{"id":20219,"date":"2023-10-05T12:11:46","date_gmt":"2023-10-05T09:11:46","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20219"},"modified":"2023-10-12T13:37:47","modified_gmt":"2023-10-12T10:37:47","slug":"muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/","title":{"rendered":"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja"},"content":{"rendered":"<p><iframe src=\"https:\/\/share.transistor.fm\/e\/171dd914\" width=\"100%\" height=\"180\" frameborder=\"no\" scrolling=\"no\" seamless=\"\"><\/iframe><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Muoti ohitetaan usein merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 humputteluna, mutta <a href=\"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/66033\/Turunen%2520ja%2520Niiranen_Final-draft.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\" class=\"external\" rel=\"nofollow\">vaatteet kertovat ajastaan paljon<\/a>. 1920-luvulla Suomessa <a href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/3-5367352\" class=\"external\" rel=\"nofollow\">v\u00e4iteltiin<\/a>, sopiiko naisten pukeutua housuihin ja 2020-luvulla on <a href=\"https:\/\/voima.fi\/artikkeli\/2018\/rakkaudella-kuorrutettua-kritiikkia\/\">v\u00e4itelty<\/a> siit\u00e4, ovatko legginsit housut.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dMuotia tarkastellaan kehollisena kulttuurina ja siksi sit\u00e4 on v\u00e4heksytty. Vaatteiden valmistaminen on n\u00e4hty naisten ty\u00f6n\u00e4 ja senkin takia sit\u00e4 on v\u00e4heksytty\u201d, toteaa Aalto-yliopiston professori, muodintutkimuksen sek\u00e4 taidehistorian dosentti <\/span><b>Annamari V\u00e4nsk\u00e4<\/b><span style=\"font-weight: 400;\">.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Muoti kuitenkin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, milt\u00e4 n\u00e4yt\u00e4mme ja kuinka tulkitsemme toisiamme. Muodikas pukeutuminen on signaali \u2013 kuten my\u00f6s v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys sit\u00e4 kohtaan.<\/span><\/p>\n<h2><b>Muodin synty<\/b><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Nykyaikainen muotikulttuuri syntyi toisen maailmansodan j\u00e4lkeen, ja viihdeteollisuuden vetoapu muodille on ollut merkitt\u00e4v\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dEsimerkiksi <\/span><b>James Dean<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> ja <\/span><b>Marlon Brando<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> loivat k\u00e4sityst\u00e4 kapinallisesta<\/span> <span style=\"font-weight: 400;\">maskuliinisuudesta pukeutumisen kautta.\u201d<\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_20220\" aria-describedby=\"caption-attachment-20220\" style=\"width: 520px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\" wp-image-20220\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/bathory-marin.jpg\" alt=\"\" width=\"520\" height=\"838\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/bathory-marin.jpg 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/bathory-marin-373x600.jpg 373w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/bathory-marin-199x320.jpg 199w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/bathory-marin-200x322.jpg 200w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-20220\" class=\"wp-caption-text\">Sanna Marinin edusti Ruotsin vierailulla mustassa pr\u00e4tk\u00e4rotsissa ja farkuissa, ja vierailun aikana otetuista kuvista <a href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mjayyyy-oon-kissa-ja-muita-marin-meemeja\/\">tehtiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti meemeja<\/a>. Oheisessa Marinin paitaan on lis\u00e4tty ruotsalaisen Bathory-yhtyeen logo ja lanteilla on komea panosvy\u00f6. Bathory oli Tukholmassa vuonna 1983 perustettu yhtye, jonka rooli black metal -genren synnyss\u00e4 oli merkitt\u00e4v\u00e4. Yhtyeen tyyli oli raivokasta ja kappaleiden sanoituksissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n paljon okkultismia ja muuta salamyhk\u00e4ist\u00e4 erikoismenoa.