{"id":19836,"date":"2022-10-01T12:53:09","date_gmt":"2022-10-01T09:53:09","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19836"},"modified":"2022-10-01T12:55:38","modified_gmt":"2022-10-01T09:55:38","slug":"maidonhimo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/","title":{"rendered":"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme"},"content":{"rendered":"

Sotien j\u00e4lkeen Suomessa<\/strong> ruvettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/a> maataloutta. Prosesseja tehostettiin ja tuotantoel\u00e4imi\u00e4 muokattiin. Viel\u00e4 1980-luvulla suomalainen maitolehm\u00e4 tuotti vuodessa noin 4500 litraa maitoa,\u00a0 2020-luvulle p\u00e4\u00e4stess\u00e4 yhden lehm\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosituotanto l\u00e4henteli jo 9000 litraa<\/a>. Jotkut yksil\u00f6t tuottavat vuodessa jopa yli 20 000 litraa maitoa ja juhlia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n, jos lehm\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 100 000 litran tuotannon el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana.<\/span><\/p>\n

Alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 lihasmassa ja maidon tuottaminen tulee kuitenkin suuren henkil\u00f6kohtaisen hintalapun kera. Esimerkiksi luonnossa noin 20-vuotiaaksi el\u00e4v\u00e4 lehm\u00e4 aloittaa maitotilalla lypsyurakkansa kaksivuotiaana ja h\u00e4net tapetaan viisivuotiaana, toistuvien raskauksien, synnytysten ja lyps\u00e4misen loppuunaajamana. Suomalainen lihateollisuus nojaa vahvasti t\u00e4h\u00e4n nopeaan kiertoon ja nelj\u00e4 viidesosaa kotimaisesta naudanlihasta on per\u00e4isin lypsylehmist\u00e4 ja heid\u00e4n lapsistaan.<\/span><\/p>\n

Liha ja maito eiv\u00e4t synny tyhj\u00e4st\u00e4. Samalla, kun ihmiskunta on perustellusti huolissaan ruuan riitt\u00e4vyydest\u00e4, revimme ravinteita maaper\u00e4st\u00e4 ruokkiaksemme tuotantoel\u00e4imi\u00e4. Tuotantoel\u00e4inten ruuansulatuksen kautta kierr\u00e4tettyn\u00e4 kuitenkin vain pieni osa ravinnosta muuttuu maidoksi ja lihaksi. Planeetan riitt\u00e4vyyden kannalta t\u00e4m\u00e4 on olennaista: globaalissa tuotantotaloudessa el\u00e4v\u00e4t nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t kattavat 60 prosenttia planeetan kaikkien nis\u00e4kk\u00e4iden massasta<\/a>.<\/span><\/p>\n

Monenlaisia p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/b><\/h2>\n

Vaikka ajatus nyky\u00e4\u00e4n rehuna tuotantoel\u00e4imille sy\u00f6tett\u00e4v\u00e4n ruuan tarjoamisesta ihmisille saattaa tuntua kauhistukselta, ei kansalaisten ruokap\u00f6ytiin tietenk\u00e4\u00e4n olla kantamassa rehus\u00e4kkej\u00e4. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa niin sanotusta rehuviljasta on viljaa, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4ysin t\u00e4yt\u00e4 nykyisi\u00e4 toiveita esimerkiksi kokonsa puolesta, mutta se ei tarkoita, etteik\u00f6 siit\u00e4 voisi prosessoida my\u00f6s kuluttajia miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Yht\u00e4 tuotettua maitolitraa kohti lehm\u00e4 joutuu sy\u00f6m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin kilon verran rehua. Kauramaidossa kauran osuus juomasta on noin kymmenen prosenttia, eli litraan kauramaitoa tarvitaan luokkaa 100 grammaa kauraa. T\u00e4m\u00e4 ero kuvastaa melko hyvin sit\u00e4, kuinka tuhlailevaa ravinteiden kierr\u00e4tt\u00e4minen tuotantoel\u00e4inten ruuansulatuksen kautta on. Vain pieni osa maitokarjalle sy\u00f6tetyst\u00e4 ruuasta p\u00e4\u00e4tyy lopulta ihmisten ruokap\u00f6ytiin.
Vaikka onkin totta, ett\u00e4 lehmille voidaan kasvattaa nurmirehua sellaisilla pelloilla, joissa ihmisille sopiva ravinto ei menesty, koostuu nautojen ruokavalio vain osittain nurmesta ja merkitt\u00e4v\u00e4 osa rehun kasvattamiseen k\u00e4ytetyst\u00e4 viljelypinta-alasta ja sadosta kelpaisi vallan mainiosti ihmisten ruokkimiseen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 joudummekin repim\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ravinteita maaper\u00e4st\u00e4, jotta saisimme ruokittua tuotantoel\u00e4imet, joita on paljon meit\u00e4 ihmisi\u00e4 enemm\u00e4n. Tuhlaamme siis ruokaa samalla, kun planeetan kantokyvyn rajoja koetellaan ja olemme perustellusti huolestuneita siit\u00e4, kuinka selvi\u00e4mme. Oikeasti globaalia ruokapulaa ei ole \u2013 ongelma on vaan se, ett\u00e4 emme ole keskittyneet ihmisten ruokkimiseen.<\/figcaption><\/figure>\n

