{"id":19574,"date":"2022-03-06T10:31:43","date_gmt":"2022-03-06T08:31:43","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19574"},"modified":"2022-03-06T10:31:43","modified_gmt":"2022-03-06T08:31:43","slug":"metsa-vai-puupelto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4 vai puupelto?"},"content":{"rendered":"

Mets\u00e4teollisuus on ollut<\/b> Suomessa kansallinen ylpeyden aihe ja se on n\u00e4hty vaurauden takeena. Suomi on vihre\u00e4n kullan maa.<\/span><\/p>\n

Mets\u00e4teollisuuden ymp\u00e4rille onkin rakentunut Suomessa ainutlaatuisen tiivis ryhmittym\u00e4 eri alojen yrityksi\u00e4, niin sanottu mets\u00e4klusteri, jossa yritykset tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Kun esimerkiksi UPM l\u00e4hti rakentamaan uutta tehdasta Uruguayhin, per\u00e4ss\u00e4 seurasi muita kotimaisia firmoja. Mukana oli my\u00f6s Ponsse, yksi maailman johtavista mets\u00e4koneiden valmistajista, jonka koneet ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 nykyiselle mets\u00e4teollisuudelle. Huipputehokkaiden harvesterien avulla mets\u00e4 saadaan halki, poikki ja pinoon ennen\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n tehokkaasti.<\/span><\/p>\n

Mets\u00e4luonto k\u00f6yhtyy<\/b><\/span><\/p>\n

Tekniikan ohella meill\u00e4 ylpeill\u00e4\u00e4n my\u00f6s poikkeuksellisesta ja maailman huippua olevasta mets\u00e4nhoidon ymm\u00e4rryksest\u00e4. Helsingin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija ja yksi monitieteellisen BIOS-tutkimusyksik\u00f6n<\/a> perustajista Antti Majava<\/b> kuitenkin kyseenalaistaa suomalaisen mets\u00e4osaamisen. H\u00e4nen mukaansa mets\u00e4talous on usein heikosti kannattava ja sen vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"\"
Ponsse Oyj on Pohjois-Savossa, Vierem\u00e4n kunnassa Iisalmen kainalossa p\u00e4\u00e4majaansa pit\u00e4v\u00e4 yritys, joka valmistaa mets\u00e4koneita. Ponssen koneet perustuvat niin sanottuun tavaralajimenetelm\u00e4\u00e4n, jossa rungot katkotaan jo mets\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n vaatimiin mittoihin. Mets\u00e4ty\u00f6koneen, eli harvesterin tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 seuraa hakkuuta tosiajassa ja kykenee ilmoittamaan asiakkaalle jo mets\u00e4st\u00e4 tiedot siit\u00e4, millaista puuta on saapumassa.
Ponsse on yksi maailman suurimmista mets\u00e4konevalmistajista ja Suomessa markkinajohtaja. Yhti\u00f6n lehdist\u00f6tiedotteen mukaan vuonna 2019 yhti\u00f6n 14 000. mets\u00e4ty\u00f6kone luovutettiin UPM:lle joka toimitti sen \u201dUruguayn savotoille.
Mets\u00e4ty\u00f6kone on on tietenkin ty\u00f6kalu siin\u00e4, miss\u00e4 kirves ja sahakin ovat. Nykyaikaiset harvesterit ovat kuitenkin niin tehokkaita, ett\u00e4 niiden voimalla mets\u00e4t katoavat ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla. Tohtoritutkija Antti Majava muistuttaa, ett\u00e4 jopa alhaisen kehitystason kulttuuri pystyy hyvin tehokkaasti h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4t. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voi mainita V\u00e4limeren ymp\u00e4rist\u00f6n antiikin Rooman, jossa mets\u00e4t hakattiin laivojen raaka-aineiksi. Antiikin ty\u00f6kaluihin verrattuna nykyaikaisen harvesterin tehokkuutta on l\u00e4hes mahdotonta edes sanallistaa.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dKattavien selvitysten perusteella Suomen mets\u00e4luonnon yksipuolistumisesta<\/a> ei ole mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4selvyytt\u00e4. Muutoksen suurin yksitt\u00e4inen syy on mets\u00e4talous.\u201d<\/span><\/p>\n

Toteutuneen kehityksen takana on m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen toiminta.<\/span><\/p>\n

\u201dMetsien hoitoa Suomessa ohjaa mets\u00e4teollisuuden tarve tietyn tyyppiselle puuraaka-aineelle. Se tarkoittaa kuusta ja m\u00e4nty\u00e4, ja kaikki muu on v\u00e4h\u00e4n tiell\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