<br \/>Professori V\u00e4nsk\u00e4 toteaa ett\u00e4 siin\u00e4, miss\u00e4 Dean ja Brando edustivat kapinallisuutta, Marinin nahkatakki itse asiassa sopi hyvin kontekstiin, jossa puhuttiin Suomen ja Ruotsin NATO-j\u00e4senyydest\u00e4. \u201dNahkatakkihan on historiansa aikana kokenut useamman muodon- ja merkityksen muutoksen ja muuntunut alkujaan funktionaalisesta lent\u00e4jien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 sotilasasusta ensimm\u00e4isen ja toisen maailmansodan aikana maskuliinisuuden, kapinallisuuden, sukupuolittomuuden ja muodin symboliksi. Marinin nahkatakin voi sanoa kantaneen mukanaan kaikkia n\u00e4it\u00e4 merkityksi\u00e4\u201d.<br \/>Kuva: Internetist\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Deanin ja Brandon per\u00e4ss\u00e4 farkut ja nahkainen pr\u00e4tk\u00e4rotsi muuttuivat muotistandardeiksi, joihin pukeutuneena p\u00e4\u00e4ministeri <\/span><b>Sanna Marinkin<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> saattoi edustaa valtiovierailun aikana. Muotiteollisuus onkin kyennyt tuotteistamaan l\u00e4hes mink\u00e4 tahansa ala- tai vastakulttuurin. Norjalaisen kirkkoja polttaneen ja murhasta tuomitun <a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/photo\/?fbid=628832409244403&amp;set=a.519720703488908&amp;paipv=0&amp;eav=AfarZnf4hmbjkV7iCf6BYgSU7ASS9St2hune9jeqNhaI7wi6KOnTNad0MneNorNItp0&amp;_rdr\" class=\"external\" rel=\"nofollow\">black metal -muusikon t-paita Zalandossa<\/a> on selke\u00e4 esimerkki t\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Valtavirran ja keskiluokan vastaisten punkkarien 1970-luvulla suosimat armeijan ylij\u00e4\u00e4m\u00e4vaatteet, maihinnousukeng\u00e4t ja oliivinvihre\u00e4t takit eiv\u00e4t koskaan mene pois muodista, vaikka leikkaukset hieman vaihtelevatkin muotivirtausten mukana. Aina t\u00e4t\u00e4 valtavirtaistumista eiv\u00e4t kuitenkaan aja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ulkopuoliset. Esimerkiksi vaatesuunnittelija <\/span><b>Vivienne Westwood<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> vaikutti punk-estetiikan syntyyn ja tuotteistamiseen kulttuurin sis\u00e4lt\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dWestwood ammensi punkin estetiikkaan fetissi-alakulttuurista, ja my\u00f6s<\/span> <b>Jean<\/b> <b>Paul Gaultier<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> on ammentanut edustamastaan homokulttuurista. N\u00e4m\u00e4 suunnittelijat ovat osa sit\u00e4 kulttuuria, enk\u00e4 n\u00e4e t\u00e4t\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n markkinointina\u201d, V\u00e4nsk\u00e4 tarkentaa.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Queer-kulttuurista ammensi 1970-luvun lopussa my\u00f6s nahkafetissin niitteineen, pilottilaseineen ja koppalakkeineen rockyleis\u00f6lle esitellyt Judas Priest -yhtyeen <\/span><b>Rob Halford<\/b><span style=\"font-weight: 400;\">. Rockunivormuksi muotoutuneen vaatetuksen taustaa ei ymm\u00e4rretty ennen kuin Halford kertoi vuonna 1998 julkisesti homoseksuaalisuudestaan.<\/span><\/p>\n<h2><b>Farkuista on moneksi<\/b><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Alkujaan ty\u00f6l\u00e4isten vaatteiksi kehitetyt farkut keksittiin 1950-luvulla kuluttaa kivipesulla hieman pehme\u00e4mm\u00e4ksi ja miellytt\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi, ja 1990-luvulla niihin tehtiin reiki\u00e4 valmiiksi tehtaalla. 2000-luvulle siirrytt\u00e4ess\u00e4 ruotsalaisen Nudien farkkuihin kulutettiin takataskuun valmiiksi nuuskapurkin mallinen rinkula.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dFarkut ovat todella kiinnostava vaate. Uutena denim on j\u00e4ykk\u00e4, jopa peltim\u00e4inen materiaali ja se paranee mit\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ne muotoutuvat osaksi kehoa ja tavallaan keho tuplaantuu sinne farkkuun. Henkil\u00f6kohtainen ja keho tulevat n\u00e4kyv\u00e4ksi siin\u00e4, mist\u00e4 kohdista farkut kuluvat ja mink\u00e4laisia j\u00e4lki\u00e4 niihin syntyy. Siin\u00e4 mieless\u00e4 farkut ovat todella intiimi vaatekappale.