Maitokarjan pit\u00e4mist\u00e4 perustellaan usein sill\u00e4, ett\u00e4 lehmille voi kasvattaa nurmea pelloilla, joilla ei ihmisravintoa saa kasvatettua. Lehmien avulla saamme siis imetty\u00e4 enemm\u00e4n tehoja irti \u00e4iti maasta. Vaikka huomio nurmirehun hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 on oikea, lypsykarjan ravinnosta noin puolet koostuu viljasta ja \u00f6ljykasveista<\/a>. Tuotantoel\u00e4imille sy\u00f6tet\u00e4\u00e4nkin noin puolet Suomessa kasvatetusta viljasta<\/a>, ihmisten itse sy\u00f6dess\u00e4 siit\u00e4 vain kymmenisen prosenttia. Kaikkiaan viljan viljelyyn on valjastettu noin miljoona hehtaaria peltopinta-alaa, mutta niin paljoa ei tarvittaisi, mik\u00e4li emme hukkaisi satoja tuotantoel\u00e4inten el\u00e4tt\u00e4miseen.\u00a0<\/span><\/p>\n

Karjan tarvitsemalle rehunurmelle on puolestaan varattu noin 700 000 hehtaaria maata. Sillek\u00e4\u00e4n ei ilman tuotantoel\u00e4imi\u00e4 olisi tarvetta. Erilaiset hiiliviljelyyn liittyv\u00e4t kehityshankkeet pyrkiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n nurmiviljelyn yhteydess\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n sitoutuvan hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta t\u00e4ysin ongelmatonta t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole<\/a>. Suomessa on kuivattu soita ja kaadettu metsi\u00e4, jotta olisi saatu karjatalouden tarvitsemia peltoja ravinnon tuottamiseen ja lannan levitt\u00e4miseen. Kuivatut suot tuottavat p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ja niiden palauttaminen suoksi olisi nopein keino leikata noita p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Mets\u00e4 puolestaan sitoo aina nurmiviljelm\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n hiilt\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n sek\u00e4 puiden runkoihin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Planeettamme maa-ala on 150 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4, josta hieman yli 100 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 on soveltuvaa kasvillisuudelle. Viljelypinta-alaa ihmiset ovat raivanneet yli 50 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 40 miljoonaa neli\u00f6kilometri\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n karjan rehun tuottamiseen<\/a>. Liha ja maito muodostavat kuitenkin alle 20 prosenttia ihmisten sy\u00f6mist\u00e4 kaloreista.\u00a0<\/span><\/p>\n

Nautojen hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 puolustellaan usein my\u00f6s perinnebiotoopeilla<\/a>. Perinnebiotooppi tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 laidunta, jossa esimerkiksi lehm\u00e4t ovat laiduntaneet. N\u00e4m\u00e4 laitumet ovat elinymp\u00e4rist\u00f6 monelle uhanalaiselle lajille ja suojelemisen arvoisia. On kuitenkin harhaanjohtavaa puhua tehomaataloudesta ja perinnebiotoopeista samassa lauseessa. Nyky\u00e4\u00e4n tuotantoel\u00e4imist\u00e4 aniharva p\u00e4\u00e4see laiduntamaan tavalla, joka liittyisi perinnebiotooppeihin. Mik\u00e4li n\u00e4it\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 halutaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, ei nykyisen tuotantotalouden piiriss\u00e4 olevia nautoja siihen k\u00e4ytet\u00e4 tai edes tarvita.\u00a0<\/span><\/p>\n