My\u00f6s muut maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, kuten maatalous ja rakentaminen vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, mutta merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin avohakkuiden varaan rakennettu mets\u00e4teollisuus.\u00a0<\/span><\/p>\n

Teollisuuden tarpeet ohjaavat<\/b><\/span><\/p>\n

Vaikka Suomi on \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n katsottuna isolta osin vehre\u00e4n mets\u00e4n peitossa, eiv\u00e4t kaikki vihre\u00e4t alueet t\u00e4yt\u00e4 kaikkien m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 mets\u00e4st\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dPuupelto on ihan hyv\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 silloin, kun mets\u00e4ss\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n tasaik\u00e4iseen yhden lajin kasvattamiseen\u201d, Majava toteaa.<\/span><\/p>\n

Mets\u00e4nhoito tarkoittaakin usein sit\u00e4, ett\u00e4 aiemmin monilajisen mets\u00e4n tilalle istutetaan p\u00e4\u00e4te- eli avohakkuiden j\u00e4lkeen vain yht\u00e4 puulajia ja muut lajit poistetaan haittaamasta haluttua kasvua. Teollisuuden tarpeista arvioiden tehokkaasti kasvatetussa mets\u00e4ss\u00e4 voi olla t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vain joitakin kymmeni\u00e4 prosentteja lajistosta, jota mets\u00e4ss\u00e4 oli ennen hakkuita.\u00a0<\/span><\/p>\n

My\u00f6s mets\u00e4teollisuuden v\u00e4ite, ett\u00e4 puuta on Suomen metsiss\u00e4 enn\u00e4tyspaljon, on harhaanjohtava. Suomen metsiss\u00e4 on kyll\u00e4 nyt enemm\u00e4n puuta kuin 1920-luvun alussa, jolloin valtion metsien inventointiohjelma aloitettiin.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dTuolloin laajat alueet Suomesta oli hakattu paljaiksi ja metsien inventointi aloitettiin, jotta huolestuttavaa tilannetta voitaisiin seurata. Ilman puun teollista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 meill\u00e4 olisi puuta metsiss\u00e4 nykyiseen verrattuna moninkertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Eroa voi hahmottaa vertailemalla kansallispuistojen ja talousmetsien puun m\u00e4\u00e4ri\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Mets\u00e4\u00e4n j\u00e4tetty puu voi pian olla kaadettua arvokkaampi<\/b><\/span><\/p>\n

Nykyiset hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat my\u00f6s taloudellisesti huteralla pohjalla. Antti Majavan ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle BIOS-tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4 kuuluvat toisiinsa kietoutuvat, metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja energiaan liittyv\u00e4t kysymykset.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Kun suomalaista kehoitetaan ajattelemaan mets\u00e4\u00e4, niin monien mieleen tulee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kuva sadunomaisesta ikimets\u00e4st\u00e4. Harmillisesti t\u00e4m\u00e4 kuva ei kuitenkaan kuvaa suomalaista mets\u00e4\u00e4 erityisen hyvin. BioGone-vastamainoksessa n\u00e4kyv\u00e4 kuva poltetusta avohakkuusta puolestaan on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n normaali n\u00e4ky. Kuva palaneesta avohakkuusta on otettu Etel\u00e4-Suomessa sen j\u00e4lkeen, kun mets\u00e4yhti\u00f6 UPM on k\u00e4ynyt paikalla.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dJo nykyiset hakkuutasot ovat hidastaneet mets\u00e4n kasvuvauhtia, mik\u00e4 tulee vaikuttamaan Suomen p\u00e4\u00e4st\u00f6taseeseen.\u201d<\/span><\/p>\n

Suomen hiilinielu on osoittautunut oletettua pienemm\u00e4ksi ja hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen pit\u00e4\u00e4 vastaavasti kutistua. Mik\u00e4li tavoitteissa ei pysyt\u00e4, t\u00e4ytyy Suomen ostaa p\u00e4\u00e4st\u00f6oikeuksia markkinoilta, mik\u00e4 tulee kalliiksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 maailmalla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kauppaa ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4stetyst\u00e4 hiilest\u00e4 ja todenn\u00e4k\u00f6isesti pian my\u00f6s ilmakeh\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4tetylle hiilelle arvioidaan hinta. T\u00e4m\u00e4 tulee vaikuttamaan koko mets\u00e4alaan. Ilmaan p\u00e4\u00e4stetyn hiilidioksiditonnin hinnan arvioidaan nousevan pian yli sataan euroon ja l\u00e4hitulevaisuudessa jopa yli kahteensataan euroon. Hiilensidonnasta saatettaisiin maksaa saman verran.<\/span><\/p>\n

Hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen ohella my\u00f6s monimuotoisuudelle \u2013 ja sen puutteelle \u2013 on tulossa hinta. EU:n uusi biodiversiteettistrategia on asettamassa valtioille merkitt\u00e4v\u00e4sti suuremmat vaatimukset suojellun mets\u00e4n pinta-alalle. Mik\u00e4li luonnon monimuotoisuutta ei kyet\u00e4 suojelemaan, seuraa siit\u00e4 pian my\u00f6s rahallisia seuraamuksia. Vastaavasti metsi\u00e4 suojeleville voi olla luvassa korvauksia.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dHiilinielut ja monimuotoisuus tullaan arvottamaan korkeammalle tasolle kuin mit\u00e4 teollisuus maksaa puuraaka-aineesta. Kansainv\u00e4liset hiilimarkkinat olisivat valmiita maksamaan puusta enemm\u00e4n silloin, kun se j\u00e4tet\u00e4\u00e4n mets\u00e4\u00e4n. Samalla Maa- ja mets\u00e4taloustuottajien keskusliitto MTK vastustaa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 henkeen ja vereen maanomistajien edun vastaisesti\u201d, Majava toteaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Suunnitelmat uusiksi<\/b><\/span><\/p>\n

Mets\u00e4teollisuuden eri toimijat ovat tehneet omia v\u00e4h\u00e4hiilikarttoja, mutta metsien kasvun riitt\u00e4vyytt\u00e4 tai ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ei ole luotettavasti arvioitu sen enemp\u00e4\u00e4 alakohtaisesti kuin alojen v\u00e4lill\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

\"\"
Suomalaista mets\u00e4osaamista on viety eri puolille maailmaa. Yksi osa t\u00e4t\u00e4 osaamisvienti\u00e4 ovat olleet puupellot.<\/figcaption><\/figure>\n

Majavan mukaan teollisuuden yhteenlasketut suunnitelmat edellytt\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 150 miljoonan kuution hakkuita vuodessa, kun metsiss\u00e4 kasvaa korkeintaan sata miljoonaa kuutiota puuta. Tarpeiden ja todellisuuden v\u00e4list\u00e4 kuilua on paikattu tuomalla puuta erityisesti Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, mit\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 mill\u00e4\u00e4n mittarilla tarkasteltuna kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 ratkaisuna.<\/span><\/p>\n

Vastuu metsien k\u00e4yt\u00f6n tulevaisuudesta ei lep\u00e4\u00e4 yksin yritysten harteilla. Valtio on Suomen suurin maanomistaja.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dUudet vaatimukset metsien suojelusta astuvat pian voimaan, eik\u00e4 Suomella ole strategiaa uudelle tilanteelle.\u201d<\/span><\/p>\n

Majavan mukaan valtion metsi\u00e4 hallinnoiva Mets\u00e4hallitus voisi ottaa keskeisen roolin monimuotoisuustavoitteiden toteuttamisessa, koska sen omistuksesta l\u00f6ytyy suojelun kannalta arvokkaita vanhoja metsi\u00e4. Se, ett\u00e4 Mets\u00e4hallitus ei t\u00e4t\u00e4 tee on seurausta siit\u00e4, sen omistama Mets\u00e4talous oy on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla vapautettu muita toimialoja koskevasta ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arvioinnista ja viranomaisvalvonnasta. <\/span><\/p>\n

\u201dSen toimintakulttuuri on v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4, eik\u00e4 toiminta oikeasti hy\u00f6dynn\u00e4 ket\u00e4\u00e4n \u2013 edes Mets\u00e4talous oy:t\u00e4. Mik\u00e4li Suomi ei p\u00e4\u00e4se monimuotoisuustavoitteisiinsa, niin on odotettavissa valtavia sakkoja.\u201d<\/span><\/p>\n

Pois puun energiank\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/b><\/span><\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n noin puolet hakatusta puusta poltetaan energiaksi osana mets\u00e4teollisuuden prosesseja, ja t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 osa puusta p\u00e4\u00e4tyy poltettavaksi muutaman vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Polttaminen on tehottomin tapa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puuraaka-aine ja Majavan mukaan puun energiak\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tulisikin luopua ensi tilassa.<\/span><\/p>\n

\u201dMik\u00e4li puun polttaminen loppuisi ja raaka-aine hy\u00f6dynnett\u00e4isiin lopputuotteisiin, s\u00e4\u00e4stett\u00e4isiin jo puolet hakatusta mets\u00e4st\u00e4. Mets\u00e4teollisuuden pit\u00e4\u00e4 tehostaa toimintaansa kuten muidenkin alojen.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

