![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/04\/paavo.png\")
Sisaruksiaan hitaammina kasvanut Paavo-possu olisi kuollut todenn\u00e4k\u00f6isesti siihen, ett\u00e4 tuottaja olisi napannut h\u00e4nt\u00e4 takajaloista ja ly\u00f6nyt p\u00e4\u00e4n murskaksi lattiaa vasten. Paavo kuitenkin pelastui Saparom\u00e4keen ja viett\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n hyvi\u00e4 possun p\u00e4ivi\u00e4 muun muassa ulkoilemaan juuri silloin, kun silt\u00e4 itsest\u00e4 tuntuu.<\/figcaption><\/figure>\n
Suomen el\u00e4inoikeusjuristit ry<\/a>. k\u00e4ynnisti helmikuussa kansalaisaloitteen, jolla esitet\u00e4\u00e4n el\u00e4inten perusoikeuksia lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi Suomen perustuslakiin. Elokuun 14. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 El\u00e4inten oikeudet perustuslakiin -aloite<\/a> sai ker\u00e4tyksi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja etenee n\u00e4in eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Aloitteen voi allekirjoittaa 27.8. saakka.<\/p>\n Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 suojaa jo nykyisell\u00e4\u00e4n rajoitetusti el\u00e4imi\u00e4. El\u00e4inoikeusjuristien yhdistyksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja\u00a0Birgitta Wahlberg<\/b> kertoo, miksi el\u00e4inten perusoikeudet olisi kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada juuri perustuslakiin.<\/p>\n \u201dPerustuslaki on se, jonka varaan kaikki muu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 rakentuu. Perusoikeuksien merkityst\u00e4 voi ajatella my\u00f6s sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 mik\u00e4li ihmisten oikeudet poistettaisiin perustuslaista, niin millaisessa yhteiskunnassa el\u00e4isimme. Perusoikeudet ovat periaatteellisia, perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka sitovat lains\u00e4\u00e4t\u00e4ji\u00e4 sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tulkitsijoita ja soveltajia. Perustuslaki ohjaa ja antaa perustan toiminnallemme yhteiskuntana ja yksitt\u00e4isin\u00e4 kansalaisina.\u201d<\/p>\n Julkisen vallan on turvattava el\u00e4inten perusoikeuksien toteutuminen ja kehitett\u00e4v\u00e4 yhteiskuntaa tavalla, joka turvaa el\u00e4inten perusoikeudet. Yritysten tulee toiminnassaan kunnioittaa el\u00e4inten perusoikeuksia.<\/i><\/p>\n Lains\u00e4\u00e4t\u00e4mist\u00e4 ohjaava ymm\u00e4rrys el\u00e4inten perusoikeuksista olisi ollut hy\u00f6dyllinen apu eduskunnalle, miss\u00e4 kipuiltiin vuosia el\u00e4insuojelulain uudistamisen kanssa. Ja vuosien v\u00e4\u00e4nn\u00f6n j\u00e4lkeen vuonna 2022 uudistettu el\u00e4inlaki on niin vesitetty kompromissi<\/a>, ett\u00e4 sen puitteissa el\u00e4inten oikeudet eiv\u00e4t toteudu mill\u00e4\u00e4n j\u00e4rjellisesti kuvattavissa olevalla tavalla.<\/p>\n ”Laki itse asiassa heikkeni entisest\u00e4\u00e4n eduskunnassa, koska el\u00e4imill\u00e4 ei ole perusoikeuksia.\u00a0Eduskunnan perustuslakivaliokunta rajoitti el\u00e4insuojelutarkastuksia kodeissa, koska kotirauha on\u00a0perusoikeus. Jos el\u00e4imill\u00e4 olisi ollut omat perusoikeudet, niit\u00e4 olisi tullut tasapainottaa ihmisten\u00a0kotirauhan suojan kanssa. Nykyisell\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tasapainotusta ei tarvitse eik\u00e4 edes voida tehd\u00e4\u201d, toteaa\u00a0Suomen el\u00e4inoikeusjuristien varapuheenjohtaja, yleisen oikeustieteen apulaisprofessori\u00a0Visa Kurki <\/strong>Helsingin yliopistolta.