{"id":19205,"date":"2021-07-03T10:07:03","date_gmt":"2021-07-03T07:07:03","guid":{"rendered":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=19205"},"modified":"2021-07-03T10:15:13","modified_gmt":"2021-07-03T07:15:13","slug":"kanadassa-kirkot-palavat-rajan-etelapuolella-hautuumaat-ovat-vaarassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kanadassa-kirkot-palavat-rajan-etelapuolella-hautuumaat-ovat-vaarassa\/","title":{"rendered":"Kanadassa kirkot palavat, rajan etel\u00e4puolella hautuumaat ovat vaarassa"},"content":{"rendered":"

Olette varmasti huomanneen<\/b> viimeaikaiset uutiset kanadalaisten koulukotien (lue: tuhoamisleiri) mailta l\u00f6ytyneist\u00e4 nimett\u00f6mist\u00e4 haudoista. Jumalan ja kanadalaistemisen nimiss\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen lapsia pakotettiin 1800-luvulta alkaen koulukoteihin<\/a>, joissa heist\u00e4 pyrittiin hakkaamaan, n\u00e4\u00e4nnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja raiskaamaan oma kulttuuri pois. Ja kyll\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 my\u00f6s lapsia kuoli. Viimeiset n\u00e4ist\u00e4 koulukodeista suljettiin 1990-luvulla.<\/p>\n

Samalla, kun tieto olosuhteista ja tehdyst\u00e4 on levinnyt, ovat alkuper\u00e4iskansat itse vaatineet hautojen etsimist\u00e4. Ja kun on etsitty, on my\u00f6s l\u00f6ytynyt. Kanadan totuus- ja sovintokomission selvityksiss\u00e4 on listattu yli 4000 kuolonuhria, mutta oikean luvun arvioidaan olevan jopa 15000<\/a>. Voi se uhriluku tosin enemm\u00e4nkin olla, koska kouluihin on pakotettu yhteens\u00e4 jopa 150 000 lasta.<\/p>\n

Puolet n\u00e4ist\u00e4 koulukodeista oli katolisen kirkon py\u00f6ritt\u00e4mi\u00e4.<\/p>\n

Oliko t\u00e4m\u00e4 kaikki jotenkin uutta ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4? Ei oikeastaan.<\/p>\n

Haastattelin vuonna<\/b> 2009 kanadalaista pastori Kevin Annettia<\/b>, joka on k\u00e4ynyt taistoa alkuper\u00e4iskansojen oikeuksien puolesta jo 1990-luvun alkupuolelta saakka. Annettin ristiretki intiaanien oikeuksien puolesta alkoi, kun h\u00e4n sai vuonna 1992 pastorin viran Port Albernista, n\u00e4ivettyv\u00e4st\u00e4 metsurikaupungista Kanadan it\u00e4rannikolla. Saavuttuaan uuteen kirkkoonsa Annett havaitsi, ett\u00e4 kaupungin asujaimisto oli jakautunut kahtia, ”valkoiseen”\u009d ja alkuper\u00e4isv\u00e4est\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Annettin mukaan ”\u009dkaupungissa vallitsi ja vallitsee edelleen t\u00e4ysin apartheidin kaltainen tila”\u009d.<\/p>\n

Pian Port Alberniin saavuttuaan Annett alkoi ihmettelem\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 jakoa ja sit\u00e4 ettei alkuper\u00e4iskansojen j\u00e4seni\u00e4 kirkossa n\u00e4y. Nopeasti h\u00e4nelle selvisi juuri se, mit\u00e4 nyt kaikki kauhistelevat. Kuolemat olivat kaupunkilaisten tiedossa, mutta niist\u00e4 vaiettiin, koska onhan tuollainen tosi kiusallista.<\/p>\n

Moninaisten tekemisien ohella Annet uhkaili oikeustoimilla jo toistakymment\u00e4 vuotta sitten (muodollisesti Kanadaa johtavaa) kuningatar Elisabet II:ta, paavia ja Kanadan p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4. H\u00e4n totesi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat asemansa puolesta vastuussa Kanadan valtion ja kirkon tekemist\u00e4 rikoksista. Ja oikeassahan h\u00e4n toki olikin.<\/p>\n

Viime viikkojen aikana Kanadassa on sytytetty tuleen ainakin seitsem\u00e4n kirkkoa. Vaikka moinen ei tehty\u00e4 korjaa tai tuo kuolleita takaisin tai selvinneit\u00e4 korjaa, ei t\u00e4t\u00e4 varsinaisesti yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4. Eik\u00e4 kukaan kanadalainen voi oikeasti v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei n\u00e4ist\u00e4 synneist\u00e4 olisi tiedetty.<\/p>\n

Annettin touhuihin voi tutustua my\u00f6s h\u00e4nen ohjaaman, vuonna 2006 julkaistun The Unrepentent<\/i> -dokumenttielokuvan kautta. L\u00f6ytyy (italiaksi tekstitettyn\u00e4!) Youtubesta<\/a>.<\/p>\n

Jos kirkkojen tuleen tuikkaaminen\u00a0<\/strong>onkin melko ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 reaktio, niin voi keskustelua vastuusta pyrki\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n my\u00f6s hieman v\u00e4hemm\u00e4n tuhoisalla tavalla. Samoin kun Kanadassa, niin my\u00f6s Yhdysvalloissa alkuper\u00e4iskansojen kohtalo on ollut karu. Ja siis tuo raja Yhdysvaltojen ja Kanadan v\u00e4lill\u00e4 on tietenkin eurooppalaisten vet\u00e4m\u00e4, eli sik\u00e4li tapahtumia rajan molemmin puolin on hyv\u00e4 tarkastella n\u00e4in samalla.<\/p>\n

Vuosisatojen sorron ja tuhoamisen j\u00e4lkeen 2000-luvulla alkuper\u00e4iskansat ovat joutuneet taistelemaan rajan molemmin puolin j\u00e4ljell\u00e4 olevien maidensa puolesta, kun j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 \u00f6ljyputkia on haluttu vet\u00e4\u00e4 niiden l\u00e4pi.\u00a0Yksi hienoa tapa reagoida n\u00e4ihin n\u00e4htiin, kun parodiaa hy\u00f6dynt\u00e4nyt Indigenous Pipeline Council<\/a> -ryhm\u00e4 l\u00e4hti vastaamaan samalla mitalla.<\/p>\n

Alkupe\u00e4sikansoja edustavat j\u00e4senens\u00e4 l\u00e4htiv\u00e4t valmistelemaan ruumiiden siirtoja haudoistaan, jotta \u00f6ljyputki saadaan vedetty\u00e4 suunnitellulla reitill\u00e4. Poikkeuksellista tapauksessa oli vain se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa haudat eiv\u00e4t kuuluneet alkuper\u00e4iskansoille, vaan eurooppalaisten j\u00e4lkel\u00e4isille, siis valkoisille.<\/p>\n