{"id":20058,"date":"2023-04-13T09:04:19","date_gmt":"2023-04-13T06:04:19","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=20058"},"modified":"2023-05-07T12:38:05","modified_gmt":"2023-05-07T09:38:05","slug":"mita-saamelaiset-haluavat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat"},"content":{"rendered":"

\u201dSanoisin, ett\u00e4 sis\u00e4inen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus on se keskeinen vaatimus\u201d, toteaa Helsingin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija <\/span>Helga West<\/b>. Utsjoen Tenojokilaaksosta kotoisin oleva West tutkii saamelaisia koskevia sovintoprosesseja muun muassa sovinnon teologian kautta.\u00a0<\/span><\/p>\n

West on havainnut, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansa on monelle suomalaiselle vaikea k\u00e4site hahmotettavaksi ja t\u00e4st\u00e4 kumpuaa my\u00f6s paljon v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dUsein kohtaan toteamuksia, ett\u00e4 \u2019min\u00e4 olen savolainen, min\u00e4kin olen alkuper\u00e4iskansaa\u2019. Saamelaiset haluavat edellytykset el\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansana, ja ymm\u00e4rrys alkuper\u00e4iskansan merkityksest\u00e4 on portti nykytilanteesta ulos.\u201d<\/span><\/p>\n

Se, ett\u00e4 West tekee pes\u00e4eron saamelaisten ja vaikkapa savolaisten v\u00e4lille t\u00e4ss\u00e4 asiassa, ei tietenk\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n ole arvottava erottelu. Toiset eiv\u00e4t ole toisia arvokkaampia, mutta erot tulisi tunnistaa. Tieteen termipankin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n<\/a> mukaan alkuper\u00e4iskansa on \u201dv\u00e4hemmist\u00f6asemassa oleva kansa, jolla on jonkinasteinen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus olemassa olevissa valtioissa ja joka tahtoo yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 omaleimaista kulttuuriaan omien instituutioidensa kautta\u201d. Suomen perustuslaki tunnistaa saamelaiset alkuper\u00e4iskansaksi.<\/span><\/p>\n

Kun valtio kolhii<\/h2>\n

Kansallisvaltioiden historia on ollut kovakouraista alkuper\u00e4iskansoille, joiden \u00e4\u00e4nt\u00e4 ei ole kuultu esimerkiksi valtionrajoja vedett\u00e4ess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 koskee my\u00f6s saamelaisia, joiden elinalueet jakautuvat nelj\u00e4n valtion alueelle.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Yksi el\u00e4misen mahdollisuuksiin Saamenmaalla merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttava asia on kaivosteollisuus. Suomi houkuttelee kaivosalan yrityksi\u00e4 ulkomailta muun muassa tarjoamalla n\u00e4ille (tiukennuksista huolimatta) eritt\u00e4in suotuisat mahdollisuuden v\u00e4ltell\u00e4<\/a><\/span> verojen maksamista ja my\u00f6s kaivosten tuottamiin ymp\u00e4rist\u00f6haittoihin suhtaudutaan melko ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isesti. Samalla kaivostoiminta levitt\u00e4ytyy laajoille alueille ja pirstoo saamelaisten asuinalueita ja vaikeuttaa saamelaisten luontoon liittyvien elinkeinojen harjoittamista. Kaivosteollisuus haittaa saamelaisten el\u00e4m\u00e4ntapaa ja n\u00e4in rajoittaa heid\u00e4n oikeuksiaan alkuper\u00e4iskansana.
Kaivosteollisuutta ei kuitenkaan houkutella Suomeen samalla tavalla n\u00e4kyv\u00e4sti, kuin turisteja. Ehk\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyyden nimiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kaivosalan j\u00e4ttil\u00e4isten maanittelun voisi kuitenkin tehd\u00e4 avoimesti.
Suomen k\u00e4sivarressa sijaitseva Saana-tunturi on ollut saamelaisille pyh\u00e4 ikimuistoisista ajoista. Laajempi yleis\u00f6 l\u00f6ysi Saanan vasta sotien j\u00e4lkeen, saksalaisten rakennettua sinne ensimm\u00e4isen autotien<\/span><\/a>. Kun Suomessa juhlittiin itsen\u00e4isyyden satavuotista taivalta vuonna 2017 valaistiin Saana Suomen lipun v\u00e4rein. Saamelaiset eiv\u00e4t arvostaneet t\u00e4t\u00e4. Saana-tunturin profiili on omintakeinen ja se on hyvin tunnistettava etel\u00e4puolen jyrk\u00e4st\u00e4 rinteest\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dValtion rooli on ollut kuin Janus-jumalan vastakkaisiin suuntiin katsovat kasvot \u2013 yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 heikennet\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansan el\u00e4m\u00e4nmuotoja ja toisaalta voidaan antaa resursseja vaikkapa saamelaiskielten elvytt\u00e4miseen.\u201d<\/span><\/p>\n

