{"id":19416,"date":"2021-12-10T20:26:43","date_gmt":"2021-12-10T18:26:43","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19416"},"modified":"2021-12-11T11:04:56","modified_gmt":"2021-12-11T09:04:56","slug":"pandemia-luokkakysymyksena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/","title":{"rendered":"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4"},"content":{"rendered":"

Koronapandemia<\/strong> ei iskenyt<\/strong> odottamatta, vaikka p\u00e4\u00e4sikin yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muista el\u00e4imist\u00e4 ihmisiin ja ihmisist\u00e4 uudestaan muihin el\u00e4imiin tarttuvat taudit eli zoonoosit ovat tunnettu riski. Vaikka koronaviruksen levi\u00e4mist\u00e4 edelt\u00e4vi\u00e4 olosuhteita ei tunneta<\/a> tarkasti, tutkijat pit\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 se on siirtynyt ihmisiin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettujen el\u00e4inten kautta<\/a>.<\/span><\/p>\n

\"\"
Ihmisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kalpenee tuotantoel\u00e4inten m\u00e4\u00e4r\u00e4n rinnalla. Maailmassa teurastettiin vuonna 2019 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kanoja yli 70 miljardia yksil\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luku ei sis\u00e4ll\u00e4 munijakanoja ja munijakanoja tuotettaessa tapettavia, tarpeettomana pidett\u00e4vi\u00e4 urospuolisia tipuja. Arviot kaikkiaan tapettujen kanojen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaihtelevat, mutta voi turvallisin mielin todeta, ett\u00e4 paljon. Teuraalle saakka ehtivien yksil\u00f6iden ohella k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kanoja kuolee ennen teuraspainon saavuttamista ja kuljetuksissa. Yksin Kentucky Fried Chicken -ketju teurastuttaa arvioiden mukaan vuosittain l\u00e4hemm\u00e4s miljardi kanaa.
Suomessa broileriksi nimettyj\u00e4 lintuja teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa yksil\u00f6\u00e4. Yleisradion MOT<\/em>:n<\/a><\/span> selvityksen mukaan Suomessa kuolee vuosittain my\u00f6s yli miljoona broileria jo ennen teuraalle ehtimist\u00e4. Tilastoissa n\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6t lasketaan sarakkeeseen \u201ditsest\u00e4\u00e4n kuolleet\u201d.
Suomen Kentucky Fried Chicken ei kuitenkaan n\u00e4y n\u00e4y n\u00e4iss\u00e4 Suomen tilastoissa. Se ostaa raaka-aineensa Puolasta. Puolassa broilertiloilla on levinnyt niin lintuinfluessa kuin salmonellakin. Ihmisi\u00e4 on kuollut molempiin, mik\u00e4 vaikuttaa l\u00e4hinn\u00e4 reilulta.<\/figcaption><\/figure>\n

Koronan ohella muita tunnettuja zoonooseja ovat esimerkiksi bakteeriper\u00e4inen salmonella ja virusper\u00e4inen lintuinfluenssa. Vuosina 2009 ja 2010 sikainfluenssa<\/a> tarttui ihmisiin ja muodostui pandemiaksi, mutta se saatiin lopulta taltutettua.<\/span><\/p>\n

Vaikka tautien siirtymist\u00e4 lajien v\u00e4lill\u00e4 ei voi est\u00e4\u00e4, voi tuon siirtym\u00e4n ja tautien levi\u00e4misen todenn\u00e4k\u00f6isyyksiin vaikuttaa. Esimerkiksi el\u00e4inteollisuuden suosimat suuret tuotantoyksik\u00f6t tarjoavat viruksille ja bakteereille turboahdetun kasvualustan, jossa ne voivat siirty\u00e4 lukuisista yksil\u00f6ist\u00e4 toisiin ja kehitty\u00e4 nopeasti \u2013 ja tilaisuuden tarjouduttua pompata my\u00f6s ihmisiin.<\/span><\/p>\n

Moni ei koskaan et\u00e4illyt<\/h3>\n

Koronapandemia on tehnyt n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi luokkaeroja ihmisten v\u00e4lill\u00e4. Esimerkiksi niiden, jotka voivat valita et\u00e4ty\u00f6n, on ollut mahdollista ulkoistaa riskej\u00e4 ja suojautua tartunnalta. Suorittavaa ty\u00f6t\u00e4 tuotannon ja asiakaspalvelun parissa tekevill\u00e4 puolestaan ei ole ollut vastaavaa mahdollisuutta<\/a>.<\/span><\/p>\n

