Vuonna 2020 alkanut koronapandemia toi tutkijoiden esitt\u00e4m\u00e4t ongelmat my\u00f6s suuren yleis\u00f6n tietoisuuteen.<\/p>\n
Ulkomaiset poimijat tulevat t\u00e4nne, koska heid\u00e4n kotimaissaan tulotaso on merkitt\u00e4v\u00e4sti alhaisempi kuin Suomessa. Me suomalaiset p\u00e4\u00e4semme siis hy\u00f6tym\u00e4\u00e4n maiden v\u00e4lisist\u00e4 elintasokuilusta. Voisi puhua Kiina-ilmi\u00f6st\u00e4, vaikka nyt ty\u00f6ntekij\u00e4t tulevat t\u00e4nne sen sijaan, ett\u00e4 tehdas siirrett\u00e4isiin heid\u00e4n kotimaahansa. Muuttunut tilanne teki suomalaisten ty\u00f6markkinoiden heikon kohdan n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/p>\n
\u201dViime vuoden akuutin ty\u00f6voimapulan j\u00e4lkeen t\u00e4h\u00e4n on pyritty reagoimaan\u201d, kertoo Maaseudun ty\u00f6nantajaliiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas<\/b>. \u201dPerustettiin esimerkiksi T\u00f6it\u00e4 Suomesta<\/a> -rekrytointialusta, jonka tarkoitus on saattaa yhteen ty\u00f6ntekij\u00e4t ja ty\u00f6nantajat.\u201d<\/p>\n Vaikka tuottajaj\u00e4rjest\u00f6 MTK houkutteli ulkomaisten poimijoiden puuttuessa suomalaisia pelloille, Nybondas ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 hyvin, ett\u00e4 muutaman kuukauden mittaisen poimintakauden tarjoama ty\u00f6 ei ole kaikin puolin houkutelevaa.\u00a0<\/span><\/p>\n \u201dKausi on lyhyt. Kuka l\u00e4htee rakentamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 muutaman kuukauden perusteella? T\u00e4m\u00e4 on palkkatasoa suurempi ongelma.Tuottajien on pakko palkata ulkomaisia, jos he yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n haluavat saada ty\u00f6t tehdyksi.\u201d<\/p>\n Ulkomaiset poimijat ty\u00f6skentelev\u00e4t nykyisell\u00e4 palkkatasolla suomalaisia hanakammin, joten heille riitt\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4. Kaikella on kuitenkin hintansa, ja ulkomaisen keikkaty\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00e4misen tuoma s\u00e4\u00e4st\u00f6 palkkakuluissa synnytt\u00e4\u00e4 omat riskins\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n Koronan my\u00f6t\u00e4 yksi ty\u00f6voimaan liittyv\u00e4 riski laukesi: J\u00e4rjestelm\u00e4 on rakennettu ulkomaisen kausity\u00f6voiman varaan, mutta rajojen sulkeuduttua ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet maahan. T\u00e4m\u00e4 pakotti ty\u00f6markkinat reagoimaan ongelmiin, joita oli aikaisemmin helpompi ohittaa.<\/p>\n SAK:laisen Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama<\/b> tuntee kausity\u00f6l\u00e4isten aseman ja siihen liittyv\u00e4t rakenteelliset vaikeudet hyvin.\u00a0<\/span><\/p>\n \u201dT\u00e4m\u00e4 ongelma on tietenkin maailmanlaajuinen, eik\u00e4 suinkaan rajaudu Suomeen. Haluaisin kuitenkin suomalaisena olla ylpe\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei poljettaisi ty\u00f6ehtoja. Se vastuu meid\u00e4n on kannettava. Riskit ty\u00f6ehtojen toteutumattomuudesta ovat suuria, koska monet ulkomaiset ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t tunne oikeuksiaan ja vaikka tuntisivat, eiv\u00e4t he ole halukkaita vaatimaan niit\u00e4 kaikkia. He eiv\u00e4t halua ottaa riski\u00e4, ettei heit\u00e4 kutsuttaisi t\u00e4nne seuraavana vuonna, koska ero tulotasossa Suomen ja vaikka Ukrainan v\u00e4lill\u00e4 on niin valtava.\u201d<\/p>\n Vasama my\u00f6s muistuttaa, ettei ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 liikkuminen ole mik\u00e4\u00e4n uusi ilmi\u00f6. Samoin Suomesta on aikaisemmin l\u00e4hdetty ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 muualle, eik\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 vastaan kannata taistella.