{"id":19354,"date":"2021-11-05T14:57:25","date_gmt":"2021-11-05T12:57:25","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19354"},"modified":"2021-11-05T14:57:25","modified_gmt":"2021-11-05T12:57:25","slug":"kulutuskulttuurin-hinnan-maksaa-ymparisto-ja-yksilo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kulutuskulttuurin-hinnan-maksaa-ymparisto-ja-yksilo\/","title":{"rendered":"Kulutuskulttuurin hinnan maksaa ymp\u00e4rist\u00f6 ja yksil\u00f6"},"content":{"rendered":"

Mik\u00e4li kuluttamisen<\/b> tahti hidastuu, talousuutiset neuvovat meit\u00e4 huolestumaan. Mik\u00e4li nuoriso ei kuluta riitt\u00e4v\u00e4sti, on syyt\u00e4 huoleen. Talousuutisten mukaan meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s huolestua, mik\u00e4li keski-ik\u00e4iset tai keski-i\u00e4n ohittaneet s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t kuluttamisen sijaan \u2013 heille pit\u00e4isi pikaisesti keksi\u00e4 uusia tapoja kuluttaa.<\/p>\n

Yhteiskuntamme on rakennettu sen varaan, ett\u00e4 kulutuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa jatkuvasti ja poikkeamat kasvussa ovat h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, korjaamista vaativia tilanteita.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 jatkuvan kasvun eetos on l\u00f6yt\u00e4nyt tiens\u00e4 my\u00f6s kuluttaja-kansalaisten mieliin ja syd\u00e4miin. Kuluttamisesta on tullut itseilmaisun muoto, eik\u00e4 ostaminen ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ainoastaan toimenpide, jossa vaihdannan kautta saadaan tarvittu esine. Itse ostotapahtuma saattaa olla se tavoiteltu asia ja ostettava hy\u00f6dyke on vain v\u00e4line sen saavuttamiseksi. Shoppailu on muuttunut muista tarpeista irralliseksi harrastukseksi.<\/p>\n

Kohtuus kaikesta<\/b><\/h3>\n

Jotta myynti ei ikin\u00e4 sakkaisi, kaikkia tuotteita ei ole tarkoitettu pitk\u00e4ik\u00e4isiksi ja ne on jopa hinnoiteltu sen mukaan. N\u00e4in monella kuluttajakansalaisella on mahdollisuus osallistua ostamisen onneen usein ja toistuvasti.<\/p>\n

\"\"
Ikea on tehnyt paljon ty\u00f6t\u00e4 logistiikan p\u00e4\u00e4st\u00f6jen leikkaamisen eteen. Yhti\u00f6 my\u00f6s kertoo lis\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kest\u00e4vi\u00e4, per\u00e4ti kierr\u00e4tettyj\u00e4 materiaaleja. Silti, jos yhti\u00f6n toiminta perustuu hinnoittelulle, joka kannustaa kuluttajia uusimaan kalusteita ripe\u00e4sti ei toiminnasta saa ekologista yritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4k\u00e4\u00e4n. Edullinen hinta my\u00f6s usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 korreloi tuotteen lyhyen elinkaaren kanssa.<\/figcaption><\/figure>\n

Koska valtaosalla maailman ihmisist\u00e4 ei esimerkiksi ole varaa maksaa yli 200 euroa Alvar Aallon<\/b> suunnittelemasta jakkarasta, on Ikea keksinyt myyd\u00e4 melkein samanlaisia reilun kymmenen euron kappalehintaan. Vaikka Ikean jakkara saattaa olla hieman kiikker\u00e4 ja hajota siin\u00e4 vaiheessa, kun kallis verrokki on vasta ker\u00e4nnyt kivan patinan pintaansa, voi hajonneen Ikea-jakkaran tilalle ostaa huoletta uuden.<\/p>\n

Ei Ikea tietenk\u00e4\u00e4n ole ainoa yhti\u00f6, joka on rakentanut toimintansa tuotteiden lyhytik\u00e4isyyden ja edullisuuden varaan. Ingvar Kamprad<\/b> kuitenkin onnistui rakentamaan poikkeuksellisen menestyv\u00e4n imperiumin t\u00e4ll\u00e4 reseptill\u00e4.<\/p>\n

