{"id":19585,"date":"2022-03-15T22:01:44","date_gmt":"2022-03-15T20:01:44","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19585"},"modified":"2022-03-16T09:13:30","modified_gmt":"2022-03-16T07:13:30","slug":"ruuantuotanto-muutosten-edessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/","title":{"rendered":"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Suomalaisen ruuantuotannon<\/b> haavoittuvuus ja riippuvuus ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista k\u00e4vi ilmeiseksi koronapandemian my\u00f6t\u00e4, kun kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet maahan totuttuun tapaan. Nyt edess\u00e4 on Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4n sodan my\u00f6t\u00e4 tuleva niukkuus viljasta, lannoitteista ja polttoaineesta. Ruokaomavaraisuus on ristiinkytkent\u00f6jen maailmassa osoittautunut illuusioksi.<\/p>\n

\"\"
Oheinen kaavio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka EU:ssa tuotetut viljat k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n<\/a><\/span>. Noin kaksi kolmasosaa sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n karjalle ja kolmasosa ihmisille. Pieni siivu menee biopolttoaineisiin.<\/figcaption><\/figure>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2020 kotimaiset mansikat meinasivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 peltoon ja mustikat mets\u00e4\u00e4n, kun ukrainalaiset ja thaimaalaiset kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t olleet p\u00e4\u00e4st\u00e4 maahan niit\u00e4 poimimaan ja sama murhe kohdattiin my\u00f6s seuraavana kes\u00e4n\u00e4. Nyt, satokauden 2022 alla el\u00e4mme maailmassa, jossa kaksi maailman t\u00e4rkeint\u00e4 lannoitteiden valmistajaa<\/a> Ven\u00e4j\u00e4 ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4 ovat poissa markkinoilta. Suomen rattaat ovat my\u00f6s py\u00f6rineet ven\u00e4l\u00e4isen \u00f6ljyn voimalla ja nyt \u00f6ljyn maailmanmarkkinahinnan noustessa ja pakotteiden iskiess\u00e4 traktorin k\u00e4ynnist\u00e4minen on kerta kerralta kalliimpaa. Samoin poissa laskuista ovat sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 Ukrainan globaalisti tarkasteltuna merkitt\u00e4v\u00e4t viljasadot. Jotta t\u00e4ss\u00e4 ei olisi kaikki, maailman suurin viljantuottaja, Kiina ilmoitti tuloilla<\/a> olevan historiallisen huono viljasato.<\/p>\n

\"\"
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 vierasty\u00f6n varaan rakennettu tuotanto on haavoituvaista, on marjoja pelloilla poimivien ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksien toteutuminen j\u00e4tt\u00e4nyt toivomisen varaa. Olisiko meid\u00e4n kaikkien vastuulla huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 marjanpoimijoille maksetaan sellaista palkkaa, ettei siit\u00e4 keskustellessa tarvitse kokea kiusaantumisen tunnetta? Lis\u00e4\u00e4 aiheesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Ruokapula on ennenkin aiheuttanut levotomuuksia. Esimerkiksi vuonna 2010 alkaneen arabikev\u00e4\u00e4n k\u00e4ynnisti tyytym\u00e4tt\u00f6myys ruuan hinnasta, eik\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 mitenk\u00e4\u00e4n ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iselt\u00e4, etteik\u00f6 ruuan hinta nousisi l\u00e4hitulevaisuudessa.<\/p>\n

Viljan v\u00e4h\u00e4isyys maailmanmarkkinoilla asettaa meid\u00e4n kysymyksen eteen: Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n ruokkia tuotantoel\u00e4imi\u00e4 vai ihmisi\u00e4? Tuotantoel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja esimerkiksi EU:n viljasadosta noin kaksi kolmasosaa menee rehuksi. Tuotantoel\u00e4inten ruuansulatuksen kautta kierr\u00e4tettyn\u00e4 tuon rehun kaloreista saadaan noin kymmenesosa kuluttajien lautasille. Eli tilanne on hieman sama, kuin ett\u00e4 talouskriisin keskell\u00e4 joku keksisi hankkia rahaa ostamalla kympin seteleit\u00e4 ja maksaisi niist\u00e4 satasen kappale.<\/span><\/p>\n

