{"id":19530,"date":"2022-02-03T14:58:32","date_gmt":"2022-02-03T12:58:32","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19530"},"modified":"2022-02-03T14:58:32","modified_gmt":"2022-02-03T12:58:32","slug":"tieto-on-valtaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/","title":{"rendered":"Tieto on valtaa"},"content":{"rendered":"

George Orwellin<\/b> Vuonna 1984<\/span><\/i> -teos on suosittu kauhukuva rajattomasti tietoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta. Kirjan esimerkki on varoittavuudessaan hyv\u00e4, mutta siin\u00e4 kuvatut tavat ker\u00e4t\u00e4 tietoja ovat melko karkeita. Nyky\u00e4\u00e4n meist\u00e4 kaikista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoja verrattoman paljon tehokkaammin kuin Orwell osasi ikin\u00e4 kuvitellakaan. Nykyiset tietojen haalijat eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4osin ole yht\u00e4 pahantahtoisia kuin Orwellin Isoveli.\u00a0<\/span><\/p>\n

Toimijoiden pahantahtoisuuden puute ei kuitenkaan poista ker\u00e4ttyyn tietoon liittyvi\u00e4 riskej\u00e4.<\/span><\/p>\n

\"\"
Eettisen kaupan puolesta -j\u00e4rjest\u00f6 selvitti vuonna 2021 suomalaisten elektroniikkamerkkien vastuullisuutta \u2013 ja tulokset eiv\u00e4t ole mairittelevia. R\u00e4nkk\u00e4\u00e4 br\u00e4ndi<\/em><\/span><\/a> -selvitykseen otetuista kahdeksasta valmistajasta kolme j\u00e4i kokonaan vaille pisteit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 pisteit\u00e4 saaneetkaan varsinaisesti loistaneet. Kaikki tutkitut yhti\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t viisiportaisen arvion kahteen alimpaan koriin.
Yksi pisteitt\u00e4 j\u00e4\u00e4neist\u00e4 yhti\u00f6ist\u00e4 oli \u00e4lysormuksia valmistava oululainen Oura.
R\u00e4nkk\u00e4\u00e4 br\u00e4ndi -selvitys jakautuu kolmeen osaan, joissa tarkasteltiin tuotteiden valmistuksen ilmastovaikutuksia, muita ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Selvityksen mukaan Oura ei ole julkaissut tietoja oman suoran toimintansa tai alihankkijoidensa ja raaka-aineiden toimittajien ilmastojalanj\u00e4ljest\u00e4. Yhti\u00f6 ei ilmoita k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 uusiutuvaa energiaa tai kompensoivansa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n.
Oura ei kerro k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00f6 se kierr\u00e4tettyj\u00e4 raaka-aineita tuotteissaan tai niiden pakkauksissa. Tuotteiden elinkaaren pident\u00e4misest\u00e4 tai korjattavuudesta ei ole kerrottu. Ohjelmistojen p\u00e4ivitt\u00e4misen jatkamisesta ei ole annettu lupauksia \u2013 p\u00e4ivitysten loppuminen tarkoittaisi tuotteen nopeaa vanhenemista.
Oululaisyhti\u00f6 ei ole sitoutunut julkisesti kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Raaka-aineiden tuottajien toiminnan vastuullisuudesta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole julkistettu tietoja eik\u00e4 tuottajista ole julkistettu listaa. Oura ei kerro, suoritetaanko sen alihankkijoilla ulkopuolisten tekemi\u00e4 tarkastuksia.<\/figcaption><\/figure>\n

Googlen omistava Alphabet ja Facebookin, Instagramin sek\u00e4 WhatsAppin omistava Meta ovat hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, kuinka tietoa haaliva yhti\u00f6 voi kasvaa k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n vaikutusvaltaiseksi. Monien maailman arvokkaimpien yhti\u00f6iden arvo perustuukin tiedon ker\u00e4\u00e4miseen ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/span><\/p>\n

\u201dFacebook hahmottuu julkisessa keskustelussa pahiksena, mutta meill\u00e4 on my\u00f6s paljon datan ker\u00e4\u00e4miseen ja analysoimiseen keskittyvi\u00e4 yhti\u00f6it\u00e4, joista yleis\u00f6 ei ole kuullutkaan\u201d, aloittaa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen apulaisprofessori <\/span>Minna Ruckenstein<\/b>. \u201dGoogle taas on kaikkialla ja haluaa hallita mediaa, liikkumista, terveytt\u00e4 sek\u00e4 energian jakelua.\u201d<\/span><\/p>\n