Yksi oikea ei kuitenkaan korjaa toista v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. El\u00e4m\u00e4nmuotojen yll\u00e4pit\u00e4misen mahdollisuuksien heikent\u00e4minen n\u00e4kyy Westin mukaan esimerkiksi siin\u00e4, mit\u00e4 lakeja ja mill\u00e4 perusteilla valtio niit\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 \u2013 tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Helmikuussa 2023 saamelaisten edustuksellisen itsehallintoelimen, saamelaisk\u00e4r\u00e4jien asemaa selkiytt\u00e4v\u00e4 ja saamelaisten itsem\u00e4\u00e4r\u00e4misoikeuden toteutumista edist\u00e4v\u00e4 esitys saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4laista kaatui jo kolmannen per\u00e4tt\u00e4isen hallituksen k\u00e4siss\u00e4<\/a>.<\/span><\/p>\n

Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4lain uudistusty\u00f6n ep\u00e4onnistumisen ohella kritiikki\u00e4 her\u00e4tti my\u00f6s maaliskuussa 2017 voimaan astunut Suomen ja Norjan v\u00e4linen Tenojoen vesist\u00f6\u00e4 koskeva kalastussopimus, joka rajoitti saamelaisten oikeutta kalastaa perinteisill\u00e4 menetelmill\u00e4, jotka ovat osa heid\u00e4n kulttuuriaan. Reaktiona joukko saamelaisia rikkoi uutta sopimusta ja teki itse itsest\u00e4\u00e4n rikosilmoituksen. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 korkein oikeus totesi<\/a>, ett\u00e4 perustuslain suoja saamelaisten kulttuurille on kalastussopimusta vahvempi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Samoin saamelaisten elinpiiriin merkitt\u00e4v\u00e4sti vaikuttava mets\u00e4hallituslaki<\/a> ja kaivoslaki<\/a> nuijittiin l\u00e4pi ilman, ett\u00e4 saamelaisten \u00e4\u00e4ni olisi liiemmin painanut. Vuosien ajan valtio on my\u00f6s suunnitellut ja valmistellut poronhoitoalueiden l\u00e4pi kulkevaa ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavaa niin sanottua J\u00e4\u00e4meren junarataa<\/a> \u2013 j\u00e4lleen saamelaisyhteis\u00f6n tahdon vastaisesti.<\/span><\/p>\n

Tarvitaanko totuus- ja sovintokomissiota?<\/h2>\n

Tulehtuneen tilanteen korjaamiseksi valtio on tarjonnut totuus- ja sovintokomissiota. West ei pid\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa automaattisesti toimivana ty\u00f6kaluna.<\/span><\/p>\n

\u201dTotuus- ja sovintokomissio on poliittinen instrumentti, joka on syntynyt t\u00e4ysin toisenlaisissa konteksteissa globaalissa etel\u00e4ss\u00e4. Niiden avulla on selvitetty katoamisten, kansanmurhien ja orjaty\u00f6voiman k\u00e4yt\u00f6n kaltaisia v\u00e4\u00e4ryyksi\u00e4 sekasortoisissa tilanteissa, joissa ei oikeasti ole ollut kokonaiskuvaa tapahtuneista v\u00e4kivaltakonflikteista. Kun puhumme pohjoismaisista yhteiskunnista ja saamelaisten historiasta, me tied\u00e4mme aika tarkasti, mit\u00e4 on tapahtunut.\u201d<\/span><\/p>\n