Jos ilmastokriisi ei riit\u00e4 muuttamaan tapoja, riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 sota?<\/b><\/h2>\n

Koronapandemian ja Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yksen tuomat ongelmat ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4lle eiv\u00e4t ole varsinaisesti yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4. Pandemian riskist\u00e4 on varoiteltu jo kauan ja el\u00e4inteollisuus sek\u00e4 luonnon tilan kaventaminen lis\u00e4\u00e4 niiden riski\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kysymys ei siis ole ollut ”jos” vaan ”koska?”. Ja ihmiset osaavat sotia sen verran hanakasti, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin kysymys taitaa l\u00e4hinn\u00e4 kuulua ett\u00e4 ”miss\u00e4 ja milloin?”.<\/p>\n

\"\"
Ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kalpenee tuotantoel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4n rinnalla. Maailmassa teurastettiin vuonna 2019 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kanoja yli 70 miljardia yksil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luku ei sis\u00e4ll\u00e4 munijakanoja ja munijakanoja tuotettaessa tapettavia, tarpeettomana pidett\u00e4vi\u00e4 urospuolisia tipuja. Arviot kaikkiaan tapettujen kanojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaihtelevat, mutta voi turvallisin mielin todeta, ett\u00e4 paljon. Teuraalle saakka ehtivien yksil\u00f6iden ohella k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kanoja kuolee ennen teuraspainon saavuttamista ja kuljetuksissa.
Suomessa broileriksi nimettyj\u00e4 lintuja teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa yksil\u00f6\u00e4. Yleisradion MOT:n selvityksen mukaan Suomessa kuolee vuosittain my\u00f6s yli miljoona broileria jo ennen teuraalle ehtimist\u00e4. Tilastoissa n\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6t lasketaan sarakkeeseen \u201ditsest\u00e4\u00e4n kuolleet\u201d.
Suomen Kentucky Fried Chicken ei kuitenkaan n\u00e4y n\u00e4y n\u00e4iss\u00e4 Suomen tilastoissa. Se ostaa raaka-aineensa Puolasta. Puolassa broilertiloilla on levinnyt niin lintuinfluessa kuin salmonellakin. Ihmisi\u00e4 on kuollut molempiin, mik\u00e4 vaikuttaa l\u00e4hinn\u00e4 reilulta. Lis\u00e4\u00e4 aiheesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Samoin ilmastokriisin on varoitettu johtavan hyvin samanlaisiin seurauksiin, mutta poliitikot ja markkinat ovat olleet haluttomia tarttumaan t\u00e4h\u00e4n ongelmaan. Toiminnan puuttuessa ongelma on p\u00e4\u00e4ssyt kasvamaan ja nyt olemme tilanteessa, jossa edess\u00e4 on dramaattisia muutoksia halusimme me niit\u00e4 tai emme. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voimme l\u00e4hinn\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, aloitammeko mukautumisen muuttuvaan tilanteeseen nyt heti vai odottelemmeko viel\u00e4 tovin ja toimimme vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun \u00e4iti maa ei j\u00e4t\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vaihtoehtoja.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on vaikutuksiltaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mpi kuin ilmastokriisi ja ne resurssit, joista on tulossa joka tapauksessa pulaa ilmastokriisin my\u00f6t\u00e4 meniv\u00e4tkin kortille v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Mik\u00e4li suomalaista ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ei olisi rakennettu niin vahvasti halvan \u00f6ljyn ja tuhlailevien prosessien varaan, ei tuleva shokki olisi niin suuri. Toki t\u00e4m\u00e4 ongelma l\u00e4p\u00e4isee yhteiskunnan laajemminkin ja koskee kaikkea mahdollista asumisesta ja liikkumisesta alkaen. Nyt kuitenkin olemme kivuliaan huonosti varautuneita muuttuneeseen tilanteeseen ja maa-ja mets\u00e4talousministeri Jari Lep\u00e4n<\/strong> (kesk) ratkaisu<\/a> ongelmaan on saman vanhan tukeminen entist\u00e4 isommalla kasalla rahaa. Vaikka on totta, ett\u00e4 tuottajat tarvitsevat v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 tukea vaikeassa tilanteesse, niin voisi samalla oikeasti ottaa askelia kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n tuotantorakenteen suuntaan.<\/p>\n