Luokkaerot n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s valtioiden v\u00e4lill\u00e4. Samalla, kun l\u00e4nsimaissa aloitellaan jo kolmatta rokotuskierrosta, monet kehittyv\u00e4t maat eiv\u00e4t ole saaneet viel\u00e4 edes ensimm\u00e4ist\u00e4 kierrosta kunnolla k\u00e4yntiin. Suomessa aloitetaan jopa turkisel\u00e4inten rokotukset<\/a> tilanteessa, jossa monet maat k\u00e4rsiv\u00e4t rokotteiden puutteesta.<\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 eri asemiin asettuvien ihmisten v\u00e4list\u00e4 eroa voisi halutessaan hahmottaa my\u00f6s marxilaisen luokkateorian kautta. <\/span>Karl Marx<\/b> tunnetusti l\u00e4hti analyysissaan siit\u00e4, ett\u00e4 tuotantov\u00e4lineet hallitseva v\u00e4hemmist\u00f6 pystyy riist\u00e4m\u00e4\u00e4n,\u00a0 sortamaan ja asettamaan vaaralle alttiiksi ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4<\/span>.<\/span><\/p>\n

\"\"
Korona vaikutti my\u00f6s ihan viimeisiin metreihin ruuan matkassa kuluttajien lautasille. Samalla, kun ihmiset erist\u00e4ytyiv\u00e4t koteihinsa, rehkiv\u00e4t ruokal\u00e4hetit hyvin heikolla ty\u00f6turvalla. K\u00e4sittelimme my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 aihetta<\/a> vastamainoksen avulla.
”Vaikka talouskriisi osuukin yht\u00e4lailla alustataloutta hy\u00f6dynt\u00e4viin kuin perinteisiinkin yrityksiin niin s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan. Perinteisemm\u00e4t yritykset ovat joutuneet turvautumaan massalomautuksiin toimintansa turvaamiseksi mutta vastaavaa ei ole vaadittu alustatalouden piiriss\u00e4 operoivilta yrityksilt\u00e4. Lomauttaa ei tarvita kun ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t eiv\u00e4t ole ty\u00f6suhteessa.”<\/figcaption><\/figure>\n

El\u00e4imet orjien asemassa<\/h3>\n

Pandemia-termi viittaa ihmiskuntaan: <\/span>pan<\/span><\/i>, \u201dkaikki\u201d ja <\/span>demos<\/span><\/i>, \u201dihmiset\u201d. Silti pandemiat vaikuttavat my\u00f6s muihin lajeihin. Ihmisten ohella koronavirus on iskenyt muun muassa turkistarhoille, ja Euroopassa on tapettu kymmeni\u00e4 miljoonia turkisel\u00e4imi\u00e4<\/a> tartuntaketjujen katkaisemiseksi. Jo valmiiksi alistetussa asemassa olevien turkisel\u00e4inten arvo yksil\u00f6in\u00e4 ei ole painanut n\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4.<\/span><\/p>\n

Erityisesti minkit ovat olleet alttiita tartunnoille. Tarhaminkkien kohtelu muistuttaakin siit\u00e4, kuinka samoin kuten ihmisten, my\u00f6s muunlajisten el\u00e4inten asemat vaihtelevat suuresti. Yksil\u00f6n oikeudet riippuvat hyvin paljon siit\u00e4, puhutaanko esimerkiksi villiel\u00e4imest\u00e4, lemmikkiel\u00e4imest\u00e4, tuotantoel\u00e4imest\u00e4 tai vaikkapa koe-el\u00e4imest\u00e4. N\u00e4m\u00e4 luokittelut eiv\u00e4t aina noudata lajirajoja, esimerkiksi koira voi olla niin lemmikki kuin koe-el\u00e4inkin, toisinaan my\u00f6s tuotantoel\u00e4in.\u00a0<\/span><\/p>\n