\"\"
Kolonialismilla viitataan useimmiten 1400-luvulta 1900-luvulle jatkuneeseen siirtomaiden aikaan. Tuona aikana eurooppalaiset muun muassa tyhjensiv\u00e4t Afrikan mannerta rikkauksista. Vaikka Euroopan valtiot luopuivat 1900-luvulla muodollisesti siirtomaistaan, ei t\u00e4m\u00e4n rikkauden l\u00e4hde kuitenkaan ole ehtynyt. Nyky\u00e4\u00e4n materiaalivirtoja tosin hallinnoivat useimmiten l\u00e4nsimaista johdetut yhti\u00f6t. My\u00f6s Kiina on tullut apajille.
Afrikan t\u00e4hti<\/em>\u00a0on\u00a0Kari Mannerlan<\/strong> suunnittelema, vuonna 1951 ilmestynyt lautapeli ja klassikko. Siin\u00e4 pelaajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t huomaamattaan osallistumaan juuri tuohon rikkauksien rohmuamiseen, ja sen arvokkaimman aarteen l\u00f6ydytty\u00e4 poistumaan mantereelta vieden vauraudet mukanaan. My\u00f6s Suomi on saanut osansa n\u00e4ist\u00e4 rikkauksista ja edullisista raaka-aineista. Hyvinvointimme ei rakennu vain oman ahkeruutemme ja sisumme varaan.
Suomi ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin riippuvainen ulkomailta tulevista raaka-aineista. Lappi on pitk\u00e4\u00e4n ollut raaka-ainevarasto, josta on tarvittaessa haettu hyvinvointia ja rikkauksia, ja samalla j\u00e4tetty paikallisille tuhottu ymp\u00e4rist\u00f6.
Lapin hippu<\/span><\/em><\/a>\u00a0on kuvitteellinen peli, joka siirt\u00e4\u00e4\u00a0Afrikan t\u00e4hden<\/em>\u00a0asetelman Suomen Lappiin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa voittaja on se, joka ensimm\u00e4isen\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Lapin hipun ja kuljettaa sen J\u00e4\u00e4meren radan kautta Kirkkoniemen satamaan.
Lapin hippu -ty\u00f6ryhm\u00e4: H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja & Suohpanterror, Ninni Kairisalo, Antti Kukkonen, Johanna Marsch ja Jari Tamminen<\/figcaption><\/figure>\n

Mihin siis tarvitaan totuuskomissiota, jos tied\u00e4mme jo totuuden? Westin mukaan saamelaisiin kohdistunut ja yh\u00e4 kohdistuva kolonialismi on hyvin dokumentoitu ja sen ilmenemismuotoja ovat olleet muun muassa pakkokristillist\u00e4minen, modernia rasismia luonut fyysinen antropologia (eli niin sanottu kallojen mittaus ja rotuoppi), pakotettua kielen- ja identiteetinvaihdosta toteuttaneet asuntolakoulut sek\u00e4 maa- ja vesialueiden haltuunottaminen.<\/span><\/p>\n

\u201dVoimmehan me leikki\u00e4, ett\u00e4 emme tiet\u00e4isi mit\u00e4 on tapahtunut, mutta saamelaiset ovat jo tutkimuksella ylirasitettu ihmisryhm\u00e4.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

Ongelmaton ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole komission nimeen sis\u00e4ltyv\u00e4 toive sovinnosta. Tavallisesti sovintoa haetaan siin\u00e4 vaiheessa, kun sovinnon tarpeen synnytt\u00e4nyt toiminta on jo lopetettu.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMonet saamelaiset sanovat, ett\u00e4 sovinto on merkityksellinen vasta, kun rakenteita muutetaan niin, ett\u00e4 voimme el\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskansana. On eriskummallista tarjota sovintoa ratkaisuksi rakenteellisiin ep\u00e4kohtiin, joita ei olla valmiita korjaamaan. T\u00e4m\u00e4n kaltaiset sovintoprosessit voivat jopa olla uusi hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n muoto. Voi tuntua ep\u00e4intuitiiviselta, mutta ajatus sovinnosta voidaan valjastaa mit\u00e4 erikoisimpiin tarkoituksiin. Enk\u00e4 tarkoita, etteik\u00f6 joillain poliitikoilla olisi aitoa pyrkimyst\u00e4 edist\u00e4\u00e4 asioita.\u201d<\/span><\/p>\n

Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 silm\u00e4nk\u00e4\u00e4nt\u00f6tempusta West on kiinnitt\u00e4nyt huomiota siihen, kuinka komission lopullinen mandaatti muuttui sovintoneuvottelujen edetess\u00e4. Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t ja kolttien kyl\u00e4kokous esimerkiksi olivat vaatineet mandaatin k\u00e4sittelev\u00e4n maiden ja vesien haltuunottoa, mutta matkan varrella kirjaus muuttui maininnaksi ilmastonmuutoksen tuomasta huolesta, mik\u00e4 on aivan eri asia kuin maank\u00e4yt\u00f6n konfliktit saamelaisten kotiseutualueella. Tietenk\u00e4\u00e4n West ei kyseenalaista huolta ilmastonmuutoksesta, mutta komission mandaatissa se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdolliselta Troijan hevoselta, jolla voitaisiin oikeuttaa uusia vihre\u00e4n kolonialismin muotoja saamelaisia kuulematta, \u201dyhteisesti sovittuun\u201d vedoten”.<\/span><\/p>\n