Kotimainen ei ole kotimaista<\/b><\/h2>\n

Pieni\u00e4 askelia ruokatottumusten muuttamiseksi on onneksi jo otettu. El\u00e4mme keskell\u00e4 vegebuumia, jonka my\u00f6t\u00e4 kauppoihin saapuu jatkuvasti uusia kasvisruokainnovaatioita. Valikoiman monipuolistuessa siirtym\u00e4 kasvipainoteisempaan ruokavalioon on kuluttajille alati helpompaa. Siin\u00e4, miss\u00e4 poliitikot ovat jarrutelleet muutoksia, ovat markkinat arvioineet tilanteen parin viime vuoden aikana uusiksi ja monet yritykset ovatkin tehneet tarvittavat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

\"\"
95 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta menee rehuksi. Se, ett\u00e4 soija sy\u00f6tet\u00e4\u00e4n rehuna tuotantoel\u00e4imille tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osuus soijan ravintoarvosta katoaa prosessiin ja lopulta pieni osa siit\u00e4 muuttuu lihaksi.
\u201dSuomalaista karjaa ruokkiva soija tulee usein massiivisilta ja yksipuolisilta viljelmilt\u00e4. Niiden alta raivataan esimerkiksi Amazonin sademets\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ruokkii ilmastokriisi\u00e4. Soijaa toki p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s ihmisten lautasille, mutta kuluttajille myyt\u00e4v\u00e4\u00e4 soijaa kehutaan vastuullisesti tuotetuksi. Se vastuuttomasti tuotettu menee sitten karjalle.
Rehun tarpeen v\u00e4hent\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4isi my\u00f6s viljelypinta-alan tarvetta, sill\u00e4 rehuna sy\u00f6tetyst\u00e4 ravinnosta vain pieni osa muuttuu lihaksi. N\u00e4in pienempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 samaa soijaa ruokkisi isomman osan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Samalla poistuisi tarve raivata tilaa uusille viljelmille esimerkiksi juuri Amazonia h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.
\u2014
Maatalous on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 globaaleista p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 ja vaikuttaa paljon my\u00f6s ilmastokriisin torjuntaan. Villiel\u00e4inten elintilan kaventuminen kasvavan viljelypinta-alan tielt\u00e4 ja suunnattoman sek\u00e4 yksipuolisen tuotantoel\u00e4inpopulaation tunkeminen ahtaisiin tuotantolaitoksiin puolestaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti koronan kaltaisten pandemioiden synnyn riski\u00e4.\u201d
Huolestuneille treenaajille kerrottakoon my\u00f6s, ett\u00e4 kasvisruokavalio ei romahduta testosteronitasoja. Lis\u00e4\u00e4 aiheesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Tilanteen muuttumisesta kertoo my\u00f6s Helsingin kaupungin marraskuussa 2021 tekem\u00e4 linjaus<\/a>, ett\u00e4 jatkossa sen tilaisuuksissa tarjoillaan kutsuvieraille sesongin mukaista kasvisruokaa ja\/tai vastuullisesti pyydetty\u00e4 kalaa (kaikki kalakannat, joita ihmiset ovat pyyt\u00e4neet ovat kyll\u00e4 matkalla kohti romahdusta, mutta siit\u00e4 toiste). Ei tullut alkuunkaan yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 erityisesti sosiaalisessa mediassa ja iltap\u00e4iv\u00e4lehdist\u00f6ss\u00e4 linjaus aiheutti kriiseily\u00e4. Moni sellainenkin, joka ei koskaan ole tullut kutsutuksi Helsingin kaupungin tilaisuuksiin huolestui selvi\u00e4misest\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vegaanien totalitarismissa.<\/p>\n