<\/p>\n \u201dUlkomaisen ty\u00f6voiman k\u00e4ytt\u00e4minen pit\u00e4\u00e4 marja- ja vihannesalan yritykset kannattavina tarjoamalla ty\u00f6voimaa tilanteessa, jossa kotimainen ty\u00f6voima ei ole kiinnostunut fyysisesti raskaasta, monotonisesta ja pienipalkkaisesta ty\u00f6st\u00e4. Ulkomaisiin, veronsa maksavaan mutta silti hyvinvointivaltion turvaverkkojen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4viin matalapalkkaty\u00f6l\u00e4isiin turvautuminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 hyvinvointivaltion globaalina kilpailustrategiana.\u201d\u00a0<\/span><\/i><\/p>\n Kes\u00e4ll\u00e4 2020<\/strong> marjapelloilla<\/strong> n\u00e4htiin siis poikkeuksellisen paljon suomalaisia ulkomaisten poimijoiden j\u00e4\u00e4ty\u00e4 kotimaihinsa rajojen sulkeuduttua. Pian mediaan tihkui kertomuksia hirvitt\u00e4vist\u00e4 majoitusolosuhteista ja ep\u00e4selvyyksist\u00e4 palkoista. Alan maine sai kolauksen. Tuottajia edustava Nybondas kertoo, ett\u00e4 ala on joutunut puimaan tapahtunutta perusteellisesti.<\/p>\n \u201dMielest\u00e4ni on hyv\u00e4, ett\u00e4 keskustelua on k\u00e4yty ja asiaa on k\u00e4sitelty. Juurisyiden selvitt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kuten sen ymm\u00e4rt\u00e4minen miksi on p\u00e4\u00e4ssyt tapahtumaan ty\u00f6ehtojen polkemista ja ty\u00f6ehtojen noudattamatta j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Meid\u00e4n arviomme on se, ett\u00e4 tietoa on liian v\u00e4h\u00e4n sek\u00e4 ty\u00f6nantaja- ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4puolella.\u201d<\/p>\n Nybondas my\u00f6s kertoo, ett\u00e4 maaseutusektorilla ty\u00f6nantaja- ja yritt\u00e4j\u00e4rooli ovat melko uusia tuttavuuksia. Yritt\u00e4jyys on tullut osaksi maanviljelij\u00f6iden el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta EU:n my\u00f6t\u00e4 ja roolia haetaan edelleen. Teollisuusliiton Vasama jakaa t\u00e4m\u00e4n arvion ja huomauttaa, ett\u00e4 on eri asia puhua suuresta henkil\u00f6st\u00f6osaston omaavasta yhti\u00f6st\u00e4 tai viljelij\u00e4st\u00e4, joka hoitaa palkkaukseen liittyv\u00e4t asiat varsinaisen maatalousty\u00f6n ohessa.\u00a0<\/span><\/p>\n T\u00e4t\u00e4 tiedon puutetta vastaan Teollisuusliitto tuotti yhdess\u00e4 muun muassa Maaseudun ty\u00f6nantajaliiton kanssa Maatalouden kausity\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6ehdot<\/i> -oppaan.<\/p>\n \u201dVoi tietenkin kysy\u00e4, onko naiivia kuvitella ainoastaan tiedon puutteen olevan ongelma. Pelkk\u00e4 tieto ei viel\u00e4 korjaa ongelmia, mutta se on askel oikeaan suuntaan\u201d, Vasama jatkaa.<\/p>\n \u201dMarjanpoimijat toisinaan olettavat, ett\u00e4 ty\u00f6nantajan tulee huolehtia heid\u00e4n vakuutuksistaan, kun taas viljelij\u00e4t olettavat, ett\u00e4 poimijoilla on omat vakuutuksensa. T\u00e4m\u00e4n kaltainen molemminpuolinen tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys vakuutuksista lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden haavoittuvuutta.