Mutta\u00a0 lokakuussa 2021 ty\u00f6ns\u00e4 aloittaneella totuus- ja sovintokomissiolla on Westin mielest\u00e4 my\u00f6s oma arvonsa. H\u00e4n tunnistaa monien asuntolakoulun k\u00e4yneiden tarpeen tulla kuulluksi, ja kokemusten julki saaminen komission kautta voi olla hyvinkin eheytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

Sek\u00e4 saamelaisk\u00e4r\u00e4jien edellinen puheenjohtaja <\/span>Tiina Sanila-Aikio<\/b> ett\u00e4 nykyinen puheenjohtaja <\/span>Tuomas Aslak Juuso<\/b> ovat todenneet, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n komission asettaminen ei ole \u201dilo eik\u00e4 voitto\u201d. Se n\u00e4ytt\u00e4ytyy enemm\u00e4n viimeisen\u00e4 oljenkortena.<\/span><\/p>\n

Yksil\u00f6 vai yhteis\u00f6<\/h2>\n

On mahdollista samanaikaisesti sek\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4 ett\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 valtion toimista. Saamelaisilla t\u00e4m\u00e4 ilmenee vaikkapa siten, ett\u00e4 hyvinvointivaltion palvelut ja turvaverkko tietenkin hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s heit\u00e4, mutta samalla valtio est\u00e4\u00e4 saamelaisyhteis\u00f6\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 alkuper\u00e4iskansana. West kannustaa hahmottamaan saamelaisyhteis\u00f6n kollektiivisena ja yksil\u00f6n hyvinvoinnin kytkeytyv\u00e4n yhteis\u00f6n hyvinvointiin.<\/span><\/p>\n

\"\"
Katutaiteilija S\u00e1mi Hustler<\/strong><\/a><\/span> teki Saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4laki<\/em>-teoksensa loppuvuodesta 2022 kun ilmassa viel\u00e4 oli hieman toivoa siit\u00e4, ett\u00e4 Sanna Marinin<\/strong> hallitus saisi saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4lakiuudistuksen maaliin. Pohjana Hustlerin teokselle toimi saamelaisen taiteilijaryhm\u00e4 Suohpanterrorin teos Suohpangiehta<\/em>. Suohpangiehta<\/em> puolestaan viittaa itsess\u00e4\u00e4n yhdysvaltalaisen J. Howard Millerin<\/strong> vuonna 1942 julkaistuun We Can Do It<\/em> -propagandajulisteeseen, jossa Rosie the Riveter -hahmo kannustaa ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 osallistumaan sotaponnisteluihin. H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja teki printist\u00e4 my\u00f6s t-paitoja<\/a><\/span>, joiden tuotto lahjoitetaan Suomen saamelaisnuoret -yhdistykselle.<\/figcaption><\/figure>\n

Yhteis\u00f6n hyvinvointiin liittyy olennaisesti mahdollisuus vaikuttaa ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 itseens\u00e4 liittyviss\u00e4 asioissa. T\u00e4t\u00e4 koetaan rikotun muun muassa vuosina 2011, 2015 ja 2019 kun korkein hallinto-oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vaaliluetteloon lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi henkil\u00f6it\u00e4, joita saamelaisk\u00e4r\u00e4jien vaalilautakunta ei ole itse yhteis\u00f6n j\u00e4seniksi tunnistanut. Vaikka kiista siit\u00e4, kuka on saamelainen, liittyy osaltaan valtion harjoittaman suomalaistamisen perint\u00f6\u00f6n, Westin mukaan yksil\u00f6n vilpit\u00f6nk\u00e4\u00e4n halu ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 h\u00e4nen suhdetta yhteis\u00f6\u00f6n. H\u00e4nen mukaansa \u201dkollektiivisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen sakkaa suomalaisessa yhteiskunnassa\u201d.<\/span><\/p>\n