Enn\u00e4ttip\u00e4 tieto t\u00e4st\u00e4 huolesta levit\u00e4 ulkomaillekin, kun h\u00e4t\u00e4isimm\u00e4t pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 Ruotsin kuningas loukkaantuu, mik\u00e4li h\u00e4nelle ei jatkossa Helsingiss\u00e4 tarjota tartarpihvi\u00e4 verisyltyll\u00e4. Ruotsin hovista kuitenkin vastattiin pikaisesti, ett\u00e4 kuninkaallinen perhe sy\u00f6 mielell\u00e4\u00e4n is\u00e4nt\u00e4- ja em\u00e4nt\u00e4v\u00e4en hyv\u00e4ksi katsomaa ruokaa ja ett\u00e4 kasvisruokakin maistuu kuninkaalle oikein hyvin, kiitos kysym\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Sama kauhistunut reaktio oli edess\u00e4, kun maaliskuussa 2022 Helsingin yliopisto vuorollaan ilmoitti<\/a>, ett\u00e4 jatkossa sen vierailleen tarjoamat ruuat ovat vegaanisia. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen takana oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in v\u00e4istet\u00e4\u00e4n valtaosa tarjottavien mahdollisesti synnytt\u00e4mist\u00e4 uskonnollisista, eettisist\u00e4 ja kulttuurisista karikoista ja samalla pienennet\u00e4\u00e4n hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Monet heist\u00e4kin, jotka tuskin ikin\u00e4 p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t yliopiston kesitett\u00e4v\u00e4ksi huolestuivat selviytymisest\u00e4\u00e4n. Sosiaalisessa mediassa kauhistui my\u00f6s Ilta-Sanomien<\/em> p\u00e4\u00e4toimittaja (ks. kuva), joka tuli samalla paljastaneeksi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytens\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n luonteesta.<\/p>\n

\"\"
P\u00e4\u00e4toimittaja Appelsin ei kenties puhunut huuhaata tarkoituksella, mutta n\u00e4in t\u00e4ss\u00e4 kuitenkin p\u00e4\u00e4si k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. P\u00e4\u00e4toimittajan todistus yliopiston linjauksesta ja huoltovarmuudesta on sen verran virheellinen, ett\u00e4 lehteen painettuna t\u00e4st\u00e4 voisi laittaa oikaisupyynn\u00f6n vet\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta Twitter nyt on hieman oma maailmansa.<\/figcaption><\/figure>\n

Itse soisin p\u00e4\u00e4toimittaja Ulla Appelsinin<\/strong> ja muiden kotimaisen tuotannon puolesta kauhistuneiden muistavan, ett\u00e4 vegaaninen ruoka ei mitenk\u00e4\u00e4n automaattisesti ole ei-suomalaista ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4en ei-vegaaninen ruoka ei ole automaattisesti suomalaista. Olisi my\u00f6s perusteltua kysy\u00e4, onko vaikkapa kotimainen sianliha kauhean kotimaista, jos huomioidaan, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa sioille sy\u00f6tetyst\u00e4 rehusta tuodaan ulkomailta ja se kotimainenkin rehu on kasvatettu tuontilannotteiden ja tuonti\u00f6ljyn voimalla.<\/p>\n

Mik\u00e4 nyt neuvoksi?<\/b><\/h2>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020, koronapandemian vy\u00f6ryess\u00e4 my\u00f6s Suomen yli julkaisimme kolmiosaisen Koronakriisi ja ruoka <\/em>-artikkelisarjan. Noissa artikkeleissa Helsingin yliopiston tutkija Galina Kallio<\/strong> ja dramaturgi Ilja Lehtinen<\/strong> kartoittivat suomalaisen ruuan tuotannon nykytilaa ja sit\u00e4, mit\u00e4 tuotannolle pit\u00e4isi tehd\u00e4, jotta ruuantuotantomme ei olisi niin herkk\u00e4 mullistuksille ja saisimme v\u00e4hennetty\u00e4 tuotannon ymp\u00e4rist\u00f6rasitusta. Artikkelisarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa<\/a> Kallio ja Lehtinen kyseenalaistavat nykyisen tuotannon varmuuden:<\/p>\n

\u201dHuoltovarmuuskeskuksen\u00a0<\/i>kielenk\u00e4yt\u00f6n mukaan<\/i><\/span><\/a>\u00a0\u2019huoltovarmuus\u2019 tarkoittaa menettelyj\u00e4, joilla turvataan yhteiskunnan toimintakyky v\u00e4liaikaisissa h\u00e4iri\u00f6tilanteissa. Kriisinkest\u00e4vyys mitataan siis kykyn\u00e4 selvit\u00e4\u00a0ohimenevist\u00e4\u00a0tuotanto- ja toimituskatkoksista. Oletus on, ett\u00e4 \u2019normaaliolosuhteet\u2019\u00a0 palautuvat ennen pitk\u00e4\u00e4 \u2013 niin markkinoiden, toimitusketjujen kuin kasvatusolosuhteidenkin osalta.<\/i><\/span><\/p>\n