\u201d<\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_20221\" aria-describedby=\"caption-attachment-20221\" style=\"width: 520px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img decoding=\"async\" class=\" wp-image-20221\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans.jpg\" alt=\"\" width=\"520\" height=\"718\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans.jpg 966w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans-434x600.jpg 434w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans-742x1024.jpg 742w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans-768x1061.jpg 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans-232x320.jpg 232w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans-200x276.jpg 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/balenciaga-super-destroyed-jeans-560x773.jpg 560w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-20221\" class=\"wp-caption-text\">Balenciagan Super Destroyed Baggy Pants -farkkujen hinta on noin 2500 dollaria. Maksamalla toisen mokoman, saa samaan sarjaan kuuluvan takin my\u00f6s.<\/figcaption><\/figure>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Farkkuihin on haettu inspiraatiota my\u00f6s ala- ja vastakulttuurien ulkopuolelta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voi olla vaikeaa erottaa kalliit ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kulutetut farkut housuista, joita esimerkiksi koditon ja p\u00e4ihderiippuvainen henkil\u00f6 on k\u00e4ytt\u00e4nyt vuosia. Vartijoita karkuun ravanneen graffitimaalarin maaliroiskeita ottaneet farkut saattavat olla n\u00e4enn\u00e4isen identtiset muotiluomusten kanssa. Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 erona on tietenkin se, ett\u00e4 valmiiksi r\u00e4hj\u00e4isten farkkujen kanssa ei tarvitse itse n\u00e4hd\u00e4 vaivaa, el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dDesigner-farkuissa voidaan imitoida ja simuloida sit\u00e4 kehon j\u00e4lke\u00e4. Ne kulutetaan valmiiksi hikipajoissa Bangladeshissa tai Turkissa, jossa niihin pyrit\u00e4\u00e4n saamaan mukaan se puuttuva keho ja kehon ty\u00f6. On paradoksaalista, ett\u00e4 mukavan k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4ljist\u00e4 tulee valmistettava ja tavoiteltu asia samaan aikaan kun vaatteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin v\u00e4h\u00e4n aikaa, ettei ruumis ehdi muokata niit\u00e4 n\u00e4k\u00f6isekseen.\u201d<\/span><\/p>\n<h2><b>Erottamattomat muoti ja mainokset<\/b><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">V\u00e4nsk\u00e4n mukaan 1990-luvun puoliv\u00e4liin saakka muoti oli isoilta osin alakulttuureihin liittyv\u00e4 ilmi\u00f6. Kulloinenkin nuorisomuoti oli melko yhdenmukaista, ja nykyisen kaltainen lukemattomien samanaikaisten muotisuuntausten kirjo puuttui.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dSilloin ei ollut netti\u00e4 eik\u00e4 muotivaatteisiin ollut samanlaista p\u00e4\u00e4sy\u00e4. Muotimaailma oli suljetumpi ja tiedon saaminen edellytti tietynlaista vihkiytymist\u00e4. Sitten, 1980-luvulla, syntyiv\u00e4t suuret muotikonglomeraatit, kuten LVMH ja Kering, jotka omistavat nyky\u00e4\u00e4n suurimman osan muotibr\u00e4ndeist\u00e4. Vasta silloin muodista alkoi tulla oikeasti suuri teollisuudenala, ja populaarikulttuuri auttoi siin\u00e4 tosi paljon. Ei voi<\/span> <span style=\"font-weight: 400;\">v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 <\/span><i><span style=\"font-weight: 400;\">Sinkkuel\u00e4m\u00e4\u00e4<\/span><\/i><span style=\"font-weight: 400;\">-sarjan merkityst\u00e4 \u2013 se viimeist\u00e4\u00e4n teki muodista valtavirtaa ja tietyist\u00e4 suunnittelijoista julkkiksia.