Sami Torssonen <\/b>Turun yliopistolta toteaa, ett\u00e4 marxilainen luokkak\u00e4sitys soveltuu el\u00e4inten aseman arvioimiseen vain ep\u00e4suorasti. Vaikka suoraa analogiaa ihmisten ja muun lajisten el\u00e4inten v\u00e4lill\u00e4 ei voi tehd\u00e4<\/a>, vertailu Torssosen mukaan on silti kiinnostava ja paljastava.<\/span><\/p>\n

\u201dOlennaisin ero ihmisten ja muiden el\u00e4inten v\u00e4lill\u00e4 on, ett\u00e4 vain ihmisill\u00e4 on p\u00e4\u00e4sy niihin yhteiskunnallisiin asemiin, joita marxilainen luokka-analyysi k\u00e4sittelee. Palkkaty\u00f6l\u00e4isi\u00e4, omistavaa luokkaa tai vapautunutta proletariaattia el\u00e4imet eiv\u00e4t voi olla juridisesti eiv\u00e4tk\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti, mink\u00e4 vuoksi t\u00e4llaisiin asemiin kytkeytyv\u00e4t riiston, sorron ja vallankumouksen analyysit eiv\u00e4t p\u00e4de.\u201d<\/span><\/p>\n

Torssonen hakisi verrokkia muun lajisille el\u00e4imille ennemminkin orjien asemasta.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dO<\/span>rjat ja el\u00e4imet ovat sek\u00e4 juridisesti ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti toisen omistuksessa, ja usein tuotantov\u00e4lineiden asemassa. Marx totesikin, ett\u00e4 \u2019orjanomistaja ostaa ty\u00f6ntekij\u00e4ns\u00e4 kuin hevosensa\u2019. Orjienpidosta haettava etu on tosin koskenut tyypillisimmin ty\u00f6panosta, kun taas el\u00e4imi\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4ineritteit\u00e4 usein sy\u00f6d\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n muin tavoin, jotka eiv\u00e4t ole yht\u00e4 laajalle levinneit\u00e4 ihmisorjien tapauksessa.\u201d<\/span><\/p>\n

Torssonen kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 <\/span>orjuuden ja el\u00e4inten kohtelun samankaltaisuuksia ei pid\u00e4 ylikorostaa, ja sik\u00e4likin tarvitsemme uusia tapoja luokitella toisiamme ja hahmottaa toistemme asemia yhteiskunnassa<\/span>. H\u00e4nen mukaansa se on \u201d<\/span>v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa el\u00e4intuotannon kehitt\u00e4mist\u00e4 ja lopulta alasajoa\u201d.<\/span><\/p>\n

Viheli\u00e4iset broilerihallit<\/h3>\n

My\u00f6s tuotantoel\u00e4inten kesken\u00e4isess\u00e4 asemassa ja kohtelussaan on eroja. Kenties viheli\u00e4isin lihantuotannon innovaatioista on broilerihalli<\/a>. 1950-luvulla lihantuotantoa varten isoksi jalostettuja kanoja alettiin kutsua broilereiksi. Sittemmin lajin kehityst\u00e4 on ohjattu voimakkaasti: viel\u00e4 1960-luvulla broilerin kasvatusaika oli yli 60 vuorokautta, kun se on nykyisin noin 35 vuorokautta.<\/p>\n

\"\"
Kaiken ihmiskunnan (itse)ruoskimisen keskell\u00e4 on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 juuri kukaan ole l\u00e4htenyt liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 ”t\u00e4n\u00e4\u00e4np\u00e4 aiheutan mahdollisimman paljon pahaa”. Ajattelemattomuus ja tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys ovat verrattomasti pahuutta yleisempi\u00e4. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa emme en\u00e4\u00e4 voi vedota tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen. Me tied\u00e4mme ja seuraavaksi meid\u00e4n t\u00e4ytyy toimia.
Teoksessa k\u00e4ytetty kuva on otettu varsin normaalissa suomalaisessa h\u00e4kkikanalassa.<\/figcaption><\/figure>\n

Yksil\u00f6\u00e4 kohden tuotetun lihan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on tuona aikana kasvanut noin 700-900 grammasta l\u00e4hes kahteen kiloon. Jalostuksen my\u00f6t\u00e4 lintujen kyky liikkua on rajoittunut niin voimakkaasti, ettei yksil\u00f6 sel\u00e4lleen kaaduttuaan edes p\u00e4\u00e4se yl\u00f6s ja usein kuolee niille sijoilleen.<\/p>\n

