{"id":18939,"date":"2021-02-25T14:04:50","date_gmt":"2021-02-25T12:04:50","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=18939"},"modified":"2021-03-22T09:24:23","modified_gmt":"2021-03-22T07:24:23","slug":"mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/","title":{"rendered":"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa"},"content":{"rendered":"

Muoviroska on<\/b> aikamme vitsaus ja viheli\u00e4inen sellainen. Mik\u00e4li kaukaisessa tulevaisuudessa planeettaamme tutkitaan arkeologisin kaivauksin, aikamme tunnistetaan muoviroskasta.<\/span><\/p>\n

Muovi keksittiin ja esiteltiin yleis\u00f6lle hieman 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, mutta vasta 1900-luvulla sen teollinen tuotanto k\u00e4ynnistyi toden teolla. Vuosisadan loppua kohden tuotetun muovin m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat dramaattisesti ja historian saatossa sit\u00e4 on valmistettu miljardeja tonneja. Tuotannon tahti my\u00f6s kiihtyy: YK:n ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma UNEPin arvion<\/a> mukaan 2000-luvun ensimm\u00e4isen vuosikymmenen aikana tuotettiin enemm\u00e4n muovia kuin edelt\u00e4neiden 40 vuoden aikana yhteens\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Nyky\u00e4\u00e4n muovia tuotetaan vuosittain l\u00e4hes 400 miljoonaa tonnia. Koko ihmiskunta painaa v\u00e4hemm\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4 osa tuotetusta muovista on p\u00e4\u00e4tynyt luontoon, hautautunut maahan ja vesist\u00f6jen pohjasedimentteihin. Sit\u00e4 mihin muovi p\u00e4\u00e4tyy, on tutkittu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Autoiluun liittyy monia tunnettuja ongelmia, joille ei tiedosta huolimatta tehd\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Ymp\u00e4rist\u00f6kriisin keskell\u00e4 \u00f6ljy palaa huolettomasti ja renkaat jauhautuvat entiseen tapaan.
Ongelmaan puuttumisen sijaan monet haikailevat s\u00e4hk\u00f6autoista taianomaista ratkaisua kaikkiin ongelmiin. Tosiasiassa s\u00e4hk\u00f6autojen valmistus on sottaavaa siin\u00e4, miss\u00e4 perinteistenkin autojen, akkumetallien louhimiseen liittyy lukuisia ongelmia, eik\u00e4 s\u00e4hk\u00f6k\u00e4\u00e4n ole oikeasti p\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6nt\u00e4 niin kauan kun kivihiilt\u00e4 palaa. Raskaat akut my\u00f6s kasvattavat s\u00e4hk\u00f6autojen massaa, joka puolestaan johtaa renkaiden sek\u00e4 jarrujen nopeampaan kulumiseen \u2013 joka puolestaan lis\u00e4\u00e4 mikromuovi- ja hiukkasp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Vuonna 2004<\/b> Plymouthin yliopiston tutkija <\/span>Richard Thompson<\/b><\/a> julkaisi tutkimuksen, jossa k\u00e4ytettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa termi\u00e4 \u201dmikromuovi\u201d. Meren rantaan ajautunutta muoviroskaa tutkinut Thompson kiinnitti huomiota l\u00e4hes n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin hippusiin, jotka paljastuivat l\u00e4hemmin tarkasteltuna pienen pieniksi muovin palasiksi.<\/span><\/p>\n

Sittemmin mikromuovien muodostamaan ongelmaan on havahduttu. Tutkimuksissa n\u00e4it\u00e4 pieni\u00e4 muovihiukkasia on l\u00f6ydetty kaikista kuviteltavissa olevista paikoista \u2013 my\u00f6s sielt\u00e4, mist\u00e4 niit\u00e4 ei edes kuviteltu l\u00f6ytyv\u00e4n.<\/span><\/p>\n

Mikromuoviksi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n muovihiput, joiden raekoko on korkeintaan viisi millimetri\u00e4. Usein niist\u00e4 puhuttaessa esiin nostetaan kosmetiikkatuotteet, joihin on lis\u00e4tty tarkoituksella pieni\u00e4 muovihiukkasia, sek\u00e4 polyamidin, akryylin ja elastaanin kaltaisista keinokuiduista valmistetuista tekstiileist\u00e4 pesussa irtoavat kuidut.\u00a0<\/span><\/p>\n

Yksi valtava mikromuovin l\u00e4hde j\u00e4\u00e4 keskustelujen ulkopuolelle: autonrenkaat. Renkaiden kulutuspinnat kuluvat, eik\u00e4 kukaan ker\u00e4\u00e4 niist\u00e4 irronneita hiukkasia talteen. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKE arvioi, ett\u00e4 autoliikenne on merkitt\u00e4vin yksitt\u00e4inen mikromuovin l\u00e4hde<\/a> Suomessa. SYKEn ja lukuisten kansainv\u00e4listen tutkimusten mukaan noin kymmenkiloinen rengas menett\u00e4\u00e4 elinkaarensa aikana massastaan keskim\u00e4\u00e4rin 15 prosenttia.\u00a0<\/span><\/p>\n