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_20222\" aria-describedby=\"caption-attachment-20222\" style=\"width: 520px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\" wp-image-20222\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder.jpg\" alt=\"\" width=\"520\" height=\"371\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder.jpg 1600w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-600x428.jpg 600w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-1024x731.jpg 1024w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-768x548.jpg 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-1536x1096.jpg 1536w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-320x228.jpg 320w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-200x143.jpg 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-560x400.jpg 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/benetton-murder-980x699.jpg 980w\" sizes=\"(max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-20222\" class=\"wp-caption-text\">Vuonna 1982 <strong>Benedetto Grado<\/strong> kuoli Palermossa mafian uhrina. Vuonna 1992 Benetton k\u00e4ytti kuvaa Gradosta mainoksessaan Murder. Gradon tyt\u00e4r ilmoitti j\u00e4rkyttyneens\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 kuolemaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vaatteiden myynnin edist\u00e4miseen.<\/figcaption><\/figure>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">1990-luvulla muutos n\u00e4kyi my\u00f6s mainonnassa. Tuolloin italialainen muotitalo Benetton julkaisi mainoksia, joissa ei kuvattu vaatteita, vaan muun muassa aids-potilaita, pappi ja nunna suutelemassa sek\u00e4 mafian tappama mies. Vaatteet olivat p\u00e4\u00e4osassa mainoksessa, jossa oli menehtyneen bosnialaisen sotilaan verinen univormu. Benettonin shokeeraavat<\/span> <span style=\"font-weight: 400;\">mainoskuvat olivat yhteiskunnallista kommentaaria, mutta samalla ne valjastivat vakavat teemat kiskomaan kaupallisten tavoitteiden vankkureita.<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Eik\u00e4 tahallinen skandalointi<\/span> <span style=\"font-weight: 400;\">tietenk\u00e4\u00e4n Benettoniin loppunut. Esimerkiksi vuosia my\u00f6hemmin my\u00f6skin italialaisen Dieselin <a href=\"https:\/\/www.theguardian.com\/media\/2010\/jun\/30\/diesel-asa-advertising\" class=\"external\" rel=\"nofollow\">Be Stupid<\/a> -kampanjassa mallit esitettiin tekem\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisen vastuuttomia tekoja: tikapuilla tasapainoileva nainen n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tissej\u00e4 valvontakameralle, pariskunnat sekoilemassa liikenteess\u00e4. Britanniassa vastuuttomaksi katsotun kampanjan esitt\u00e4minen kiellettiin julkisissa tiloissa, Cannesin mainoskilpailussa se palkittiin.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Uuden vaiheen muodin markkinoinnissa toi sosiaalinen media, jossa influensserit voivat esitell\u00e4 luomuksia suoraan seuraajilleen. Heist\u00e4 ehk\u00e4 kuuluisin, <\/span><b>Kim Kardashian<\/b>,<span style=\"font-weight: 400;\"> on viihtynyt espanjalaisen Balenciagan farkuissa, jotka muistuttavat l\u00e4hinn\u00e4 Benettonin mainoksessa n\u00e4htyj\u00e4 tapetun sotilaan housuja. Totaalisen tuhotuista Balenciaga-farkuista saa pulittaa tuhansia euroja.<\/span><\/p>\n<figure id=\"attachment_20223\" aria-describedby=\"caption-attachment-20223\" style=\"width: 540px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img decoding=\"async\" class=\" wp-image-20223\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-scaled.jpg\" alt=\"\" width=\"540\" height=\"793\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-scaled.jpg 1744w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-409x600.jpg 409w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-697x1024.jpg 697w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-768x1128.jpg 