Tietenkin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 yhti\u00f6 olisi \u201dpahis\u201d on yksinkertaistamista, mutta uudenlaiset tavat ker\u00e4t\u00e4 tietoja meist\u00e4 tuottavat my\u00f6s uudenlaisia tapoja valvoa meit\u00e4. Vaikka demokraattisessa yhteiskunnassa turvamekanismit olisivat vahvoja, voivat uudet valvonnan tavat my\u00f6s normalisoitua.<\/span><\/p>\n

\u201dMeist\u00e4 j\u00e4\u00e4 koko ajan digitaalisia j\u00e4lki\u00e4. Vapaan olemisen tila standardoituu ja koneellistuu, ja siit\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoja.\u201d<\/span><\/p>\n

Siin\u00e4, miss\u00e4 l\u00e4nsimaissa mielell\u00e4\u00e4n puhutaan vasta valvontayhteiskunnan uhasta, on Kiinaa k\u00e4ytetty esimerkkin\u00e4 tuon uhkakuvan toteutumisesta kansalaisten pisteytyksineen. Ruckensteinin mukaan kiinalaista tiedon keruuta kannattaa kuitenkin katsoa suhteessa l\u00e4nsimaisiin verrokkeihin.<\/span><\/p>\n

\u201dKiina n\u00e4ytt\u00e4ytyy ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti uhkaavana, mutta yhdysvaltalaisten rahoituslaitosten luottoluokitusj\u00e4rjestelm\u00e4t voivat olla kansalaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta yht\u00e4 ahdistavia. Lopulta kysymys on siit\u00e4, miten teknologioita ja ker\u00e4ttyj\u00e4 tietoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.\u201d<\/span><\/p>\n

Datakolonialismi ja teknodeterminismi<\/b>
\n<\/span><\/h2>\n

Tiedon v\u00e4lineellist\u00e4misen ymp\u00e4rille rakentuvaa uutta kapitalismin mallia kutsutaan datafikaatioksi. Termill\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki mahdollinen tieto el\u00e4m\u00e4st\u00e4 muutetaan digitaaliseksi, ja kertyneest\u00e4 aineistosta otetaan kaikki mahdollinen hy\u00f6ty irti. Alati kasvava tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja tiedonk\u00e4sittelykapasiteetin tehostuminen tarkoittavat, ett\u00e4 datan merkitys yhteiskunnan kehityksess\u00e4 korostuu.<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tieto mahdollistaa monien yhteiskunnan toimintojen tehostamisen, mutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina hy\u00f6ty\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tehostumisesta eiv\u00e4t ker\u00e4\u00e4 ne, joiden tietoja on ker\u00e4tty. Tietoja my\u00f6s ker\u00e4t\u00e4\u00e4n niin moneen paikkaan ja niin massiivisia m\u00e4\u00e4ri\u00e4, ettei kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ole mahdollisuuksia tiet\u00e4\u00e4, saati hallita sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 ker\u00e4tyll\u00e4 datalla tehd\u00e4\u00e4n. London School of Economicsin viestinn\u00e4n ja yhteiskuntateorian professori <\/span>Nick Couldry<\/b> on verrannut nyt k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa datafikaation aikaa kolonialismiin siin\u00e4, ett\u00e4 se johtaa maailmanj\u00e4rjestyksen muutokseen.<\/span><\/p>\n

Ruckenstein n\u00e4kee tiedon ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 uhkien ohella my\u00f6s mahdollisuuksia. H\u00e4n my\u00f6s toteaa Couldryn n\u00e4kemyksen kenties tarpeettoman yksioikoiseksi.<\/span><\/p>\n