Antti Majava pit\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 mietimme perustavalla tavalla uusiksi tapaamme tarkastella metsi\u00e4. Majavalla on esitt\u00e4\u00e4 summittainen ehdotus oikeammasta linjasta:<\/span><\/p>\n

\u201dJos mietimme, kuinka tuottaa raaka-ainetta teollisuudella samalla monimuotoisuutta suojellen, voisi meill\u00e4 olla yksi kolmasosa suojeltua mets\u00e4\u00e4, kolmasosa eri ik\u00e4ist\u00e4 ja avohakkuutonta mets\u00e4\u00e4 ja sitten kolmasosa puupeltoja eli maksimaalisen tehokkaasti teollisuuden tarpeita palvelevaa mets\u00e4\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

Mik\u00e4li puun polttaminen lopetettaisiin, ei t\u00e4m\u00e4 edes olisi t\u00e4ysin utopistinen tavoite. <\/span><\/p>\n

Antti Majavan is\u00e4nn\u00f6im\u00e4ss\u00e4, BIOS:in Mets\u00e4sektorin ekologinen siirtym\u00e4 <\/span><\/a>-podcastissa lis\u00e4\u00e4 aiheesta.<\/b><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mets\u00e4teollisuus on ollut Suomessa kansallinen ylpeyden aihe ja se on n\u00e4hty vaurauden takeena. Suomi on vihre\u00e4n kullan maa. Mets\u00e4teollisuuden ymp\u00e4rille onkin rakentunut Suomessa ainutlaatuisen tiivis ryhmittym\u00e4 eri alojen yrityksi\u00e4, niin sanottu mets\u00e4klusteri, jossa yritykset tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Kun esimerkiksi UPM l\u00e4hti rakentamaan uutta tehdasta Uruguayhin, per\u00e4ss\u00e4 seurasi muita kotimaisia firmoja. Mukana oli my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":19579,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[3105,1260,1568,3104,3103,2775],"yoast_head":"\nMets\u00e4 vai puupelto? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mets\u00e4 vai puupelto? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mets\u00e4teollisuus on ollut Suomessa kansallinen ylpeyden aihe ja se on n\u00e4hty vaurauden takeena. Suomi on vihre\u00e4n kullan maa. Mets\u00e4teollisuuden ymp\u00e4rille onkin rakentunut Suomessa ainutlaatuisen tiivis ryhmittym\u00e4 eri alojen yrityksi\u00e4, niin sanottu mets\u00e4klusteri, jossa yritykset tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Kun esimerkiksi UPM l\u00e4hti rakentamaan uutta tehdasta Uruguayhin, per\u00e4ss\u00e4 seurasi muita kotimaisia firmoja. Mukana oli my\u00f6s […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-03-06T08:31:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko-1024x729.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1024\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"729\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/\",\"name\":\"Mets\u00e4 vai puupelto? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko.png\",\"datePublished\":\"2022-03-06T08:31:43+00:00\",\"dateModified\":\"2022-03-06T08:31:43+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko.png\",\"width\":1442,\"height\":1026},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mets\u00e4 vai puupelto?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mets\u00e4 vai puupelto? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Mets\u00e4 vai puupelto? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Mets\u00e4teollisuus on ollut Suomessa kansallinen ylpeyden aihe ja se on n\u00e4hty vaurauden takeena. Suomi on vihre\u00e4n kullan maa. Mets\u00e4teollisuuden ymp\u00e4rille onkin rakentunut Suomessa ainutlaatuisen tiivis ryhmittym\u00e4 eri alojen yrityksi\u00e4, niin sanottu mets\u00e4klusteri, jossa yritykset tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Kun esimerkiksi UPM l\u00e4hti rakentamaan uutta tehdasta Uruguayhin, per\u00e4ss\u00e4 seurasi muita kotimaisia firmoja. Mukana oli my\u00f6s […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2022-03-06T08:31:43+00:00","og_image":[{"width":1024,"height":729,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko-1024x729.png","type":"image\/png"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/","name":"Mets\u00e4 vai puupelto? - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko.png","datePublished":"2022-03-06T08:31:43+00:00","dateModified":"2022-03-06T08:31:43+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko.png","width":1442,"height":1026},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/metsa-vai-puupelto\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mets\u00e4 vai puupelto?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/03\/pois-se-otsikko.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19574"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19574"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19574\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19580,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19574\/revisions\/19580"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19574"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19574"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19574"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}