{"id":19631,"date":"2022-03-30T22:27:32","date_gmt":"2022-03-30T19:27:32","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19631"},"modified":"2022-03-30T22:34:46","modified_gmt":"2022-03-30T19:34:46","slug":"john-rambo-veriuhrin-antanut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/john-rambo-veriuhrin-antanut\/","title":{"rendered":"John Rambo, veriuhrin antanut"},"content":{"rendered":"

Kristillinen symboliikka<\/b> ja kristinuskoon linkittyv\u00e4 kerronta ovat erottamaton osa l\u00e4nsimaista taidetta, eik\u00e4 Hollywood muodosta poikkeusta t\u00e4st\u00e4. P\u00e4in vastoin. Yhdysvaltalainen viihdeteollisuus on panostanut uskonnollisen narratiivin toistamiseen ja viesti l\u00f6ytyy v\u00e4lill\u00e4 varsin yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4kin paikoista. Kuten nyt vaikka Rambo<\/i>-elokuvista.<\/p>\n

John Rambon ja Jeesus Nasaretilaisen<\/b> tarinoiden lomittaminen saattaa kyll\u00e4 tuntua \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n rienaavalta. Puhuihan toinen heist\u00e4 rakkaudesta, anteeksiannosta ja rauhasta, ja toinen puolestaan kahlasi l\u00e4pi tapettujen vihollisten veristen j\u00e4\u00e4nteiden. Toisaalta, Mel Gibsonin<\/b> ohjaama The Passion of the Christ<\/i> on kaikkien aikojen (taloudellisesti) menestynein elokuva Jeesuksesta ja merkitt\u00e4v\u00e4 osa elokuvasta on omistettu brutaalille v\u00e4kivaltapornolle joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sadistisuudessaan monet John Rambon koettelemukset j\u00e4lkeens\u00e4. Gibsonin elokuvaa ja sen menestyst\u00e4 vasten arvioituna Rambo ei kenties olekaan Hollywoodin vinkkelist\u00e4 tarkasteltuna niin poikkeuksellinen kuvaus kristityst\u00e4 tarinasta.<\/p>\n

\"\"
Mel Gibsonin Passion of the Christ on vakiinnuttanut paikkansa my\u00f6s meemien joukossa.<\/figcaption><\/figure>\n

Ajatus Rambon kristitillisest\u00e4 tulkitsemisesta ei ole mitenk\u00e4\u00e4n uusi. Kristitty yleis\u00f6 Yhdysvalloissa on tottunut arvioimaan elokuvia uskontonsa tarjoaman viitekehyksen puitteissa, eik\u00e4 Rambo ole v\u00e4lttynyt t\u00e4lt\u00e4. Lukuisissa keskusteluissa ja arvosteluissa Rambo<\/i>-elokuvia on pidetty opetuksiltaan mainioita, vaikka p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 onkin saattanut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kirosanoja suustaan.<\/p>\n

Mutta mist\u00e4 Ramboissa<\/i> oikein on kyse?<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen kierros<\/b><\/h2>\n

Sylvester Stallonen<\/b> n\u00e4yttelem\u00e4n John Rambon tarina valkokankailla alkoi vuonna 1982, kun elokuvassa First Blood<\/i> Vietnamin sodan henkisesti rikkoma sotilas kohtaa vihaa ja halveksuntaa kotona Yhdysvalloissa. Rambo vastaa kohteluunsa ainoalla osaamallaan tavalla \u2013 v\u00e4kivallalla. V\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 seurasikin melkoinen v\u00e4kivallan sinfonia, jossa pikkukaupungin punaniskasheriffi apulaisineen sai tuta erikoisjoukkojen supersotilaan mahdin.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen Rambo-elokuva esitti traumatisoituneen hahmon, joka on uhrattu ja hyl\u00e4tty. Tarpeettoman sotilaan, joka kantaa yhteiskunnan syntej\u00e4 niskassaan. Vaikka First Blood<\/em> on v\u00e4kivaltainen elokuva, poikkeaa se tyylilajiltaan kaikista sarjan my\u00f6hemmist\u00e4 osista (kiinnostavasti t\u00e4m\u00e4 sama huomio koskee my\u00f6s Stallonen Rocky<\/em>-elokuvia).<\/p>\n

\"\"
Jeesuksen paluun uskotaan k\u00e4ynnist\u00e4v\u00e4n Harmageddonin, eli viimeisen suuren taistelun hyv\u00e4n ja pahan voimien v\u00e4lill\u00e4.\u00a0
Jeesuksen rauhansanoman ja h\u00e4nen nimiss\u00e4\u00e4n k\u00e4ytyjen sotien v\u00e4lisest\u00e4 ristiriidasta voi lukea artikkelissa Jeesus \u2013 rauhan vai sodan mies<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Elokuvasarjan toisessa osassa, vuonna 1985 ensi-iltaan tulleessa Rambo: First Blood Part II:ssa<\/i> John Rambo palaa Vietnamiin. H\u00e4net l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n vapauttamaan sotavankeja, eli korjaamaan kotimaansa syntej\u00e4, jollaiseksi my\u00f6s tappio sodassa voidaan laskea. Rambon takaisin helvettiin l\u00e4hett\u00e4neet p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat kuitenkin valmiita pett\u00e4m\u00e4\u00e4n ja uhraamaan Rambon, ja soturi p\u00e4\u00e4tyykin kidutetuksi ristill\u00e4 kuin Jeesus aikanaan. Lopulta ristilt\u00e4 laskeutunut Rambo kostaa kaikille ja vy\u00f6ryy pahuuden p\u00e4\u00e4lle kuin lihaksi muuttunut Jumalan viha.<\/p>\n

Vuonna 1988 ensi-iltansa saanut Rambo III<\/i> kuvaa Rambon Afganistanissa. Siell\u00e4 h\u00e4n osallistuu mujahedinien rinnalla jihadiin pahan valtakuntaa, Neuvostoliittoa vastaan. Vaikka John Rambon taistelutoverit eiv\u00e4t kristittyj\u00e4 olekaan, on Ramboa ja n\u00e4it\u00e4 esi-Talibaneja vastassa yhteinen vihollinen, eli jumalaton kommunismi. Toveruutta voi perustella osaltaan my\u00f6s se, ett\u00e4 useiden tutkimusten<\/a> mukaan yhdysvaltalaiset kokevat mihin tahansa jumaltulkintaan uskovat luotettavammiksi kuin ateistit ja agnostikot.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kolmannen \u2013 hieman hassusti Israelissa kuvatun \u2013 Rambo-elokuvan j\u00e4lkeen John Rambo painui v\u00e4hitellen unholaan. Kenties Ronald Reaganin<\/strong> presidenttikauden ajan seikkaillut ja ajan henke\u00e4 kuvastanut sankari p\u00e4\u00e4si yleis\u00f6n syd\u00e4miss\u00e4 ansaitulle el\u00e4kkeell\u00e4. Kenties h\u00e4n jopa l\u00f6ysi rauhan rauhattomalle syd\u00e4melleen.<\/p>\n