<\/p>\n Vaikka el\u00e4inten oikeuksien edist\u00e4minen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kautta on jatkuvaa yl\u00e4m\u00e4keen kiipe\u00e4mist\u00e4, on juuri lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 vaikuttaminen el\u00e4inoikeuteen erikoistuneelle tohtorille, \u00c5bo Akademin julkisoikeuden yliopistonlehtori Birgitta Wahlbergille tietenkin luonteva tapa vaikuttaa el\u00e4inten oikeuksien toteutumiseen.<\/p>\n \u201dOikeusvaltiossa kirjoitetut lait ovat se, mit\u00e4 olemme pakotettuja noudattamaan. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n aineellinen sis\u00e4lt\u00f6 my\u00f6s tosiasiallisesti suojelee el\u00e4imi\u00e4. Ja meille oikeusoppineille lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on yksi v\u00e4line esitt\u00e4\u00e4 el\u00e4inten oikeuksien toteutumista ja suojelun tehostumista.\u201d<\/p>\n Wahlberg muistuttaa, ett\u00e4 el\u00e4inten oikeuksista puhuttaessa puhumme my\u00f6s paljon muusta.\u00a0<\/span><\/p>\n \u201dSe, miten k\u00e4yt\u00e4mme, alistamme ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00e4mme el\u00e4imi\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 linkittyy vahvasti muun muassa ilmastokriisiin, pandemioihin ja lajikatoon. Puhumattakaan k\u00e4rsimyksest\u00e4, mit\u00e4 aiheutamme tunteville olennoille\u201d, Wahlberg listaa. \u201dEl\u00e4inten oikeuksissa ei ole t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kyse ainoastaan el\u00e4inten oikeuksista, vaan meid\u00e4n kaikkien tulevaisuudesta.\u201d<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskustelu el\u00e4inten oikeuksista liittyy aina tavalla tai toisella el\u00e4inteollisuuteen ja v\u00e4kevint\u00e4 el\u00e4inten oikeuksien tunnistamisen vastustaminen onkin ollut tuottajien sek\u00e4 tuottajia edustavien j\u00e4rjest\u00f6jen ja puolueiden suunnalla. Kyse on taloudellisesti isoista asioista ja se n\u00e4kyy my\u00f6s vuonna 2022 s\u00e4\u00e4detyn uuden el\u00e4inlain lopputuloksessa.<\/p>\n \u201dOlen ollut kovin pettynyt Suomen el\u00e4inlains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 voi kuulostaa hyv\u00e4lt\u00e4, mutta kun menee yksil\u00f6n tasolle ja tarkastelee pyk\u00e4li\u00e4 el\u00e4imen n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 oikeastaan vain mustetta paperilla.”<\/p>\n Tuntevat el\u00e4imet ovat yksil\u00f6it\u00e4, joita ihmisen on suojeltava heid\u00e4n itsens\u00e4 takia. Tuntevalla olennolla on itseisarvo. Tuntoisuudella tarkoitetaan kyky\u00e4 kokea positiivisia ja negatiivisia tunteita. Tuntevien olentojen kunnioittamisella tarkoitetaan, ett\u00e4 el\u00e4inten suojelussa el\u00e4inten itseymm\u00e4rryksell\u00e4 tai kognitiivisilla kyvyill\u00e4, tai t\u00e4llaisten kykyjen puuttumisella, ei ole merkityst\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4.