\u201dCouldryn ajatusta on kritisoitu siit\u00e4, ett\u00e4 se on teknodeterministinen \u2013 eli kuvattu kehitys johtaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tietynlaiseen yhteiskuntaj\u00e4rjestykseen. Sosiaalitieteiss\u00e4 on ollut vallalla ajatus, ett\u00e4 tietojen ker\u00e4\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 syntyy paljon potentiaalisesti uhkaavaa, mutta tutkimusten my\u00f6t\u00e4 on k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 uhkakuville on my\u00f6s vaihtoehtoja. En halua olla teknopelkoinen, eik\u00e4 teknologia v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuo mukanaan datakolonialismia\u201d, Ruckenstein toteaa. \u201dMutta datakolonialismin maailma tulee teknologian my\u00f6t\u00e4 mahdolliseksi.\u201d<\/span><\/p>\n

Ruckensteinin mukaan tiedon kertyminen ja sen ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4minen vaativatkin kriittist\u00e4 katsetta meilt\u00e4 kaikilta. Kriittisen katseen tarvetta alleviivaa my\u00f6s se huomio, ett\u00e4 koko yhteiskunnan digitalisoituessa yksitt\u00e4isen kuluttajan ja kansalaisen todelliset mahdollisuudet astua pois datan ker\u00e4\u00e4misen kierteest\u00e4 ovat hyvin rajalliset. Monet arkip\u00e4iv\u00e4istyv\u00e4t toimet edellytt\u00e4v\u00e4t sellaisten palveluiden k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4, joista j\u00e4\u00e4 digitaalinen jalanj\u00e4lki.<\/span><\/p>\n

Kaikkea tietoa ei tarvitsisi ker\u00e4t\u00e4<\/b><\/h2>\n

Alphabetin ja Metan kaltaiset yhti\u00f6t ovat ker\u00e4nneet jo pitk\u00e4\u00e4n tietoa muun muassa meid\u00e4n netti- ja kulutustottumuksista, siit\u00e4 miten liikumme, miss\u00e4 ja keiden kanssa viet\u00e4mme aikaamme. T\u00e4t\u00e4 tietoa on paketoitu, hy\u00f6dynnetty ja myyty eri tavoin.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Reality-sarja Big Brother<\/em> leikkii George Orwellin kirjassaan Vuonna 1984<\/em> kuvaaman dystopian kanssa. Kirjassa valvontayhteiskuntaa johtaa kaikkialle n\u00e4kev\u00e4 Isoveli, eli Big Brother. Tosi-teeveess\u00e4 tuo jatkuvan valvonnan kauhukuva on karnevalisoitu sekoilevien nuorten aikuistan tirkistelemiseksi.
Valvontayhteiskunta on kuitenkin paljon muutakin, kuin vain vanhan kirjan esitt\u00e4m\u00e4 kauhukuva tai tv-formaatti. Meist\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoja \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n monella eri tavalla ja n\u00e4it\u00e4 ker\u00e4ttyj\u00e4 tietoja yhdistell\u00e4\u00e4n mit\u00e4 mielikuvituksellisimmilla tavoilla. Toisin kuin digitaalisia jalanj\u00e4lki\u00e4mme tallentavat tekniikat, valvontakamerat ovat hyvinkin n\u00e4kyvi\u00e4 osa t\u00e4t\u00e4 valvovaa koneistoa. Vaikka valvontakamerat voivat olla n\u00e4kyvin\u00e4 esinein\u00e4 monia eniten huolestuttava osa valvontaa, voi se n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin j\u00e4\u00e4v\u00e4 osa olla merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempi vaikutukseltaan.
Hollannissa kehitetyn Big Brotherin<\/em> suomalaista versiota on esitetty meill\u00e4 MTV:n omistamalla Subilla vuosina 2005-14 ja vuodesta 2019 Nelosella ja sen omistamalla Jim-kanavalla.<\/figcaption><\/figure>\n

Ruckenstein kysyykin, ett\u00e4 tarvitaanko oikeasti kaikkea sit\u00e4 uutta teknologiaa, joka ker\u00e4\u00e4 tietoja k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4\u00e4n. Teknologian kehitt\u00e4j\u00e4t uhoavat, kuinka he tekev\u00e4t maailmasta paremman paikan. Siihen ei riit\u00e4 \u00e4lyj\u00e4\u00e4kaappi, joka osaa automaattisesti tilata maitoa kaupasta tai kodin digiassistentti, joka ostaa leffalipun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n puolesta. Kaikki ker\u00e4tty tieto kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka el\u00e4mme el\u00e4m\u00e4\u00e4mme ja paremmin kohdistetut mainokset osuvat tarkemmin maaliinsa.<\/span><\/p>\n