Karjan sy\u00f6m\u00e4n rehun tuottamisessa syntyneiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4ksi lehm\u00e4t tuottavat metaania m\u00e4rehtiess\u00e4\u00e4n. Tuottajat ovat kuitenkin iloinneet, ett\u00e4 Suomessa tuotettua maitolitraa kohti syntyneet metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat olleet laskussa. Vaikka yksitt\u00e4isen lehm\u00e4n tuottaman maidon m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut ihmisen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisen lajinmuokkauksen my\u00f6t\u00e4, ei metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen tuottamista pystyt\u00e4 naudasta pois jalostamaan. Vuonna 2020 lehmien metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t kattoivat yksist\u00e4\u00e4n yli nelj\u00e4 prosenttia Suomen kaikista kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4<\/a>. Metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat erityisen huomionarvoisia akuutin ilmastokriisin edess\u00e4: metaani on noin 30 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu, mutta se poistuu ilmakeh\u00e4st\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti hiilidioksidia nopeammin. Suomen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 noin puolet syntyv\u00e4t maataloudessa, erityisesti edell\u00e4 mainituissa lehmien p\u00f6tseiss\u00e4 ja noiden p\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkaaminen tarjoaisi apua nopeasti eik\u00e4 vuosien viiveell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Muutos n\u00e4kyy bisneksess\u00e4<\/b><\/h2>\n

Ruuantuotannossa tapahtuvan siirtym\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 alleviivaa my\u00f6s se, ett\u00e4 edes liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkaaminen nollaan ei riit\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiskunnan p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Leikkauksia tarvitaan kaikilla sektoreilla. Globaaleista kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 liha- ja maitoteollisuus tuottaa 15 prosenttia ja siin\u00e4 riitt\u00e4isi leikattavaa kerrakseen.<\/span><\/p>\n

\"\"
Ruoka ja ruokailutottumukset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja monille my\u00f6s tunneper\u00e4isi\u00e4 asioita. Ruoka on paljon muutakin kuin vain ravinteet, jotka siit\u00e4 elimist\u00f6\u00f6n siirtyy. T\u00e4m\u00e4 tunneper\u00e4inen suhde ruokaan n\u00e4kyy my\u00f6s keskustelussa lihasta. Lihan sy\u00f6minen koetaan my\u00f6s korostetun miehisen\u00e4 riittin\u00e4. Lihan sy\u00f6miseen liittyy lukuisia terveyteen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kaikista on olemassa tutkittua tietoa runsain mitoin. Oheisen vastamainoksen huomiot lihansy\u00f6j\u00e4n anatomiasta eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n edusta kattavaa totuutta asiasta, mutta kaikki ovat perusteltuja. Lis\u00e4\u00e4 huomioita maskuliinisuuden lihaisasta buffetist\u00e4 l\u00f6ytyy t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Jotain edess\u00e4 olevan muutoksen tunnistamisesta kertoo se, ett\u00e4 maidontuottajien osuuskuntien omistama Valio lanseerasi vuonna 2017 omat kauramaitotuotteensa. Valinta on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4, koska kasvimaitotuotteiden siivu markkinoista kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi S-ryhm\u00e4n liikkeiss\u00e4 kasvipohjaisten juomien osuus maidonmyynnin volyymista on noin kahdeksan prosenttia ja kasvu on tasaista. Vastaavasti lehm\u00e4nmaidon myynti puolestaan laskee. <\/span><\/p>\n