L\u00e4hestymistapa on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Mik\u00e4li suomalaista ruokaturvaa tarkastellaan laajemmassa kontekstissa ja pitemm\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4, turvallisuuden illuusio haihtuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Suomalainen ruokahuolto ei ole lainkaan niin kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla kuin olemme tottuneet ajattelemaan.\u201d<\/i><\/span><\/p>\n

\"\"
Keskiverto suomalainen tuottaa reilun 10 000 kiloa hiilidioksidia vuodessa. Taso on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja valtioneuvoston keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastopolitiikka tavoittelee tuon puolittamista. P\u00e4\u00e4st\u00f6jen puolittaminen ei kuitenkaan riit\u00e4. Pariisin ilmastosopimuksessa asetetun 1,5 asteen l\u00e4mpenemisen tavoitetason saavuttaaksemme vuosittainen p\u00e4\u00e4st\u00f6taso yhdelle suomalaiselle on noin 3000 kiloa hiilidioksidia.<\/figcaption><\/figure>\n

Kirjoittajat my\u00f6s huomauttivat, ett\u00e4 nykyisenkaltainen tehomaatalous perustuu ep\u00e4orgaanisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riippuvuutta muualta \u2013 p\u00e4\u00e4sin Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 \u2013 tuoduista ravinteista ja johtaa maa-aineksen jatkuvaan rapautumiseen ja alati kasvavaan lannoittamisen tarpeeseen. Vaikka kirjoituksen tarkastelukulma l\u00e4hti ymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyydest\u00e4 ja pandemiatilanteesta, tuottaa nyt k\u00e4ynniss\u00e4 oleva sota k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 samoja ongelmia. Koko globaali ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 on hauras ja altis erilaisille h\u00e4iri\u00f6ille sek\u00e4 shokeille, ja n\u00e4it\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja shokkeja voivat aiheuttaa sodan ja ilmastokriisin ohella my\u00f6s esimerkiksi heilahtelut finassimarkkinoilla, joita onkin n\u00e4hty melkoisesti. Nykyinen tehomaatalous onkin tehokasta ainoastaan, jos hintaan ei lasketa mukaan tuhoutuvan ymp\u00e4rist\u00f6n arvoa ja ep\u00e4varmuuden mukanaan tuomaa riski\u00e4. <\/span><\/p>\n

Mik\u00e4li suomalaisesta ruuantuotannosta kantaa huolta, olisi yksi j\u00e4rkev\u00e4 askel siirty\u00e4 el\u00e4inpainotteisuudesta kasvipainotteisuuteen. Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 huomio ole uusi. Jo pitk\u00e4\u00e4n on ollut n\u00e4kyviss\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s Suomessa on edess\u00e4 muutos ja ett\u00e4 hinta ymp\u00e4rist\u00f6n sotkemisesta tulee nousemaan. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen hinnoittelu vaikuttaa hintoihin ja mik\u00e4li valtio (eli me) ei ole kiinnostunut ikuisesti nousevien maataloustukien maksamisesta, kannattaisi hommia mietti\u00e4 hieman uusiksi. Edess\u00e4mme on tilanne, jossa valtion pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, jatkaako se tuhoon tuomitun linjan tukemista, vai uskaltaako se ottaa askelen kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan. Tuottajaj\u00e4rjest\u00f6 MTK (ja sen poliittinen haara, keskustapuolue) puolestaan joutuu pohtimaan ajaako se j\u00e4sentens\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 etua, vai ruuantuotantoalan siirtym\u00e4\u00e4 kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 tulevaisuutta. Muutokset ovat tunnetusti aina kivuliaita ja monia moinen harmittaa. Olemme kuitenkin tilanteessa, jossa p\u00e4\u00e4n ty\u00f6nt\u00e4minen pensaaseen ei auta. Pit\u00e4\u00e4 olla rohkeutta tarttua toimeen.<\/p>\n