\u201dKer\u00e4tyn tiedon vaikutusta voi hahmottaa sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 me kaikki kamppailemme itses\u00e4\u00e4telyn kanssa. Kuinka pystymme vaikka rajoittamaan omia tekemisi\u00e4mme, kun yhti\u00f6t tiet\u00e4v\u00e4t jatkuvasti entist\u00e4 paremmin sen, mik\u00e4 saa meid\u00e4t toimimaan? En sano, etteik\u00f6 meill\u00e4 olisi vapaata tahtoa, mutta meit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n liikuttaa koko ajan suuntaan, johon olemme liikkumaisillamme. Nettiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 on tulossa koko ajan manipuloivampi.\u201d<\/span><\/p>\n

Eik\u00e4 kyse ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kulutustottumuksista.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dTinderin logiikka on muuttanut parisuhteen etsimisen dynamiikkaa. Sielt\u00e4 ei mitenk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ydy \u2019sit\u00e4 oikeaa\u2019, sen sijaan potentiaalisista kumppaneista tulee peli itsess\u00e4\u00e4n. Mutta onko hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 pelillist\u00e4mme my\u00f6s ihmissuhteet?\u201d<\/span><\/p>\n

Sama pelillist\u00e4minen liittyy my\u00f6s aktiivisuutta ja liikkumista seuraaviin sovelluksiin ja laitteisiin.<\/span><\/p>\n

\u201dOura-sormuksen kautta voi pelillist\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, liikkumistaan ja nukkumistaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Sovellukset porttina intiimiin tietoon<\/b><\/h2>\n

Hyvinkin intiimille alueella siirryt\u00e4\u00e4n ruumiintoiminnoista tietoja ker\u00e4\u00e4vien \u00e4lysormusten ja -kellojen sek\u00e4 kuukautissovellusten my\u00f6t\u00e4. Ruckenstein toteaa tutkijoiden keskuudessa puhutun jo pidemp\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mit\u00e4 seuraa vaikka \u00e4lysormuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta ty\u00f6paikoilla.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Kun puhutaan kulutuselektroniikasta ja niiden uusista k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksista ja -tavoista, olisi hyv\u00e4 puhua my\u00f6s niiden valmistukseen liittyvist\u00e4 ongelmista. Esimerkiksi k\u00e4nnyk\u00f6iden valmistuksessa tarvittavia mineraleja kaivetaan usein olosuhteissa, jotka eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n minimivaatimuksia ty\u00f6olosuhteiden tai ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuden puolesta. Elektroniikkavalmistajat ovat kuitenkin erist\u00e4neet itsens\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ongelmista verrattoman tehokkaasti ja myyv\u00e4t kuluttajille kiilt\u00e4v\u00e4\u00e4 ja siloista pintaa menestyneid\u00e4n ja kauniiden ihmisten poseeratessa mainoksissa.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dYhti\u00f6t voivat ottaa sormukset osaksi ty\u00f6hyvinvointiohjelmia. Se, olisiko kyseess\u00e4 hyv\u00e4 vai huono asia riippuisi esimerkiksi siit\u00e4, kuka n\u00e4kee ty\u00f6ntekij\u00f6iden datan ja miss\u00e4 yhteydess\u00e4. N\u00e4keek\u00f6 pomo suoraan, ett\u00e4 eip\u00e4 ole Jari nukkunut kunnolla ja juo oluttakin? Toinen vaihtoehto on, ett\u00e4 ty\u00f6nantaja n\u00e4kee vain kokonaiskuvan ilman yksil\u00f6tason tietoja ja voi sen mukaan arvioida henkil\u00f6st\u00f6n tilannetta.\u201d<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kehontoiminnoista ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen on viel\u00e4 lapsenkengiss\u00e4, mutta ei kannata ep\u00e4ill\u00e4, etteik\u00f6 sille mietitt\u00e4isi jatkuvasti uutta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ruckensteinin mukaan trendi on se, ett\u00e4 kaikkea dataa, jota pystyt\u00e4\u00e4n ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, ker\u00e4t\u00e4\u00e4n, ja kaikella ker\u00e4tyll\u00e4 on arvonsa, vaikka yksitt\u00e4isen kuluttajakansalaisen kohdalla ker\u00e4tyn tiedon merkitys voi tuntua v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4. Lopulta kukaan ei ole erityisen kiinnostunut siit\u00e4, mit\u00e4 leip\u00e4\u00e4 juuri sin\u00e4 ostat tai mit\u00e4 tykk\u00e4\u00e4t katsoa valitsemastasi striimauspalvelusta. Silti olisi hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tietoja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja kuka niit\u00e4 ker\u00e4\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dMiten voi kokea menett\u00e4v\u00e4ns\u00e4 jotain, vaikka ei oikeastaan menet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n? Ker\u00e4tyiss\u00e4 tiedoissa ei tavallaan ole kyse sinusta. Yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n kannalta harmi voi olla pient\u00e4, mutta taustalla jyll\u00e4\u00e4 iso koneisto. Meid\u00e4n pit\u00e4isi hahmottaa paremmin, mit\u00e4 kukakin tiet\u00e4\u00e4.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dTieto on valtaa\u201d, Ruckenstein muistuttaa.<\/span><\/p>\n

