{"id":19617,"date":"2022-03-23T11:33:36","date_gmt":"2022-03-23T09:33:36","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19617"},"modified":"2022-03-23T11:33:36","modified_gmt":"2022-03-23T09:33:36","slug":"voitto-taiteilijoille-ja-aktivisteille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/voitto-taiteilijoille-ja-aktivisteille\/","title":{"rendered":"Voitto taiteilijoille ja aktivisteille"},"content":{"rendered":"

2000-luvulla keskustelu<\/b> saamelaisten asemasta ja heid\u00e4n oikeuksiensa kunnioittamisesta on noussut julkiseen keskusteluun uudella tavalla. Muutoksen takana on osaltaan se, ett\u00e4 saamelaiset taiteilijat ovat astuneet julkisuuteen. Nyt heid\u00e4n teoksiaan ja dokumentaatiota tapahtuneesta on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Helsingiss\u00e4, kulttuuritalo Stoan galleriassa<\/a>.<\/span><\/p>\n

\"\"
Kuten tyylilajiin kuuluu, t\u00e4t\u00e4 Jeesus tulee pian -lapuista muotonsa lainannutta Suohpanterrorin teosta on levitetty my\u00f6s teiden varsille Saamenmaalla. Jeesuksen toista tulemista tunnetusti seuraisi Harmageddon, eik\u00e4 J\u00e4\u00e4meren radan seurauksia pidet\u00e4 v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n

N\u00e4yttelyss\u00e4 esitetyt huomiot ja ajatukset saattavat vaikuttaa yll\u00e4tt\u00e4vilt\u00e4. Useimpien k\u00e4sitykseen suomalaisuudesta ei kuulu, ett\u00e4 suomalaiset olisivat jollain tavoin sekaantuneet kolonialismiin. Kuitenkin l\u00e4pi itsen\u00e4isen Suomen historian saamelaiset ovat j\u00e4\u00e4neet jalkoihin, kun on rakennettu kansallista yhten\u00e4iskulttuuria ja vaalittu unelmaa yhten\u00e4isest\u00e4 kansasta<\/a>. <\/span><\/p>\n

Yksi t\u00e4m\u00e4n saamelaisten uuden \u00e4\u00e4nen n\u00e4kyvist\u00e4 esimerkeist\u00e4 on taiteilija-aktivistiryhm\u00e4 Suohpanterror<\/a>. Vuonna 2012 julkisuuteen astuneen Suohpanterrorin populaarikulttuurista, elokuvajulisteista ja propagandakuvastosta innoituksensa ammentavat teokset k\u00e4sittelev\u00e4t saamelaisten asemaa tavalla, jota Suomessa ei aiemmin oltu n\u00e4hty. Monille suomalaisille ryhm\u00e4n ajatukset v\u00e4littyiv\u00e4t odottamattomalla \u2013 ja provosoivalla \u2013 tavalla tuttuun kuvastoon yhdistettyn\u00e4. Lukuisten teoksissa k\u00e4siteltyjen aiheiden joukossa J\u00e4\u00e4meren rata toistuu monesti.<\/span><\/p>\n

Ratahanke eteni, kunnes se pys\u00e4htyi<\/b><\/span><\/h2>\n

Junarataa J\u00e4\u00e4merelle on kaavailtu jo 1800-luvulla, mutta 2010-luvulla hanketta edistettiin erityisen voimallisesti. Toteutuessaan rata kulkisi l\u00e4pi poronhoitolaueiden ja uhkaisi alueen herkk\u00e4\u00e4 luontoa sek\u00e4 saamelaisten kulttuuria ja el\u00e4mi\u00e4. Rovaniemelt\u00e4 J\u00e4\u00e4meren rannalle, Norjan Kirkkoniemeen johtava rata kuljettaisi raaka-aineita entist\u00e4 nopeammin ja edullisemmin satamiin ja samalla houkuttelisi pohjoiseen entist\u00e4 enemm\u00e4n kaivoksia ja lis\u00e4is hakkuita. <\/span><\/p>\n