Toki my\u00f6s halvalla on hintansa ja joku sen aina maksaa \u2013 jos ei asiakas kassalla, niin sitten kenties ymp\u00e4rist\u00f6. Toisinaan hinnan saattaa maksaa my\u00f6s kuluttaja itse, jos mielt\u00e4 painaa tieto kulutuksen ongelmista.<\/p>\n

Vika on j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, \u00e4l\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00e4si<\/b><\/h3>\n

Tutkimusjohtaja Matilda Hellman<\/b> Helsingin yliopistolta on huomannut yhteyden kulutuskulttuurin ja riippuvuusongelmien v\u00e4lill\u00e4. Riippuvuusongelmia tutkinut Hellman n\u00e4kee samaa p\u00e4ihderiippuvuudessa ja patologisessa tarpeessa shoppailla, ja kirjoitti aiheesta Kulutusideologia ruokkii riippuvuusongelmaa<\/i><\/a> -artikkelissa. Hellmanin tekem\u00e4n huomion ei pit\u00e4isi tulla yll\u00e4tyksen\u00e4 tai j\u00e4rkytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Luomalla tarpeita, mainostaja saa kuluttajan kokemaan sielua kuristavan tyhjyyden sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Tuota tyhjyytt\u00e4 t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vaikkapa sitten hiilihapotetulla juomalla, joka lupaa menestyst\u00e4, onnea ja kauneutta. Oikeasti tuotteessa ei ole mit\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 luvatuista ominaisuuksista.<\/figcaption><\/figure>\n

Psyyken kannalta kulutuskulttuuri muuttuu ongelmaksi usein silloin, kun k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t varat ja ostoshalut eiv\u00e4t kohtaa. Ja entist\u00e4 syvemm\u00e4ksi henkil\u00f6kohtainen kriisi ja ahdistus yltyy helposti sen my\u00f6t\u00e4, kun ostamiseen kannustamisen rinnalla meille kerrotaan, ett\u00e4 kuluttaminen my\u00f6s tuhoaa maapallon.<\/p>\n

Hellmanin mukaan \u201driippuvuus itsess\u00e4\u00e4n on kapitalistisen yhteiskunnan oire, ja riippuvuuden yll\u00e4pit\u00e4minen vaatii kulutus- ja el\u00e4myskulttuuria\u201d. Voisi todeta, ett\u00e4 kyseess\u00e4 ei ole niin sanotusti bugi<\/i>, vaan feature<\/i>.<\/p>\n

Henkil\u00f6kohtaisten hiilijalanj\u00e4lkien kytt\u00e4\u00e4minen lis\u00e4\u00e4 ahdistusta entisest\u00e4\u00e4n ja lamaannuttaa. Samoin defenssit voivat nousta pintaan, mik\u00e4li yksil\u00f6n sin\u00e4ns\u00e4 lain ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen puitteissa tapahtuneen toiminnan ongelmallisuuteen kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota. Laillinen ei kuitenkaan aina tarkoita ongelmatonta ja kukin meist\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin moraalisessa vastuussa omista teoistaan. Samoin jokainen meist\u00e4 voi my\u00f6s vaatia vastuuta niilt\u00e4, joilla sit\u00e4 valtaa on.<\/p>\n

Tiedemaailma k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksimielinen<\/b><\/h3>\n

Ristiriitaisten viestien ja luotujen halujen ristiaallokossa on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monet valitsevat olla v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6tuhoista. Osa selittelee ilmastokriisin mannerlaattojen liikkeell\u00e4 tai maan magneettikent\u00e4n muutoksella tai muulla mielikuvituksellisella. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 \u2013 kenties tiedostamaton \u2013 tapa kohdata se ahdistava ristiriita, jonka kanssa joudumme vastakkain p\u00e4ivitt\u00e4in.<\/p>\n

\"\"
Vero-optimointi, agressiivinen verosuunnittelu, veronkierto, mit\u00e4 n\u00e4it\u00e4 nyt onkaan. Nyky\u00e4\u00e4n yrityksill\u00e4 on verrattoman monia tapoja minimoida maksamansa verot ja osa n\u00e4ist\u00e4 keinoista on enemm\u00e4n luvallisia ja osa v\u00e4hemm\u00e4n luvallisia. Lis\u00e4\u00e4 vero-optimoinnista ja markkinataloudesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