\u201d<\/i><\/p>\n Teollisuusliiton ja Maaseudun ty\u00f6nantajaliiton<\/strong> p\u00e4\u00e4t\u00f6s tuottaa opas erityisesti ulkomaisille kausity\u00f6ntekij\u00f6ille on kiinnostava, sill\u00e4 liittojen toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtana on omien j\u00e4senten etujen ajaminen ja turvaaminen. Lyhytaikaisesti maassa oleskelevista kausity\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 kuitenkin vain eritt\u00e4in harvat ovat suomalaisen ammattiliiton j\u00e4seni\u00e4. Ja \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n voisi ajatella, ett\u00e4 oikeuksistaan tarkat ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t olisi tuottajienkaan etu. Oikeasti on kuitenkin hy\u00f6dyllist\u00e4, ett\u00e4 kaikki tuntevat pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja ett\u00e4 kaikki my\u00f6s pelaavat niiden mukaan.<\/p>\n \u201dKentt\u00e4 haluaa asiat kuntoon, koska seh\u00e4n v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 kilpailua, jos jotkut tuottavat halvemmalla\u201d, ty\u00f6nantajien edustaja Nybondas sanoo.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6s julkaista opas muun muassa ven\u00e4j\u00e4ksi ja ukrainaksi oli my\u00f6s perusteltu. Teollisuusliiton Vasaman mukaan monet poimijoista eiv\u00e4t osaa esimerkiksi englantia ja erot ty\u00f6markkinoiden ja -kulttuurin v\u00e4lill\u00e4 ovat niin suuria, ett\u00e4 toisinaan yhteisymm\u00e4rryksen saavuttaminen vaatii ty\u00f6t\u00e4, vaikka olisi yhteinen kielikin.<\/p>\n \u201dItse puhun ven\u00e4j\u00e4\u00e4, ja silti v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4 tulee, kun koko yhteiskunnan toiminta, ty\u00f6markkinat ja ihmisten mentaliteetti ovat vieraita. T\u00e4m\u00e4 koskee niin pikkuongelmia kuin isoja kysymyksi\u00e4kin. T\u00e4nne tulevat ihmiset eiv\u00e4t tunne meid\u00e4n ty\u00f6markkinoitamme ja he tulevat usein maista, joissa ay-liikkeeseen kuuluminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollenkaan yleist\u00e4. Heill\u00e4 ei ole edustajaa Suomessa. On ongelma, ett\u00e4 kausity\u00f6l\u00e4isten \u00e4\u00e4ni ei kuulu t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa. Sen \u00e4\u00e4nen min\u00e4 haluaisin kaivella kuuluviin.\u201d<\/p>\n Vaikka Teollisuusliiton Riikka Vasama ja Maaseudun ty\u00f6nantajien Kristel Nybondas ovat samoilla linjoilla siit\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s ulkomaalaisten kausity\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksien toteutuminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ovat heid\u00e4n arvionsa ty\u00f6ntekij\u00e4iden kohtaamista ongelmista hieman erilaiset. Nybondas uskoo, ett\u00e4 80-prosenttisesti j\u00e4rjest\u00e4ytyneell\u00e4 ty\u00f6nantajapuolella \u201dsosiaalinen kontrolli on toiminut viimeiset vuosikymmenet\u201d. H\u00e4n my\u00f6s huomauttaa, ett\u00e4 pellolla ty\u00f6skentelevill\u00e4 on suojanaan ty\u00f6sopimukset.\u00a0<\/span><\/p>\n \u201dMinun mielest\u00e4 ongelma on nimenomaan mets\u00e4marjapuolella. He ovat oikeasti yksinyritt\u00e4ji\u00e4, jotka poimivat ja myyv\u00e4t marjoja jokamiehenoikeudella.\u201d<\/p>\n Vasama puolestaan pohtii, onko ongelmissa yleens\u00e4k\u00e4\u00e4n kyse yksitt\u00e4istapauksista vai sittenkin laajemmasta ilmi\u00f6st\u00e4. Tutkimusta aiheesta ei ole juurikaan tehty ja h\u00e4neen otetaan yhteytt\u00e4 \u201dvain silloin, kun on ongelmia\u201d. Vasaman mukaan aluehallintovirastojen tekemien tarkastusten yhteydess\u00e4 ongelmia on kuitenkin tullut ilmi toistuvasti.\u00a0 \u00a0<\/span><\/p>\n \u201dKausity\u00f6l\u00e4isten t\u00e4ytyy turvautua omiin ponnisteluihin selvitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 tietoja. Heill\u00e4 t\u00e4ytyy selviyty\u00e4kseen olla \u2019pelisilm\u00e4\u00e4\u2019 ja heid\u00e4n t\u00e4ytyy kyet\u00e4 ennakoimaan vaihtelevat olosuhteet joiden kanssa joutuvat kasvokkain.