\u00a0<\/span><\/i><\/p>\n Vuonna 2012 Suomessa tuli voimaan kansalaisaloitelaki<\/a>, jonka my\u00f6t\u00e4 kansalaisilla on mahdollisuus saada eduskunnan k\u00e4sittelyyn lakialotteita, joita ei esimerkiksi edistet\u00e4 hallitusohjelman puitteissa. Edet\u00e4kseen eduskuntaan kansalaisaloitteen tulee ker\u00e4t\u00e4 50 000 kansalaisen allekirjoitukset. Ensimm\u00e4isen\u00e4 eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi ehti vuonna 2013 aloite turkistarhauksen kielt\u00e4misest\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Perinteisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa keino saada lakialoite eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi on ollut edet\u00e4 hallitusohjelman kautta. Kansalaisaloitteiden tuoma mahdollisuus ohittaa hallitusohjelma on her\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4r\u00e4\u00e4 joissain kansanedustajissa. Ilmeisesti moni edustaja oletti vaaditun allekirjoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4n olevan niin korkea, ettei aloitteita eduskuntaan olisi edennyt. Toteuma on n\u00e4ytt\u00e4nyt toista. Se, miten eduskunta on suhtautunut vastaanottamiinsa kansalaisaloitteisiin on my\u00f6s vaihdellut ja monet aloitteista on pyyhk\u00e4isty melko surutta roskakoriin. Kymmenist\u00e4 eduskunnalle luovutetusta aloitteesta kenties menestyneimp\u00e4n\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 aloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista, jonka etenemist\u00e4 eduskunnassa muun muassa kristillisdemokraatit olivat menestyksekk\u00e4\u00e4sti est\u00e4neet. Tasa-arvoinen avioliittolaki hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2014.<\/p>\n \u201dViime vuonna kansanedustaja Mai Kivel\u00e4<\/b> (vas.) teki lakialoitteen perustuslakimuutosehdotuksesta sellaisena, kun olemme sen kirjoittaneet, mutta se ei edennyt ennen vaaleja. Vaalien j\u00e4lkeen kansanedustajien p\u00f6yt\u00e4 aina niin sanotusti tyhjennet\u00e4\u00e4n ja siksi katsoimme t\u00e4rke\u00e4ksi tehd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n aloitteen.\u201d<\/p>\n Wahlbergin mukaan kansalaisaloite on my\u00f6s hyv\u00e4 keino katsoa sit\u00e4, millaista keskustelua aiheesta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ja mik\u00e4 on kansalaisten tahtotila.<\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 on ty\u00f6v\u00e4line muiden joukossa ja tietenkin k\u00e4yt\u00e4mme kaikkia k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4mme olevia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 el\u00e4inten oikeudellisen aseman parantamiseksi ja paremman yhteisen tulevaisuuden varmistamiseksi. Kansalaisaloite on keino saada lakialoite kansanedustajien p\u00f6ydille ja uskon, ett\u00e4 aloite etenee ainakin perustuslakivaliokuntaan. Mit\u00e4 sen j\u00e4lkeen tapahtuu on sitten toinen kysymys.\u201d<\/p>\nUuden el\u00e4inlain ep\u00e4onnistuminen<\/b><\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/12\/huittinen-1-04297.jpg\")
Kansalaisaloite on uudehko ty\u00f6v\u00e4line<\/b><\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/12\/sinun-puolestasi-annettu.jpg\")
”Vaikka t\u00e4m\u00e4 tuotantoel\u00e4inten kuolema on alati l\u00e4sn\u00e4, siit\u00e4 puhumista v\u00e4ltell\u00e4\u00e4n. Puhe aiheesta koetaan ep\u00e4kohteliaaksi, jopa syyttelev\u00e4ksi. Voisiko t\u00e4t\u00e4 vaikenemista tarkastella kollektiivisen syyllisyydentunteen kautta? Mist\u00e4 ei voi puhua, siit\u00e4 on vaiettava?\u00a0Tappamisen j\u00e4lkeen el\u00e4m\u00e4n merkit halutaan h\u00e4vitt\u00e4\u00e4. Kauppoihin ruhojen kappaleita ei vahingossakaan toimiteta niin, ett\u00e4 kuluttaja voisi kohdata kuoleman kirjaimellisesti silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n.”
Lis\u00e4\u00e4 huomioita piilotetusta kuolemasta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/span>.<\/figcaption><\/figure>\n