Suomessa autonrenkaiden vuosittainen kuluma on jopa yli 10 000 tonnia, eli noin kaksi kiloa jokaista suomalaista kohden.<\/span><\/p>\n

Kenenk\u00e4\u00e4n vaatteista ei irtoa vuosittain kilokaupalla mikromuovia.<\/span><\/p>\n

SYKEn johtava tutkija ja toinen <\/span>Suomen merialueen roskaantumisen l\u00e4hteet<\/span><\/i><\/a> -raportin kirjoittajista <\/span>Outi Set\u00e4l\u00e4<\/b> kertoo, ett\u00e4 mikromuoviongelman suuruutta on vaikea arvioida.<\/span><\/p>\n

\u201dVaikka tiet\u00e4isimme tarkasti, miss\u00e4 ja miten paljon erilaista muovia eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin tuotetaan, on vaikea selvitt\u00e4\u00e4, minne kaikkialle sit\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4 kulkeutuu. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n luonnosta l\u00f6ytyv\u00e4t mikromuovin alkuper\u00e4\u00e4 ei ole helppo arvioida.\u201d<\/span><\/p>\n

Set\u00e4l\u00e4 kuitenkin toteaa, ett\u00e4 ongelmaa selvitet\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 nyt, kun siihen on her\u00e4tty.<\/span><\/p>\n

\"\"
Mikromuovi p\u00e4\u00e4tyy osaksi luonnonkiertokulkua monien eri prosessien kautta. Muovi saattaa olla pienen pient\u00e4 hippua jo tehtaalta l\u00e4htiess\u00e4 tai sitten se voi olla isommasta muovinkappaleesta irronnutta. Sill\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa muovi on pieneksi jauhautunut ei ole lopputuloksan kannalta suurtakaan v\u00e4li\u00e4, eik\u00e4 mikromuovin alkuper\u00e4\u00e4 usein edes pystyt\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.
Mik\u00e4\u00e4n ei ole ikuista, mutta muovi on inhimillisesti katsottuna melko l\u00e4hell\u00e4 sit\u00e4. Yhdysvaltain liittovaltion s\u00e4\u00e4- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA:n arvion mukaan esimerkiksi virvoitusjuomapullon hajoaminen luonnossa saattaisi kest\u00e4\u00e4 450 vuotta. Ottaen huomioon, ett\u00e4 kevyit\u00e4 ja n\u00e4pp\u00e4ri\u00e4 PET-muovista valmistettuja pulloja tuotiin todenteolla markkinoille vasta 1970-luvulla ovat arviot pullojen omatoimisesta hajoamisesta luonnossa todellakin arvioita ja noita ensimm\u00e4isi\u00e4 pullojakin ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 l\u00f6ytyy viel\u00e4 kauan Maa\u00e4idin povesta.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dM\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti muovit<\/b> ovat kasvava ainesryhm\u00e4\u201d, toteaa puolestaan WWF Suomen meriasiantuntija <\/span>Anna Soirinsuo<\/b> yhteiskuntamme tuottamista j\u00e4tteist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mikromuovit jaotellaan karkeasti kahteen ryhm\u00e4\u00e4n, prim\u00e4\u00e4risiin ja sekund\u00e4\u00e4risiin. Ensimm\u00e4iset ovat alkujaan valmistettu pieniksi ja toiset syntyv\u00e4t kulumisen ja hajoamisen kautta. Lopulta kaikki luontoon j\u00e4tetty isompikin muovi jauhautuu mikromuoviksi.<\/span><\/p>\n

\u201dMikromuoveja l\u00f6ytyy l\u00e4hes kaikkialta. Tutkimuksissa on osoitettu, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n korkeilla mikromuovipitoisuuksilla on vaikutuksia selk\u00e4rangattomien eli\u00f6iden kasvuun ja lis\u00e4\u00e4ntymiseen. Kokonaisuus on viel\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, mutta varovaisuusperiaatteen mukaan paras tapa selviyty\u00e4 ongelmasta olisi tietenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kaiken muovin p\u00e4\u00e4tymist\u00e4 luontoon.\u201d<\/span><\/p>\n

Esimerkiksi vesist\u00f6ihin levinnytt\u00e4 mikromuovia on l\u00f6ytynyt kaikista tutkituista eli\u00f6ryhmist\u00e4<\/a>. Mit\u00e4 pienempi\u00e4 hiukkasia etsit\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 korkeampia pitoisuuksia l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201cMit\u00e4 pienempi kappale on, sit\u00e4 suurempi sen suhteellinen pinta-ala on, ja muovin pinnalle kiinnittyy herk\u00e4sti esimerkiksi myrkyllisi\u00e4 yhdisteit\u00e4. Mikromuovin mukana nuo yhdisteet voivat kulkeutua elimist\u00f6\u00f6n\u201d, Soirinsuo kertoo.<\/span><\/p>\n