There is no cloud \u2013 vain jonkun tietokone
\n<\/b><\/h2>\n

Monet \u00e4lylaitteet kannustavat, jopa edellytt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 lataamaan tietojaan valmistajan omaan nettisovellukseen. T\u00e4ll\u00f6in tieto siirtyy yhti\u00f6n haltuun ja yhti\u00f6 p\u00e4\u00e4see hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 omissa toimissaan. Kuten vanhan viisaus kuuluu: There is no cloud, it\u2019s just someone else\u2019s computer.<\/span><\/p>\n

\"\"
Vaikka tietojen lataaminen pilvipalveluun saattaa kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 tieto j\u00e4isi vain jotenkin laijailemaan jonnekin, niin kyll\u00e4 kaikki tallennettu johonkin tietokoneelle menee. Kysymys on vain siit\u00e4, kuka koneen omistaa ja sit\u00e4 hallinnoi.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dMateriaalisuus j\u00e4\u00e4 pois puheista. On j\u00e4ristytt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuinka vahva jonkun teko\u00e4lyn materiaalinen perusta on laitteineen, yll\u00e4pit\u00e4jineen ja energian kulutuksineen\u201d, Ruckenstein toteaa. \u201dMeid\u00e4n teknologiasuhteemme on kuitenkin hyvin ilmava ja v\u00e4lill\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 se on ihan tarkoitushakuista \u2013 luodaan maailma, jta puuttuu materiaalisuus. Uskon kuitenkin, ett\u00e4 seuraavan kymmenen vuoden aikana t\u00e4m\u00e4 keskustelu nousee pinnalle.\u201d<\/span><\/p>\n

Tiedon siirt\u00e4miseen ja varastoimiseen liittyy my\u00f6s omat riskins\u00e4, joista on saatu my\u00f6s Suomessa esimerkkej\u00e4. Esimerkiksi vuonna 2018 <\/span>Long Play<\/span><\/i> paljasti<\/a>, ett\u00e4 kotimaisen Polarin urheilukelloihin liittyv\u00e4n juoksusovelluksen tietoja sai urkittua h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4n helposti. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 olleiden ammattisotilaiden juoksulenkeill\u00e4 kertyneiden tietojen kautta saatiin selville heid\u00e4n kotiosoitteitaan.<\/span><\/p>\n

V\u00e4\u00e4riss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4 tiedot olisivat voineet olla hyvinkin haitallisia, eiv\u00e4tk\u00e4 ammattisotilaat tietenk\u00e4\u00e4n ole ainoita, joiden osoitetiedot on tarpeen pit\u00e4\u00e4 salaisina. Vuonna 2018 Polarin tietoturva-aukko paikattiin ennen sen paljastamista, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikissa GPS-sijaintia hy\u00f6dynt\u00e4viss\u00e4 palveluissa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n samankaltaisia tietoja, ja tietoturva-aukkoja voi synty\u00e4 odottamattomiin paikkoihin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Vaikea tilanne vaatii poliittista s\u00e4\u00e4ntely\u00e4
\n<\/b><\/h2>\n

Media, viestint\u00e4, rahaliikenne ja kuluttaminen yleens\u00e4kin kehittyv\u00e4t koko ajan suuntaan, jossa tiedot k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 muuttuvat tallennettaviksi. Ruckensteinin mielest\u00e4 Euroopassa poliitikot ja yhteiskunnat ovat kehityksest\u00e4 melko hyvin kartalla, mutta tilanne on silti vaikea.<\/span><\/p>\n