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-1046x1536.jpg 1046w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-1395x2048.jpg 1395w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-218x320.jpg 218w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-200x294.jpg 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-560x822.jpg 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-vastis-980x1439.jpg 980w\" sizes=\"(max-width: 540px) 100vw, 540px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-20223\" class=\"wp-caption-text\">On aina kiinnostavaa, mit\u00e4 kaikkea muodissa ja muissa ulkon\u00e4k\u00f6\u00f6n liittyviss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n korostamaan. Hip hop -estetiikkaan kuuluva nousukasmainen bling kultak\u00e4\u00e4tyineen ja timantteineen (aitoja tai ei) viesti ainakin alkujaan k\u00f6yhist\u00e4 oloista nousseiden tai sit\u00e4 tavoittelevien halusta erottua osattomuudesta. Mit\u00e4 puolestaan viestiv\u00e4t kalliit farkut, joita voisi kuvailla l\u00e4hinn\u00e4 piripestyiksi?<\/figcaption><\/figure>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dPit\u00e4isik\u00f6 n\u00e4it\u00e4 tarkastella osattomuuden appropriaationa? Vai pit\u00e4isik\u00f6 n\u00e4it\u00e4 tarkastella jonkin post-postmodernin ironian kautta? Edellinen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saaneen jalansijaa, ja Balenciagaa on moitittu k\u00f6yhyyden glorifioinnista. Yhteiskunnallisesti herkill\u00e4 asioilla mehustelu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 tuo yritykselle mainetta, vaan voi johtaa my\u00f6s vastareaktioihin.\u201d<\/span><\/p>\n<h2><b>Muodin ja ry\u00f6n\u00e4n h\u00e4ilyv\u00e4 raja<\/b><\/h2>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen kulutettuun muotiin sis\u00e4ltyy sosioekonominen ristiriita. Perinteisesti henkil\u00f6t, jotka ovat istuneet r\u00e4hj\u00e4isiss\u00e4 farkuissa torin laidalla tai puiston penkill\u00e4 on haluttu poistaa n\u00e4kyvist\u00e4. Samalla samoille paikoille houkutellaan maksukykyisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka saattavat pukeutua yht\u00e4 r\u00e4hj\u00e4isiin housuihin.\u00a0<\/span><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dEsimerkiksi Guccilta on tullut lenkkareita, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytetyilt\u00e4 jo uusina. Siin\u00e4 kehollisuudesta, k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja kulumisesta tehd\u00e4\u00e4n muoti-statement.\u201d<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">T\u00e4ss\u00e4 r\u00e4hj\u00e4n muodiksi muuttamisessa on jotain samaa kuin graffitien tuotteistamisessa. Henkil\u00f6, joka kokee graffitin ep\u00e4j\u00e4rjestyksen merkiksi ja haluaa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 ne, saattaa nauttia graffitista inspiroituneesta taiteesta museon tai oman kotinsa sein\u00e4ll\u00e4.\u00a0<\/span><span style=\"font-weight: 400;\">\u201dVallanpit\u00e4v\u00e4t voivat osoittaa, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n sein\u00e4\u00e4n saatte n\u00e4it\u00e4 graffiteja tehd\u00e4, mutta ette muualle. Ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 se on tosi hieno, mutta sama graffiti jossain junatunnelissa ei olekaan en\u00e4\u00e4 ookoo. Konteksti m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 toisen arvokkaaksi, ja toisen tekemisest\u00e4 saa sakkoja ja paheksuntaa.\u201d<\/span><\/p>\n<p><span style=\"font-weight: 400;\">Brittil\u00e4inen antropologi <\/span><b>Mary Douglas<\/b><span style=\"font-weight: 400;\"> teki tunnetuksi ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 lika on ainetta v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa. Rajanveto onkin vaikeaa, ja poistettujen graffitien tilalle saatetaan kaivata uutta katutaidetta. Luvattomien graffitien tavoin kaupungista halutaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s r\u00e4hj\u00e4iset farkut, jotta tilalle saataisiin r\u00e4hj\u00e4isi\u00e4 \u2013 mutta kalliita \u2013 farkkuja.