{"id":19396,"date":"2021-12-03T13:17:20","date_gmt":"2021-12-03T11:17:20","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19396"},"modified":"2021-12-03T14:03:17","modified_gmt":"2021-12-03T12:03:17","slug":"kauppakeskus-julkisena-tilana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kauppakeskus-julkisena-tilana\/","title":{"rendered":"Onko kauppakeskus julkista tilaa ja voiko siell\u00e4 osoittaa mielt\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Suomen ensimm\u00e4iset<\/strong> nykyaikaiset kauppakeskukset avasivat ovensa 1980-luvulla. Nyky\u00e4\u00e4n maasta l\u00f6ytyy yli sata kauppakeskusta ja ne m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s kaupunkitilaa sek\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Jos kauppakeskukset ovat alkujaan kenties vastanneet olemassa olevaan kulutuskysynt\u00e4\u00e4n, on niist\u00e4 ajan mittaan muodostunut tiloja, joissa vietet\u00e4\u00e4n aikaa ja oleillaan. N\u00e4in niit\u00e4 voisi verrata kaupunkien toreihin ja puistoihin ja muihin julkisiin tiloihin, joissa aikaa vietet\u00e4\u00e4n. Merkitt\u00e4v\u00e4 ero kauppakeskusten ja julkisen kaupunkitilan v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin se, ett\u00e4 kauppakeskukset eiv\u00e4t ole julkista tilaa. Kauppakeskukset ovat niin sanottua puolijulkista tilaa<\/em>, jossa oleillaan n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 vapaudesta huolimatta omistajan m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 tavalla ja antamilla s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4.<\/p>\n

Mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 erottaa julkisen tilan puolijulkisesta tilasta? Julkisessa tilassa saa esimerkiksi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 mielenosoituksia ja viett\u00e4\u00e4 aikaa ilman ett\u00e4 edes teeskentelisi olevansa kiinnostunut shoppailusta. Kauppakeskuksessa mielenosoittamiseen ja muuhun totutusta poikkeavaan (kenties kuluttamista h\u00e4iritsev\u00e4\u00e4n) k\u00e4yt\u00f6kseen puututaan nopeasti. Ja vaikka kauppakeskuksia mieluusti mainostetaan \u201dkaikkien yhteisen\u00e4 olohuoneena\u201d ja \u201dkaupungin uutena syd\u00e4men\u00e4”, eiv\u00e4t omistajat useinkaan katso hyv\u00e4ll\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t kuluta riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

\"\"
Keskustelu loppui ennen kuin se ehti alkaakaan.<\/figcaption><\/figure>\n

Tuoreena esimerkkin\u00e4 mielenosoittamisen rajoituksesta kauppakeskuksessa toimii tilanne, joka tapahtui kauppakeskus Itiksess\u00e4 Kentucky Fried Chicken -ravintolan avajaisissa<\/a>. Ravintolan avaamista edisti n\u00e4yt\u00f6s, jossa kuluttajat jonottivat p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sis\u00e4lle tuntien, jopa p\u00e4ivien ajan. Pisimp\u00e4\u00e4n jonossa ollut henkil\u00f6 oli kuitenkin el\u00e4inten oikeuksista huolestunut aktivisti ja h\u00e4n sitten puhui paikalle saapuville lukuisille toimittajille juuri ennen ovien avaamista. Aktivisti ei k\u00e4ytt\u00e4ytynyt uhkaavasti tai aggressiivisesti, mutta toki h\u00e4nen sanomansa oli erilainen kuin mit\u00e4 uppopaistettuja kananpalasia innoissaan odottavien jonottajien sanoma oli. T\u00e4m\u00e4 ero sanomisen sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 riitti siihen, ett\u00e4 jonottanut aktivisti ja h\u00e4nen kaverinsa otettiin kiinni kovakouraisesti ja vietiin poliisilaitokselle putkaan loppup\u00e4iv\u00e4ksi.<\/p>\n