Markkinoiden odotuksista kertoo jotain my\u00f6s se, ett\u00e4 perinteisen lihatalo Poutun vuonna 2019 lanseeraama Muu-kasvistuoteperhe eriytettiin 2020 omaksi yhti\u00f6kseen. Yhdeksi syyksi yhti\u00f6n toimitusjohtaja ilmoitti sen, ett\u00e4 sijoittajat ovat kiinnostuneita kasvisruokainnovaatioista, eiv\u00e4t lihateollisuudesta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Siirtyminen v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isemp\u00e4\u00e4n ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi<\/a>. Vaikeudesta huolimatta n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 ei ole tulevaisuutta, jossa maataloussektori ei joutuisi kantamaan vastuutta tuottamistaan p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja suurip\u00e4\u00e4st\u00f6isen tuotannon hinta tulee nousemaan entisest\u00e4\u00e4n. Silloin edess\u00e4 on my\u00f6s kysymys siit\u00e4, kuinka paljon yhteiskunta on valmis kantamaan n\u00e4it\u00e4 kustannuksia kuluttajien ja tuottajien puolesta. Alan toimijat ovat kyll\u00e4 pyrkineet v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4intuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja valtiokin on tukenut t\u00e4t\u00e4 kehitysty\u00f6t\u00e4, mutta on vaikea perustella suurien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen hienos\u00e4\u00e4t\u00f6\u00e4, jos merkitt\u00e4v\u00e4sti pienip\u00e4\u00e4st\u00f6isempi vaihtoehto on tarjolla. Olisi kaikkien etu, mik\u00e4li edess\u00e4 olevaan muutokseen alettaisiin oikeasti valmistautua.\u00a0<\/span><\/p>\n

Lopulta kyse on siit\u00e4, tarvitsemmeko lehm\u00e4n maitoa ja lihaa enemm\u00e4n kuin itsellemme elinkelpoista planeettaa.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sotien j\u00e4lkeen Suomessa ruvettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maataloutta. Prosesseja tehostettiin ja tuotantoel\u00e4imi\u00e4 muokattiin. Viel\u00e4 1980-luvulla suomalainen maitolehm\u00e4 tuotti vuodessa noin 4500 litraa maitoa,\u00a0 2020-luvulle p\u00e4\u00e4stess\u00e4 yhden lehm\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosituotanto l\u00e4henteli jo 9000 litraa. Jotkut yksil\u00f6t tuottavat vuodessa jopa yli 20 000 litraa maitoa ja juhlia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n, jos lehm\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 100 000 litran tuotannon el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana. Alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":19838,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[3133,3134,1260,1474,1495,2728,2775,2927],"yoast_head":"\nPlaneetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Sotien j\u00e4lkeen Suomessa ruvettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maataloutta. Prosesseja tehostettiin ja tuotantoel\u00e4imi\u00e4 muokattiin. Viel\u00e4 1980-luvulla suomalainen maitolehm\u00e4 tuotti vuodessa noin 4500 litraa maitoa,\u00a0 2020-luvulle p\u00e4\u00e4stess\u00e4 yhden lehm\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosituotanto l\u00e4henteli jo 9000 litraa. Jotkut yksil\u00f6t tuottavat vuodessa jopa yli 20 000 litraa maitoa ja juhlia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n, jos lehm\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 100 000 litran tuotannon el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana. Alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-10-01T09:53:09+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-10-01T09:55:38+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1400\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1221\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/\",\"name\":\"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png\",\"datePublished\":\"2022-10-01T09:53:09+00:00\",\"dateModified\":\"2022-10-01T09:55:38+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png\",\"width\":1400,\"height\":1221},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Sotien j\u00e4lkeen Suomessa ruvettiin kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maataloutta. Prosesseja tehostettiin ja tuotantoel\u00e4imi\u00e4 muokattiin. Viel\u00e4 1980-luvulla suomalainen maitolehm\u00e4 tuotti vuodessa noin 4500 litraa maitoa,\u00a0 2020-luvulle p\u00e4\u00e4stess\u00e4 yhden lehm\u00e4n keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen vuosituotanto l\u00e4henteli jo 9000 litraa. Jotkut yksil\u00f6t tuottavat vuodessa jopa yli 20 000 litraa maitoa ja juhlia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n, jos lehm\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 100 000 litran tuotannon el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana. Alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2022-10-01T09:53:09+00:00","article_modified_time":"2022-10-01T09:55:38+00:00","og_image":[{"width":1400,"height":1221,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png","type":"image\/png"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/","name":"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png","datePublished":"2022-10-01T09:53:09+00:00","dateModified":"2022-10-01T09:55:38+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png","width":1400,"height":1221},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/maidonhimo\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Planeetta ei kest\u00e4 maidonhimoamme"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/10\/valju-logo.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19836"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19836"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19836\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19842,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19836\/revisions\/19842"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19836"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19836"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19836"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}