\u201dKiinalaiset ja yhdysvaltalaiset yhti\u00f6t hallitsevat markkinoita, puhutaan digitaalisen suvereniteetin menett\u00e4misest\u00e4. Toisaalta Euroopassa arvostetaan yksityisyytt\u00e4, autonomisuutta ja solidaarisuutta, mutta niiden toteuttaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on vaikeampi kysymys.\u201d<\/span><\/p>\n

Ruckensteinin mukaan EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR on kuitenkin hyv\u00e4 alku.<\/span><\/p>\n

\u201dGDPR antaisi mahdollisuuden puuttua kuluttajien profiloimiseen, mutta siit\u00e4 puhutaan liian v\u00e4h\u00e4n. Tarvitaan enemm\u00e4n keskustelua tiedonkeruun mekanismeista ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n hallitsemisesta.\u201d<\/span><\/p>\n

Sovittuja s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 pit\u00e4isi my\u00f6s valvoa. Suomen Akatemian rahoittaman Intiimiys datavetoisessa kulttuurissa -projektin tutkijat <\/span>Daniela Alaattino<\/b>\u011f<\/b>lu<\/b> ja <\/span>Saara Monthan<\/b> kirjoittavat <\/span>Kuukautissovellukset ja nimenomainen suostumus<\/span><\/i><\/a> -artikkelissaan siit\u00e4 kuinka kuukautiskiertoa seuraavat sovellukset ker\u00e4\u00e4v\u00e4t \u201dintiimi\u00e4 ja erityisen arkaluontoista tietoa\u201d, jota ei p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti saa k\u00e4sitell\u00e4 ollenkaan. Poikkeukset sallitaan vain k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n antaman nimenomaisen suostumuksen my\u00f6t\u00e4, mutta sovellukset eiv\u00e4t useinkaan t\u00e4ytt\u00e4neet t\u00e4lle suostumuksille asetettuja v\u00e4himm\u00e4isvaatimuksia.<\/span><\/p>\n

Yrityskaupat ja datan uusi el\u00e4m\u00e4
\n<\/b><\/h2>\n

Teknisen kehityksen laukatessa ennen\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 vauhdilla, syntyy dataan liittyvi\u00e4 uusia innovaatioita jatkuvasti. Usein vasta j\u00e4lkik\u00e4teen huomataan, mit\u00e4 kaikkea tietoa on ker\u00e4tty ja mihin sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/span><\/p>\n

\"\"
Esimerkiksi Eettisen kaupan puolesta ry. on tehnyt selvityksi\u00e4 suomalaisten elektroniikkaj\u00e4tteen kohtalosta. Vaikka elektroniikkaj\u00e4tetteen viemiselle on tullut rajoituksia, on kyseess\u00e4 edelleen kasvava ongelma ja usein ongelma kaadetaan muiden, kuin laitteiden k\u00e4ytt\u00e4jien niskaan.
”Eettisen kaupan puolesta ry:n Kaukainen kaatopaikka<\/a><\/em><\/span> -selvityksen (2013) mukaan elektroniikkaj\u00e4tett\u00e4 vied\u00e4\u00e4n Suomesta kehitysmaihin kierr\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi ihmisille ja ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisin tavoin. Suomessa e-j\u00e4tett\u00e4 syntyy arviolta 90 000 \u2013 106 000 tonnia vuodessa.”<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dEsimerkiksi kuluttajille suunnatut 23andMe-geenitestit kertovat terveysriskeist\u00e4 ja sukulaisuudesta. Testin ostajalle saattaa hahmottua vasta j\u00e4lkik\u00e4teen, ett\u00e4 testeist\u00e4 muodostui eteenp\u00e4in myyt\u00e4v\u00e4 tietokanta, jota kuluttajat ovat olleet huomaamattaan mukana rakentamassa. Ei palvelun k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4 ole erikseen kyselty n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4.\u201d<\/span><\/p>\n

DNA-tietojenkaan ker\u00e4\u00e4minen ei ole Ruckensteinin mielest\u00e4 automaattisesti huono asia. Se voi nopeuttaa l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 tutkimusta.<\/span><\/p>\n