\u201d<\/i><\/p>\n Kysymyksess\u00e4 kausity\u00f6l\u00e4isten<\/strong> asemassa on kyse my\u00f6s siit\u00e4, tuotetaanko marjoja Suomessa ollenkaan. Mik\u00e4 ratkaisuksi, jos tuottajien ei yksinkertaisesti ole mahdollista maksaa marjojen poiminnasta palkkaa, joka olisi kipailukykyist\u00e4 suomalaisilla ty\u00f6markkinoilla?<\/p>\n \u201dOn ongelma, jos tuottajalla j\u00e4\u00e4 viivan alle liian v\u00e4h\u00e4n. Mutta ty\u00f6ntekij\u00e4j\u00e4rjest\u00f6n edustajana olen sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei sit\u00e4 katetta voi ty\u00f6ntekij\u00f6iden selk\u00e4nahastakaan ottaa. Jos tuotanto ei onnistu muuten, sitten pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 rakenteellisia muutoksia\u201d, Vasama toteaa.<\/p>\n Julkisella sektorilla rakenteelliset muutokset tarkoittavat tavallisesti leikkauksia, mutta maanviljelyn yhteydess\u00e4 puhutaan usein tuotantotuista.<\/p>\n Ongelmista huolimatta Kristel Nybondas n\u00e4kee vallitsevan tilanteen my\u00f6s mahdollisuutena.<\/p>\n \u201dMonet asiat ovat nyt tulleet n\u00e4kyv\u00e4ksi ja niihin pit\u00e4\u00e4 puuttua. Yritt\u00e4j\u00e4kentt\u00e4 haluaa reiluja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.\u201d<\/p>\n Tekstin joukossa olevat tekstilainaukset ovat vapaasti k\u00e4\u00e4nnettyj\u00e4 otteita tutkijoiden Rolle Alhon ja Mika Helanderin Nordic Journal of Migration Research -tiedejulkaisussa ilmestyneest\u00e4 Foreign seasonal farm workers\u2019 strategies at the margins of the Finnish welfare state<\/a> -artikkelista. Artikkeli on ladattavissa Helsingin yliopisto digitaalisesta HELDA-arkistosta.<\/b><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/07\/kylmaa-kyytia-vastis-701x1024.png\"){kind=spacer}
![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/05\/puhdasta-lahiruokaa-vastis.jpg\")
\u201dSuomalaista karjaa ruokkiva soija tulee usein massiivisilta ja yksipuolisilta viljelmilt\u00e4. Niiden alta raivataan esimerkiksi Amazonin sademets\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ruokkii ilmastokriisi\u00e4. Soijaa toki p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s ihmisten lautasille, mutta kuluttajille myyt\u00e4v\u00e4\u00e4 soijaa kehutaan vastuullisesti tuotetuksi. Se vastuuttomasti tuotettu menee sitten karjalle.
Rehun tarpeen v\u00e4hent\u00e4minen v\u00e4hent\u00e4isi my\u00f6s viljelypinta-alan tarvetta, sill\u00e4 rehuna sy\u00f6tetyst\u00e4 ravinnosta vain pieni osa muuttuu lihaksi. N\u00e4in pienempi m\u00e4\u00e4r\u00e4 samaa soijaa ruokkisi isomman osan v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Samalla poistuisi tarve raivata tilaa uusille viljelmille esimerkiksi juuri Amazonia h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.
\u2014
Maatalous on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 globaaleista p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteist\u00e4 ja vaikuttaa paljon my\u00f6s ilmastokriisin torjuntaan. Villiel\u00e4inten elintilan kaventuminen kasvavan viljelypinta-alan tielt\u00e4 ja suunnattoman sek\u00e4 yksipuolisen tuotantoel\u00e4inpopulaation tunkeminen ahtaisiin tuotantolaitoksiin puolestaan lis\u00e4\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti koronan kaltaisten pandemioiden synnyn riski\u00e4.\u201d
Huolestuneille treenaajille kerrottakoon my\u00f6s, ett\u00e4 kasvisruokavalio ei romahduta testosteronitasoja. Lis\u00e4\u00e4 aiheesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/span><\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n