\"\"
Vuonna 2016 Kauppakeskus Kamppi teetti mainosvideon, jossa skeittaajat skeittaavat kauppakeskuksen k\u00e4yt\u00e4vill\u00e4. Kauppakeskuksessa oli keksitty, ett\u00e4 skeittaaminen on urbaani laji ja kauppakeskus on urbaani ilmi\u00f6. Toisin kuin kauppakeskuksen mainoksesta saattaisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ei kannata olettaa, ett\u00e4 kauppakeskuksessa saisi skeitata.
Lis\u00e4\u00e4 kampanjasta ja skeittauskiellosta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Toisena esimerkkin\u00e4 voisi mainita kauppakeskus Kampin suhteen nuorisoon. Kun kauppakeskusta suunniteltiin 1990-luvun ja 2000-luvun taitteessa ja haettiin lupaa rakentaa ostosparatiisi yhdelle valtakunnan keskeisimm\u00e4lle paikalle, liittyi yksi rakentamisen puolesta esitetty argumentti nuorisoon. Kauppakeskuksesta lupailtiin viihtyis\u00e4\u00e4 ja turvallista tilaa nuorille. Kun Kamppi lopulta valmistu, nuoriso l\u00f6ysikin sinne. Paikalle saapunut nuoriso ei kuitenkaan kuluttanut toivotulla tavalla ja pian kauppakeskuksessa her\u00e4si harmitus. Kuraa eteiseen tuovaa, mutta liian v\u00e4h\u00e4n rahaa kassoihin j\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 nuorisoa ruvettiin h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n paikalta erilaisin keinoin. Kauppakeskuksesta esimerkiksi poistettiin penkkej\u00e4, jotta nuorisolla ei olisi paikkoja, joissa istuskella.<\/p>\n

Kauppakeskus ei ole ainoastaan kauppakeskus<\/h3>\n

Ongelmalliseksi vapauden puutteen kauppakeskuksissa tekee se, ett\u00e4 niille on annettu mittavasti julkista tilaa ja kaupunkeja on kehitetty kauppakeskusten kautta ja niiden ehdoilla. Mit\u00e4 suuremmassa roolissa kauppakeskukset ovat yhteiskunnassa, sit\u00e4 tarkemmin meid\u00e4n tulisi mietti\u00e4 sit\u00e4, miten kauppakeskuksissa saa olla.<\/p>\n

Nykyisell\u00e4\u00e4n kauppakeskukset ovat tiloja, joissa eiv\u00e4t p\u00e4de julkista tilaa m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t lait ja k\u00e4ytt\u00e4ytymiss\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Kauppakeskuksille on annettu oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sopiva tapa olla ja viett\u00e4\u00e4 aikaa. Lis\u00e4ksi niille on annettu oikeus valvoa j\u00e4rjestyst\u00e4 tiloissaan ja j\u00e4rjestyksenvalvojat huolehtivat siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t toivotulla tavalla.<\/p>\n

Samalla, kun kauppakeskusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja niiden viem\u00e4 osuus avoimesta tilasta on kasvanut on kauppakeskuksien yhteyteen alettu sijoittamaan my\u00f6s julkisia palveluja. Kauppakeskuksessa sijaitseva kirjasto tai nuorisotila ei ole en\u00e4\u00e4 ihme ja on niihin mahdutettu my\u00f6s kappeleita ja muita uskonnollisia tiloja. Helsingiss\u00e4 Pasilan juna-asema \u2013 joka on yksi maan vilkkaimmista \u2013 sijaitsee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Mall of Tripla -kauppakeskuksessa. Helsingin linja-autoasema puolestaan on sijoitettu Kampin kauppakeskuksen alle. Lohjalla on rakennettu ammattikorkeakoulun kampus kauppakeskukseen<\/a> ja Mikkeliss\u00e4 kaupungin taidemuseo sijaitsee kauppakeskuksessa.<\/p>\n

Eli kun puhutaan kauppakeskuksista ei puhuta vain paikoista, joista voi ostaa tavaroita ja tuotteita. Kauppakeskukset on integroitu osaksi yhteiskuntarakennetta tavalla, joka ohjaa ihmisi\u00e4 niihin silloinkin, kun tarkoituksena ei ole ostaa mit\u00e4\u00e4n. Silti kauppakeskusten koko olemassa olo ja niiss\u00e4 olemisen tapa perustuu kuluttamiselle. Mutta pit\u00e4isik\u00f6 yhteiskunnan perusrakenteisiin nivoutuvien kauppakeskusten sittenkin rinnastua enemm\u00e4n julkiseen tilaan?<\/p>\n