Samalla, kun jotkut yritt\u00e4v\u00e4t helpottaa omaa oloaan vieritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 syyn ilmastokriisist\u00e4 jonnekin muualle, tiedeyhteis\u00f6 on p\u00e4\u00e4tynyt varsin yksimieliseen kantaan asiassa. Arvostetun yhdysvaltalaisen Cornell-yliopiston julkaisema tutkimus<\/a> alleviivaa sit\u00e4, ett\u00e4 tiedemaailma on jopa poikkeuksellisen yksimielinen ihmisen roolista ilmastokriisin taustalla. Tutkimusryhm\u00e4 k\u00e4vi l\u00e4pi 88 125 ilmastotutkimukseen liittyv\u00e4\u00e4 vertaisarvioitua tieteellist\u00e4 julkaisua, joista yli 99,9 prosenttia toteaa ihmisen toiminnan ilmastonmuutosta eniten ajavaksi voimaksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Eik\u00e4 ylikierroksilla k\u00e4yv\u00e4n tuotantokoneiston haittavaikutukset tietenk\u00e4\u00e4n rajoitu vain ilmastoon. Samoin luonnon monimuotoisuus k\u00e4rsii ja esimerkiksi mikromuovia l\u00f6ytyy maasta, merest\u00e4 ja ilmasta<\/a>.<\/p>\n

Aika aikuistua<\/b><\/h3>\n

Kulutusyhteiskunta ja siihen tiiviisti liittyv\u00e4 konsumerismin ideologia syntyiv\u00e4t samoihin aikoihin teollisen massatuotannon kanssa. T\u00e4m\u00e4 ei ole sattumaa. Teollisen tuotannon r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4inen kasvu ja halvan \u00f6ljyn tuoman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajattoman energian varaan rakentuva talouden kasvu mahdollistivat ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n kuluttamisen. Ja kukapa ei tykk\u00e4isi el\u00e4\u00e4 runsauden ja vaurauden keskell\u00e4.<\/p>\n

Mainosten avulla synnytettyj\u00e4 tarpeita \u2013 oikeammin haluja \u2013 ei kuitenkaan aina ole mahdollista tyydytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi rahan puuttuessa.<\/b> Kleptomanian, eli varastamishimon voisi n\u00e4hd\u00e4 rationaalisena tapana vastata mahdottomiin odotuksiin. Onko ongelma silloin n\u00e4pistelij\u00e4ss\u00e4 vai yhteiskunnassa, joka on luonut j\u00e4rjett\u00f6mi\u00e4 tarpeita? Kenties kleptomania sek\u00e4 muut kuluttamisen ja yksil\u00f6n v\u00e4lisist\u00e4 ristiriidoista kumpuavat henkiset ongelmat ovat se hinta, joka jatkuvan kasvun varaan rakentuneesta kapitalismista pit\u00e4\u00e4 maksaa.<\/p>\n

Toki my\u00f6s jatkuvan kasvun haikailusta on mahdollista luopua. Meid\u00e4n tulisi oppia hillitsem\u00e4\u00e4n vaistojemme per\u00e4ss\u00e4 juoksemista tilanteessa, jossa meille on aina tarjolla loputtomasti tavaraa, kr\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4 ja tilpeh\u00f6\u00f6ri\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ihmislapsen pit\u00e4\u00e4 oppia tunnistamaan omat rajat viimeist\u00e4\u00e4n siin\u00e4 vaiheessa kun vanhemmat eiv\u00e4t niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 aseta. Samoin tarvitsemme taitoa tunnistaa kohtuuden rajat kaikessa kuluttamisessamme. Nykyiset markkinoiden lainalaisuudet eiv\u00e4t t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 rajoja tietenk\u00e4\u00e4n tunnista tai kaipaa. P\u00e4invastoin. Ihmiskunnan olisi kuitenkin aika aikuistua ja alkaa kantamaan vastuuta tekemisist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n