\u00a0<\/span><\/p>\n \u201d\u00c4l\u00e4 tapa. Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta min\u00e4 sanon teille: jokainen joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion.\u201d<\/span><\/i><\/p>\n My\u00f6s Suomessa sota ja Jeesus ovat ly\u00f6neet k\u00e4tt\u00e4. Heti itsen\u00e4isyyden ensimetreill\u00e4, sis\u00e4llissodan aikaan, lukuisat uskonmiehet osallistuivat sotatoimien siunaamiseen ja oikeuttamiseen. Sis\u00e4llissodan j\u00e4lkeen monet heist\u00e4 jatkoivat taistelua it\u00e4rajan toiselle puolen tehdyiss\u00e4 sotaretkiss\u00e4 \u2013 niin sanottuissa heimosodissa \u2013 jolloin tarkoituksena oli pelastaa sukulaiskansoja jumalattomilta bol\u0161evikelta.<\/span><\/p>\n It\u00e4-Suomen yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija <\/span>Rony Ojaj\u00e4rvi<\/b> tutkii <\/span>uskonnon roolia suomalaisen rauhanliikkeen historiassa<\/span> ja samalla h\u00e4nelle on muodostunut melko hyv\u00e4 kuva siit\u00e4, miten sotaa on oikeutettu meill\u00e4kin kristinuskolla.<\/span><\/p>\n \u201d<\/span>Erityisesti 1920\u201330-lukujen aikana Suomeen kehittynyt \u00e4\u00e4rioikeistolainen liike profiloitui vahvasti luterilaiseksi. <\/span>Elias Simojoen<\/b>, <\/span>Olavi Kareksen <\/b>ja<\/span> K. R. Kareksen<\/b> kaltaisia luterilaisia pappeja toimi usein Lapuan liikkeen kaltaisten proto-fasististen liikkeiden johtohenkil\u00f6in\u00e4. He lietsoivat ven\u00e4l\u00e4isvihaa ja kommunismin pelkoa pyrkien samalla militarisoimaan yhteiskuntaa. Lopullisena tavoitteena oli korvata parlamentaarinen demokratia kristillisell\u00e4, autoritaarisella ja nationalistisella valtioj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4. Aluksi jopa Lapuan liikkeen kaltaiseen v\u00e4kivaltaiseen \u00e4\u00e4riliikkeeseen suhtauduttiin Suomen kirkossa suopeasti, koska liikkeen n\u00e4htiin puolustavan kristillist\u00e4 uskoa \u2019saatanalliselta\u2019 kommunismilta.\u201d<\/span><\/p>\n Ojaj\u00e4rven mukaan kirkon sotaisiin Raamatun tulkintoihin vaikuttaa usein se, kuinka l\u00e4heinen kirkon suhde valtiovaltaan on.<\/span><\/p>\n \u201d<\/span>Esimerkiksi Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta tulee useimmiten sotien aikana kirkon edustajien saarnoissa sotasankarillisen uhrautumisen ja sotilaan rohkeuden symboli. T\u00e4m\u00e4 kristillisnationalistinen tulkinta Jeesuksesta n\u00e4ytt\u00e4ytyy hyvin erilaiselta verrattuna Raamatun kertomukseen: Jeesus ei k\u00e4ytt\u00e4nyt v\u00e4kivaltaa.\u201d<\/span><\/p>\n Suomessa sodan ja uskonnon liitto jatkui talvi-, jatko- ja Lapin sotien my\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi hein\u00e4kuussa 1941 marsalkka <\/span>Mannerheim<\/b> vannoi p\u00e4iv\u00e4k\u00e4skyss\u00e4\u00e4n<\/a>, ettei h\u00e4n laita miekkaansa tuppeen ennen kuin Suur-Suomen pyh\u00e4 maa on vapautettu. Toisin kuin Mannerheim, Jeesus kehotti <\/span>Pietaria<\/b> laittamaan miekkansa tuppeen, t\u00e4m\u00e4n puolustettua opettajaansa roomalaisia sotilaita vastaan.<\/span><\/p>\n Vaikka Suomi on nyky\u00e4\u00e4n pitk\u00e4lti maallistunut yhteiskunta, on uskonnolla yh\u00e4 roolinsa my\u00f6s osana puolustusvoimien toimintaa. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti varusmiehet vannovat sotilasvalansa Jumalan nimeen, ja sotilaspastoreita, kentt\u00e4rovasteja sek\u00e4 kentt\u00e4piispoja riitt\u00e4\u00e4. Siltikin armeijan ja kirkon liitto on Suomessa varsin maltillinen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, jossa armeijan pastorit siunaavat jopa taisteluteht\u00e4viin l\u00e4htevi\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4 ja niiden pommeja. Jeesus ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kierisi haudassaan, jos kuulisi t\u00e4st\u00e4 viimeisest\u00e4.<\/span><\/p>\nSota<\/b><\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/jeesus-vastis-2-701x1024.jpg\"){kind=spacer}
John Rambon ja Jeesus Nasaretilaisen tarinoiden lomittaminen saattaa kuitenkin tuntua \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n rienaavalta. Puhuihan toinen heist\u00e4 rakkaudesta, anteeksiannosta ja rauhasta, ja toinen puolestaan kahlasi l\u00e4pi tapettujen vihollisten veristen j\u00e4\u00e4nteiden. Toisaalta, Mel Gibsonin ohjaama The Passion of the Christ on kaikkien aikojen (taloudellisesti) menestynein elokuva Jeesuksesta ja merkitt\u00e4v\u00e4 osa elokuvasta on omistettu brutaalille v\u00e4kivaltapornolle joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sadistisuudessaan monet Rambon koettelemukset j\u00e4lkeens\u00e4. Gibsonin elokuvaa ja sen menestyst\u00e4 vasten arvioituna Rambo ei kenties olekaan Hollywoodin vinkkelist\u00e4 tarkasteltuna niin poikkeuksellinen kuvaus kristityst\u00e4 tarinasta.
Lis\u00e4\u00e4 Rambo-elokuvista ja niiden hengellisest\u00e4 viestist\u00e4 artikkelissa John Rambo, veriuhrin antanut<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n