\u201dSe, ett\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on mielipide asiasta, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edusta yhteis\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmaa. Kysyt\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miksi ette vaan voi hyv\u00e4ksy\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka vaikuttavat mukavilta ja haluavat oppia saamen kielt\u00e4 ja heill\u00e4 on ollut 1800-luvulla saamelainen esivanhempi. Mutta jos yhteis\u00f6 toteaa, ett\u00e4 emme tunnista n\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 j\u00e4seniksemme, onko se ongelma yksil\u00f6nvapaudessa vai yhteis\u00f6nvapaudessa?\u201d<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6n varaan asettuminen n\u00e4kyy my\u00f6s Westin suhteessa omaan saamelaisuuteensa.<\/span><\/p>\n

\u201dOlen l\u00e4htenyt siit\u00e4, ett\u00e4 en loppupeleiss\u00e4 voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 omaa saamelaisuuttani. Yhteis\u00f6 kertoo minulle kuka min\u00e4 olen ja hyv\u00e4ksyn sen. En voi itse julistautua alkuper\u00e4iskansan j\u00e4seneksi, koska se ei ole minun mandaattini. Kollektiivi m\u00e4\u00e4rittelee, en min\u00e4, ja minun on n\u00f6yrrytt\u00e4v\u00e4 siihen, ett\u00e4 olen aina yhteis\u00f6\u00e4 pienempi.\u201d<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dSanoisin, ett\u00e4 sis\u00e4inen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus on se keskeinen vaatimus\u201d, toteaa Helsingin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helga West. Utsjoen Tenojokilaaksosta kotoisin oleva West tutkii saamelaisia koskevia sovintoprosesseja muun muassa sovinnon teologian kautta.\u00a0 West on havainnut, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansa on monelle suomalaiselle vaikea k\u00e4site hahmotettavaksi ja t\u00e4st\u00e4 kumpuaa my\u00f6s paljon v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. \u201dUsein kohtaan toteamuksia, ett\u00e4 \u2019min\u00e4 olen savolainen, min\u00e4kin olen alkuper\u00e4iskansaa\u2019. […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":20065,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[90,3174,1260,3175,1759,2153,3168,3006,2398,2775],"yoast_head":"\nMit\u00e4 saamelaiset haluavat - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"\u201dSanoisin, ett\u00e4 sis\u00e4inen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus on se keskeinen vaatimus\u201d, toteaa Helsingin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helga West. Utsjoen Tenojokilaaksosta kotoisin oleva West tutkii saamelaisia koskevia sovintoprosesseja muun muassa sovinnon teologian kautta.\u00a0 West on havainnut, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansa on monelle suomalaiselle vaikea k\u00e4site hahmotettavaksi ja t\u00e4st\u00e4 kumpuaa my\u00f6s paljon v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. \u201dUsein kohtaan toteamuksia, ett\u00e4 \u2019min\u00e4 olen savolainen, min\u00e4kin olen alkuper\u00e4iskansaa\u2019. […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2023-04-13T06:04:19+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-05-07T09:38:05+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1500\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1027\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"9 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/\",\"name\":\"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg\",\"datePublished\":\"2023-04-13T06:04:19+00:00\",\"dateModified\":\"2023-05-07T09:38:05+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg\",\"width\":1500,\"height\":1027},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"\u201dSanoisin, ett\u00e4 sis\u00e4inen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus on se keskeinen vaatimus\u201d, toteaa Helsingin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Helga West. Utsjoen Tenojokilaaksosta kotoisin oleva West tutkii saamelaisia koskevia sovintoprosesseja muun muassa sovinnon teologian kautta.\u00a0 West on havainnut, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansa on monelle suomalaiselle vaikea k\u00e4site hahmotettavaksi ja t\u00e4st\u00e4 kumpuaa my\u00f6s paljon v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. \u201dUsein kohtaan toteamuksia, ett\u00e4 \u2019min\u00e4 olen savolainen, min\u00e4kin olen alkuper\u00e4iskansaa\u2019. […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2023-04-13T06:04:19+00:00","article_modified_time":"2023-05-07T09:38:05+00:00","og_image":[{"width":1500,"height":1027,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"9 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/","name":"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg","datePublished":"2023-04-13T06:04:19+00:00","dateModified":"2023-05-07T09:38:05+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg","width":1500,"height":1027},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mita-saamelaiset-haluavat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mit\u00e4 saamelaiset haluavat"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2023\/04\/visit-finland-otsikko.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20058"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20058"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20058\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":20068,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20058\/revisions\/20068"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/20065"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20058"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20058"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20058"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}