\u201dDatalla on monta el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kaikkien vaihtoehtojen ymm\u00e4rt\u00e4minen suostumusta antaessa on mahdotonta, eik\u00e4 dataa ker\u00e4\u00e4v\u00e4 taho my\u00f6sk\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 viel\u00e4 tied\u00e4 niit\u00e4 vaihtoehtoja.\u201d<\/span><\/p>\n

Kerran ker\u00e4tty tieto my\u00f6s s\u00e4ilyy, ja esimerkiksi yrityskauppojen my\u00f6t\u00e4 se voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 uusiin k\u00e4siin ja uuteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Samoin kuin rikkauksilla ja vallalla, my\u00f6s tiedolla n\u00e4ytt\u00e4isi olevan taipumusta kasaantua. Alphabetin, Amazonin ja Metan kaltaiset yritykset ovat Ruckensteinin mukaan jo niin poskettomia monopoleja, ett\u00e4 ne v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4t markkinoita.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dNiiden valta on ihan \u00e4lyt\u00f6n. Ei ole tervett\u00e4, jos jollain on liikaa valtaa sanella tulevaisuuden kehityskulkuja.\u201d<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

George Orwellin Vuonna 1984 -teos on suosittu kauhukuva rajattomasti tietoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta. Kirjan esimerkki on varoittavuudessaan hyv\u00e4, mutta siin\u00e4 kuvatut tavat ker\u00e4t\u00e4 tietoja ovat melko karkeita. Nyky\u00e4\u00e4n meist\u00e4 kaikista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoja verrattoman paljon tehokkaammin kuin Orwell osasi ikin\u00e4 kuvitellakaan. Nykyiset tietojen haalijat eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4osin ole yht\u00e4 pahantahtoisia kuin Orwellin Isoveli.\u00a0 Toimijoiden pahantahtoisuuden […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":19538,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[3093,457,3094,1260,1542,3095,2748,2775],"yoast_head":"\nTieto on valtaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Tieto on valtaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"George Orwellin Vuonna 1984 -teos on suosittu kauhukuva rajattomasti tietoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta. Kirjan esimerkki on varoittavuudessaan hyv\u00e4, mutta siin\u00e4 kuvatut tavat ker\u00e4t\u00e4 tietoja ovat melko karkeita. Nyky\u00e4\u00e4n meist\u00e4 kaikista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoja verrattoman paljon tehokkaammin kuin Orwell osasi ikin\u00e4 kuvitellakaan. Nykyiset tietojen haalijat eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4osin ole yht\u00e4 pahantahtoisia kuin Orwellin Isoveli.\u00a0 Toimijoiden pahantahtoisuuden […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2022-02-03T12:58:32+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko-1024x732.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1024\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"732\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/\",\"name\":\"Tieto on valtaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko.png\",\"datePublished\":\"2022-02-03T12:58:32+00:00\",\"dateModified\":\"2022-02-03T12:58:32+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko.png\",\"width\":2873,\"height\":2053},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Tieto on valtaa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Tieto on valtaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Tieto on valtaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"George Orwellin Vuonna 1984 -teos on suosittu kauhukuva rajattomasti tietoa ker\u00e4\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta. Kirjan esimerkki on varoittavuudessaan hyv\u00e4, mutta siin\u00e4 kuvatut tavat ker\u00e4t\u00e4 tietoja ovat melko karkeita. Nyky\u00e4\u00e4n meist\u00e4 kaikista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoja verrattoman paljon tehokkaammin kuin Orwell osasi ikin\u00e4 kuvitellakaan. Nykyiset tietojen haalijat eiv\u00e4t kuitenkaan p\u00e4\u00e4osin ole yht\u00e4 pahantahtoisia kuin Orwellin Isoveli.\u00a0 Toimijoiden pahantahtoisuuden […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2022-02-03T12:58:32+00:00","og_image":[{"width":1024,"height":732,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko-1024x732.png","type":"image\/png"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/","name":"Tieto on valtaa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko.png","datePublished":"2022-02-03T12:58:32+00:00","dateModified":"2022-02-03T12:58:32+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko.png","width":2873,"height":2053},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tieto-on-valtaa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Tieto on valtaa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2022\/02\/ours-otsikko.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19530"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19530"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19542,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19530\/revisions\/19542"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}