jolloin mukana my\u00f6s mm. Paleface.<\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>70 prosenttia maapallon pinnasta on veden peitossa, ja ihmiset ovatkin pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hneet meret pohjattomina kaatopaikkoina, samoin kuin ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 runsaudensarvena, josta voi ottaa saalista ja resursseja rajattomasti.\u00a0 Pohjattomia tai rajattomia meret eiv\u00e4t kuitenkaan ole. Ihminen on osoittanut kykenev\u00e4ns\u00e4 yht\u00e4 aikaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meret muoviroskalla ja kalastamaan lajin kuin lajin sukupuuton partaalle. Ihminen joutui pitk\u00e4\u00e4n sopeutumaan luonnon asettamiin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20246,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[3201,3202,1004,1557,3012,3203,3200],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v22.7 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Plastica\u00a0di mare - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Plastica\u00a0di mare - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"70 prosenttia maapallon pinnasta on veden peitossa, ja ihmiset ovatkin pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hneet meret pohjattomina kaatopaikkoina, samoin kuin ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 runsaudensarvena, josta voi ottaa saalista ja resursseja rajattomasti.\u00a0 Pohjattomia tai rajattomia meret eiv\u00e4t kuitenkaan ole. Ihminen on osoittanut kykenev\u00e4ns\u00e4 yht\u00e4 aikaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meret muoviroskalla ja kalastamaan lajin kuin lajin sukupuuton partaalle. Ihminen joutui pitk\u00e4\u00e4n sopeutumaan luonnon asettamiin [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-11-03T11:37:33+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-11-21T20:08:03+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1374\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/\",\"name\":\"Plastica\u00a0di mare - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2023-11-03T11:37:33+00:00\",\"dateModified\":\"2023-11-21T20:08:03+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1374},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Plastica\u00a0di mare\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Plastica\u00a0di mare - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Plastica\u00a0di mare - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"70 prosenttia maapallon pinnasta on veden peitossa, ja ihmiset ovatkin pitk\u00e4\u00e4n n\u00e4hneet meret pohjattomina kaatopaikkoina, samoin kuin ehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 runsaudensarvena, josta voi ottaa saalista ja resursseja rajattomasti.\u00a0 Pohjattomia tai rajattomia meret eiv\u00e4t kuitenkaan ole. Ihminen on osoittanut kykenev\u00e4ns\u00e4 yht\u00e4 aikaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n meret muoviroskalla ja kalastamaan lajin kuin lajin sukupuuton partaalle. Ihminen joutui pitk\u00e4\u00e4n sopeutumaan luonnon asettamiin [&hellip;]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2023-11-03T11:37:33+00:00","article_modified_time":"2023-11-21T20:08:03+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1374,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/","name":"Plastica\u00a0di mare - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg","datePublished":"2023-11-03T11:37:33+00:00","dateModified":"2023-11-21T20:08:03+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg","width":2560,"height":1374},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/plastica-di-mare\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Plastica\u00a0di mare"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/11\/hii-ohoi-otsikko-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20242"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20242"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20242\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20265,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20242\/revisions\/20265"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20242"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20242"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20242"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}