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Muoti ohitetaan usein merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 humputteluna, mutta vaatteet kertovat ajastaan paljon. 1920-luvulla Suomessa v\u00e4iteltiin, sopiiko naisten pukeutua housuihin ja 2020-luvulla on v\u00e4itelty siit\u00e4, ovatko legginsit housut. \u201dMuotia tarkastellaan kehollisena kulttuurina ja siksi sit\u00e4 on v\u00e4heksytty. Vaatteiden valmistaminen on n\u00e4hty naisten ty\u00f6n\u00e4 ja senkin takia sit\u00e4 on v\u00e4heksytty\u201d, toteaa Aalto-yliopiston professori, muodintutkimuksen sek\u00e4 taidehistorian dosentti Annamari V\u00e4nsk\u00e4. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20224,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v22.7 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Muoti ohitetaan usein merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 humputteluna, mutta vaatteet kertovat ajastaan paljon. 1920-luvulla Suomessa v\u00e4iteltiin, sopiiko naisten pukeutua housuihin ja 2020-luvulla on v\u00e4itelty siit\u00e4, ovatko legginsit housut. \u201dMuotia tarkastellaan kehollisena kulttuurina ja siksi sit\u00e4 on v\u00e4heksytty. Vaatteiden valmistaminen on n\u00e4hty naisten ty\u00f6n\u00e4 ja senkin takia sit\u00e4 on v\u00e4heksytty\u201d, toteaa Aalto-yliopiston professori, muodintutkimuksen sek\u00e4 taidehistorian dosentti Annamari V\u00e4nsk\u00e4. [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-10-05T09:11:46+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-10-12T10:37:47+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1400\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"860\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/\",\"name\":\"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg\",\"datePublished\":\"2023-10-05T09:11:46+00:00\",\"dateModified\":\"2023-10-12T10:37:47+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg\",\"width\":1400,\"height\":860},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Muoti ohitetaan usein merkityksett\u00f6m\u00e4n\u00e4 humputteluna, mutta vaatteet kertovat ajastaan paljon. 1920-luvulla Suomessa v\u00e4iteltiin, sopiiko naisten pukeutua housuihin ja 2020-luvulla on v\u00e4itelty siit\u00e4, ovatko legginsit housut. \u201dMuotia tarkastellaan kehollisena kulttuurina ja siksi sit\u00e4 on v\u00e4heksytty. Vaatteiden valmistaminen on n\u00e4hty naisten ty\u00f6n\u00e4 ja senkin takia sit\u00e4 on v\u00e4heksytty\u201d, toteaa Aalto-yliopiston professori, muodintutkimuksen sek\u00e4 taidehistorian dosentti Annamari V\u00e4nsk\u00e4. [&hellip;]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2023-10-05T09:11:46+00:00","article_modified_time":"2023-10-12T10:37:47+00:00","og_image":[{"width":1400,"height":860,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/","name":"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg","datePublished":"2023-10-05T09:11:46+00:00","dateModified":"2023-10-12T10:37:47+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg","width":1400,"height":860},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/muoti-tekee-ryysyistakin-haluttuja\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Muoti tekee ryysyist\u00e4kin haluttuja"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/10\/die-sell-logo.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20219"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20219"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20219\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20230,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20219\/revisions\/20230"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20219"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20219"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20219"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}