Broilereita kasvatetaan kymmenien tuhansien, jopa yli sadan tuhannen yksil\u00f6n halleissa, joissa yht\u00e4 broileria kohti on alle A4-arkin verran tilaa. Yhdysvalloissa n\u00e4it\u00e4 tuotantolaitoksia kutsutaan nimell\u00e4 Concentrated Animal Feeding Operation<\/em>, Suomessa puhutaan perhetiloista.<\/p>\n

Yksin Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa kanaa. Mik\u00e4li tulevaisuuden arkeologit tutkivat aikakautemme maakerrostumia, ne tunnistaa kananluista<\/a>. Kanan luut merkkaavat antroposeenia eli aikakautta, jolloin ihmisten vaikutus maapalloon muuttui pysyv\u00e4ksi. Perint\u00f6mme kertoo kuolemasta, mutta se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s aikanamme vallinneita luokkarakenteita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koronapandemia ei iskenyt odottamatta, vaikka p\u00e4\u00e4sikin yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muista el\u00e4imist\u00e4 ihmisiin ja ihmisist\u00e4 uudestaan muihin el\u00e4imiin tarttuvat taudit eli zoonoosit ovat tunnettu riski. Vaikka koronaviruksen levi\u00e4mist\u00e4 edelt\u00e4vi\u00e4 olosuhteita ei tunneta tarkasti, tutkijat pit\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 se on siirtynyt ihmisiin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettujen el\u00e4inten kautta. Koronan ohella muita tunnettuja zoonooseja ovat esimerkiksi bakteeriper\u00e4inen salmonella ja virusper\u00e4inen lintuinfluenssa. Vuosina […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":19419,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[427,3069,1260,3075,2775,3074],"yoast_head":"\nPandemia luokkakysymyksen\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Koronapandemia ei iskenyt odottamatta, vaikka p\u00e4\u00e4sikin yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muista el\u00e4imist\u00e4 ihmisiin ja ihmisist\u00e4 uudestaan muihin el\u00e4imiin tarttuvat taudit eli zoonoosit ovat tunnettu riski. Vaikka koronaviruksen levi\u00e4mist\u00e4 edelt\u00e4vi\u00e4 olosuhteita ei tunneta tarkasti, tutkijat pit\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 se on siirtynyt ihmisiin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettujen el\u00e4inten kautta. Koronan ohella muita tunnettuja zoonooseja ovat esimerkiksi bakteeriper\u00e4inen salmonella ja virusper\u00e4inen lintuinfluenssa. Vuosina […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-12-10T18:26:43+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-12-11T09:04:56+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1422\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"897\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/\",\"name\":\"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png\",\"datePublished\":\"2021-12-10T18:26:43+00:00\",\"dateModified\":\"2021-12-11T09:04:56+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png\",\"width\":1422,\"height\":897},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Koronapandemia ei iskenyt odottamatta, vaikka p\u00e4\u00e4sikin yll\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muista el\u00e4imist\u00e4 ihmisiin ja ihmisist\u00e4 uudestaan muihin el\u00e4imiin tarttuvat taudit eli zoonoosit ovat tunnettu riski. Vaikka koronaviruksen levi\u00e4mist\u00e4 edelt\u00e4vi\u00e4 olosuhteita ei tunneta tarkasti, tutkijat pit\u00e4v\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 se on siirtynyt ihmisiin sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi tarkoitettujen el\u00e4inten kautta. Koronan ohella muita tunnettuja zoonooseja ovat esimerkiksi bakteeriper\u00e4inen salmonella ja virusper\u00e4inen lintuinfluenssa. Vuosina […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2021-12-10T18:26:43+00:00","article_modified_time":"2021-12-11T09:04:56+00:00","og_image":[{"width":1422,"height":897,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png","type":"image\/png"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/","name":"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png","datePublished":"2021-12-10T18:26:43+00:00","dateModified":"2021-12-11T09:04:56+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png","width":1422,"height":897},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/pandemia-luokkakysymyksena\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Pandemia luokkakysymyksen\u00e4"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/12\/kfz-otsikko.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19416"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=19416"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19416\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":19425,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/19416\/revisions\/19425"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/19419"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=19416"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=19416"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=19416"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}