Kaivoksista j\u00e4\u00e4 lyhyen elinkaarensa j\u00e4lkeen paikallisille tuhottu ymp\u00e4rist\u00f6 eiv\u00e4tk\u00e4 mets\u00e4tk\u00e4\u00e4n nopeasti \u2013 jos koskaan \u2013 palaa pohjoisen karuissa oloissa. Ratahanke onkin saanut kannatuksensa l\u00e4hinn\u00e4 teollisuudelta, paikallisilta v\u00e4hemm\u00e4n. Ratahanketta on puskettu m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti eteen p\u00e4in, vaikka se on toistuvasti osoitettu taloudellisesti kannattamattomaksi my\u00f6s Liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6n omissa selvityksiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

Vuonna 2018 Suohpanterror, Suomen saamelaisnuoret ja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Greenpeace j\u00e4rjestiv\u00e4t joukon Red Line<\/i> -mielenosoituksia<\/a> eri puolilla Saamenmaata, J\u00e4\u00e4merenradan kaavaillulla reitill\u00e4. Mukana mielt\u00e4\u00e4n osoittamassa oli my\u00f6s alkuper\u00e4iskansojen edustajia<\/a> eri puolilta maailmaa.<\/span><\/p>\n

\"\"
Lapset ovat tulevaisuus ja siksikin on oikein, ett\u00e4 lapset osallistuivat Red Line -mielenosoituksiin. Oheinen perhe saapui paikalle Sevettij\u00e4rvell\u00e4. KUVA: Jonne Sippola<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dMit\u00e4 syit\u00e4 t\u00e4nne on j\u00e4\u00e4d\u00e4, jos el\u00e4misen mahdollisuudet vied\u00e4\u00e4n?\u201d, kysyi\u00a0Jussa Seuruj\u00e4rvi<\/b>\u00a0Muddusj\u00e4rven paliskunnasta. \u201dHaluamme el\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja jatkaa kulttuuriamme. Jos ei ole el\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksia, niin silloin kulttuurikin katoaa\u201d, Seuruj\u00e4rvi huolehti.<\/span><\/p>\n

Viikon ajan punaisia viivoja radan reitille piirt\u00e4neiden viivojen yhteydess\u00e4 j\u00e4rjestettiin my\u00f6s keskustelutilaisuuksia jotka ker\u00e4siv\u00e4t erityisesti saamelaisia mukaan. Moni keskusteluihin osallistunut totesi, ettei mik\u00e4\u00e4n ole aiemmin yhdist\u00e4nyt yhteis\u00f6\u00e4 n\u00e4in tehokkaasti, ja taidetta ja aktivismia yhdist\u00e4nyt projekti sai kiitosta yhteen kokoavana voimana. Lopulta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 Lapin liitto \u00e4\u00e4nesti nurin l\u00e4hes kymmenen vuotta tekeill\u00e4 olleen hankkeen kaatamalla maakuntakaavan, jossa J\u00e4\u00e4meren rata oli merkittyn\u00e4. Lapin liiton kannan muutoksen takana oli isolta osalta juuri saamelaisten vastustus hankkeelle.<\/span><\/p>\n

Red Line -mielenosoitukset olivat ehdottomasti aktivismia, mutta niihin sis\u00e4ltyi my\u00f6s ripaus taiteellista ilmaisua. Mielenosoitukset bannereineen noudattivat tuttua kaavaa, mutta ne toteutettiin p\u00e4\u00e4osin kaukana ihmisasutuksesta ja vailla yleis\u00f6\u00e4. Voi mietti\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kyse oli mielenosoituksista ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kyse oli mielenosoituksen muotoa lainaavista performatiivisista esityksist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 yksi ei ole poissa toisesta ja taiteellinen elementti ei v\u00e4henn\u00e4 aktivismin voimaan.<\/span><\/p>\n