\"\"
Banaanit ovat monelle monokulttuurin synonyymi, mutta yksipuolisuus onnistuu my\u00f6s meill\u00e4. Suomessa puhutaan esimerkiksi kev\u00e4tviljamonokulttuurista, jossa vuorotellaan vehn\u00e4n ja ohran v\u00e4lill\u00e4. Ne ovat niin likeisi\u00e4 toisilleen, ett\u00e4 on l\u00e4hes sama kuin viljelisi vain yht\u00e4 lajia. Yksipuolisesta viljelyst\u00e4 puhuttaessa ongelmia syntyy paljon ennen kuin ollaan stardardisoidun banaanin \u00e4\u00e4rell\u00e4. Ja ett\u00e4 yksipuolisuuden haitat ovat moninaisia. Lis\u00e4\u00e4 viljelymonokulttuureista t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, onko MTK:lla tarvittavaa rohkeutta. Tai siis on esimerkiksi hyvin vaikea tulkita kauaskatsovaksi MTK:n tuoreen Ruoka ja ilmasto<\/em> -selvityksen kaltaisia avauksia. Selvityksess\u00e4 vertailtiin sekasy\u00f6jien ruokakasseja ja ekologisimmaksi paljastui \u2013 ta-daa \u2013 sekasy\u00f6j\u00e4n ruokakassi. Uutisointi selvityksest\u00e4 antoi tyystin v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan todellisuudesta ja n\u00e4immekin otsikoita, jotka villitsiv\u00e4t kansanedustaja K\u00e4rn\u00e4n<\/strong> (kesk.) kaltaiset kommentaattorit melkoisille kierroksille. Karjalainen<\/em> otsikoi \u201dSekaruuasta aiheutuu v\u00e4hiten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u201d ja MTV3<\/em> puolestaan kertoi, ett\u00e4 \u201dSekasy\u00f6nti onkin ilmastoteko\u201d. Kun tutkimuksen jokseenkin harhaanjohtava asetelma paljastui, seliteltiin MTK:n suunnalta, ett\u00e4 tarkoituksena ei ollutkaan selvitt\u00e4\u00e4 seka- ja kasvisruokavalion v\u00e4list\u00e4 eroa.<\/p>\n

XAMK:issa data-analytiikkaa opettava Juuso Koponen<\/strong> meni arviossaan<\/a> niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 h\u00e4n piti MTK:n vertailua esimerkkin\u00e4 tyylipuhtaasta mielipiteen muokkauksesta ja lobbauksesta datavaikuttamisen keinoin. Koponen huomauttaa, ett\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisen kasvisverrokin puuttumisen ohella itse tutkimusmenetelm\u00e4 oli ongelmallinen ja se liioitteli systemaattisesti el\u00e4inper\u00e4isten tuotteiden painoarvoa. Koposen mukaan selvityksess\u00e4 on ”kyse lienee pikemminkin siit\u00e4, ett\u00e4 MTK haluaa el\u00e4intuottajien tukemiseksi h\u00e4mment\u00e4\u00e4 disinformaatiolla ruuan ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua samaan tapaan kuin tupakkateollisuus aikanaan sotki keskustelua tupakan terveyshaitoista<\/span><\/a>\u201d. <\/span>Mik\u00e4li olisin MTK:n tuottajaj\u00e4sen, joka kasvattaa kasviksia, olisin v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin k\u00e4\u00e4rmeiss\u00e4ni j\u00e4rjest\u00f6n viimeaikaisista linjauksista. Samoin saattaisin kokea harmistusta edell\u00e4 mainitun edustaja K\u00e4rn\u00e4n avauksista.<\/p>\n

Vaikka MTK on j\u00e4seniens\u00e4 etua ajava etuj\u00e4rjest\u00f6, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n se julkisessa keskustelulla toistuvasti asinatuntijaorganisaationa, jonka arviot maataloustuotannosta perustuvat parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen. Toteuman valossa on hyvin vaikea n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4m\u00e4n pit\u00e4v\u00e4n paikkansa. Onko MTK sittenkin juurikin se etuj\u00e4rjest\u00f6, joka huolehtii j\u00e4seniens\u00e4 v\u00e4litt\u00f6mist\u00e4 eduista kansakunnan edun kustannuksella? Ja jos MTK on tuota, niin kuka huolehtii siit\u00e4, ett\u00e4 suomalaisten ruuantuotanto mukautettaisiin edess\u00e4 \u2013 ja jo k\u00e4sill\u00e4 oleviin \u2013 muutoksiin?<\/p>\n

Ei ole sen enemp\u00e4\u00e4 tuottajien, Suomen kuin planeetankaan etujen mukana, ett\u00e4 pyrimme ajamaan sein\u00e4\u00e4n t\u00e4ysill\u00e4. Olisi hienoa, jos tuottajaj\u00e4rjest\u00f6 ja poliittiset puolueet hahmottaisivat t\u00e4m\u00e4n ja toimisivat tilanteen tarvitsemalla tavalla \u2013 h\u00e4t\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 mutta kiireell\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomalaisen ruuantuotannon haavoittuvuus ja riippuvuus ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista k\u00e4vi ilmeiseksi koronapandemian my\u00f6t\u00e4, kun kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet maahan totuttuun tapaan. Nyt edess\u00e4 on Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4n sodan my\u00f6t\u00e4 tuleva niukkuus viljasta, lannoitteista ja polttoaineesta. Ruokaomavaraisuus on ristiinkytkent\u00f6jen maailmassa osoittautunut illuusioksi. Kes\u00e4ll\u00e4 2020 kotimaiset mansikat meinasivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 peltoon ja mustikat mets\u00e4\u00e4n, kun ukrainalaiset ja thaimaalaiset kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t olleet […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":19592,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1474,3108,3106,2664,2775,2801,3107,1770],"yoast_head":"\nRuuantuotanto muutosten edess\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Suomalaisen ruuantuotannon haavoittuvuus ja riippuvuus ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista k\u00e4vi ilmeiseksi koronapandemian my\u00f6t\u00e4, kun kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet maahan totuttuun tapaan. Nyt edess\u00e4 on Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4n sodan my\u00f6t\u00e4 tuleva niukkuus viljasta, lannoitteista ja polttoaineesta. Ruokaomavaraisuus on ristiinkytkent\u00f6jen maailmassa osoittautunut illuusioksi. Kes\u00e4ll\u00e4 2020 kotimaiset mansikat meinasivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 peltoon ja mustikat mets\u00e4\u00e4n, kun ukrainalaiset ja thaimaalaiset kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t olleet […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-03-15T20:01:44+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-03-16T07:13:30+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1468\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"881\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/\",\"name\":\"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg\",\"datePublished\":\"2022-03-15T20:01:44+00:00\",\"dateModified\":\"2022-03-16T07:13:30+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg\",\"width\":1468,\"height\":881},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Suomalaisen ruuantuotannon haavoittuvuus ja riippuvuus ulkomailta tuoduista tuotantopanoksista k\u00e4vi ilmeiseksi koronapandemian my\u00f6t\u00e4, kun kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet maahan totuttuun tapaan. Nyt edess\u00e4 on Ven\u00e4j\u00e4n k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4n sodan my\u00f6t\u00e4 tuleva niukkuus viljasta, lannoitteista ja polttoaineesta. Ruokaomavaraisuus on ristiinkytkent\u00f6jen maailmassa osoittautunut illuusioksi. Kes\u00e4ll\u00e4 2020 kotimaiset mansikat meinasivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 peltoon ja mustikat mets\u00e4\u00e4n, kun ukrainalaiset ja thaimaalaiset kausity\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t olleet […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2022-03-15T20:01:44+00:00","article_modified_time":"2022-03-16T07:13:30+00:00","og_image":[{"width":1468,"height":881,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"13 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/","name":"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg","datePublished":"2022-03-15T20:01:44+00:00","dateModified":"2022-03-16T07:13:30+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg","width":1468,"height":881},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ruuantuotanto-muutosten-edessa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ruuantuotanto muutosten edess\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/eu-n-viljasadon-jakauma.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19585"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19585"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19585\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19603,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19585\/revisions\/19603"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19592"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19585"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19585"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19585"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}