Autonrengaskumille altistetuissa simpukoissa on havaittu muun muassa kumista per\u00e4isin olevia PAH-yhdisteit\u00e4. PAH-yhdisteet aiheuttavat lis\u00e4\u00e4ntymiskyvyn alenemista, ja tutkimuksissa el\u00e4inten hedelm\u00e4llisyyden onkin havaittu alentuneen. Muista el\u00e4imist\u00e4 mikromuovi p\u00e4\u00e4tyy my\u00f6s niit\u00e4 sy\u00f6vien ihmisten elimist\u00f6ihin, vaikka on muovilla muitakin kanavia elimist\u00f6ihimme. WWF:n mukaan mikromuovia p\u00e4\u00e4tyy elimist\u00f6ihimme jopa viisi grammaa viikossa, ja sit\u00e4 on l\u00f6ydetty esimerkiksi synnytt\u00e4neiden \u00e4itien istukoista.<\/span><\/p>\n

Ja ennen kuin yksik\u00e4\u00e4n nihilisti huomauttaa, ett\u00e4 ihmisten lis\u00e4\u00e4ntymiskyvyn aleneminen on hyv\u00e4 asia ylikansoittuneella planeetalla, kannattaa huomata, ettei ongelma koske ainoastaan ihmisi\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dMonet muut lajit k\u00e4rsiv\u00e4t ja kuolevat ennen ihmist\u00e4. Meit\u00e4 suojelee osaltaan valvotusti tuotettu ruoka ja juomme puhdistettua vett\u00e4, mutta hy\u00f6nteinen, kala tai hylje voi el\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 muovisaasteen keskell\u00e4\u201d, Soirinsuo toteaa.<\/span><\/p>\n

Helsingiss\u00e4 on puhuttu <\/b>paljon kaduilta auratun lumen kaatamisesta mereen<\/a>. Lumen mukana mereen p\u00e4\u00e4tyy monenlaista ep\u00e4puhtautta ja roskaa, my\u00f6s autojen renkaista irronnutta muovia.<\/span><\/p>\n

Vaikka \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n saattaa vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 lumen kippaaminen mereen on varmin keino saattaa muoviroskaa vesist\u00f6\u00f6n, asia ei ole niin yksinkertainen.<\/span><\/p>\n

\u201dAlustavien tutkimusten mukaan mereen lasketuilla tiheill\u00e4 verkoilla saadaan suodatettua roskat melko hyvin talteen\u201d, WWF:n Soirinsuo toteaa.<\/span><\/p>\n

Lumen mereen kaatamisen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia pit\u00e4\u00e4kin verrata my\u00f6s vaihtoehtoisiin keinoihin hankkiutua eroon liiasta lumesta.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Mereen kippaamisen tai rekoilla kauas kuljettamisen ohella lumiongelmaa on mietitty ratkaistavaksi my\u00f6s sulattamisella. Ajatus kaduilta auratun lumen sulattamisesta kaukol\u00e4mm\u00f6n avulla voi tuntua l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti houkuttelevalta. Helsingiss\u00e4, jossa lumen liikenteelle aiheuttamat ongelmat ovat suurimpia Suomessa (koska eniten v\u00e4ke\u00e4 ja sen my\u00f6t\u00e4 liikennett\u00e4) kaukol\u00e4mp\u00f6\u00e4 tuotetaan kuitenkin yh\u00e4 edelleen kivihiilt\u00e4 polttamalla. Kivihiilen polttaminen lumen sulattamiseksi olisi sulaa (ehe-ehe) hulluutta ja siksip\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vaihtoehtoa ei ole harkittu vakavissaan.<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dEspoossa on koek\u00e4ytetty poltto\u00f6ljyll\u00e4 k\u00e4yv\u00e4\u00e4 lumensulatuslaitetta, mutta laitteen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat merkitt\u00e4vi\u00e4. Samoin p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat suuria, jos lunta joudutaan kuljettamaan pitkien matkojen p\u00e4\u00e4h\u00e4n raskailla kuorma-autoilla.\u201d<\/span><\/p>\n

Rekkaralli my\u00f6s jauhaa lis\u00e4\u00e4 mikromuovia luontoon levi\u00e4m\u00e4\u00e4n. Soirinsuon mukaan Helsingiss\u00e4 on lis\u00e4ksi tutkittu mahdollisuutta sulattaa lunta kaukol\u00e4mm\u00f6n avulla, mutta t\u00e4m\u00e4 vaihtoehto ei ole j\u00e4rkev\u00e4 ainakaan niin kauan, kun Helsingiss\u00e4 kaukol\u00e4mp\u00f6 tuotetaan kivihiilt\u00e4 polttamalla.\u00a0<\/span><\/p>\n

Eik\u00e4 kyseess\u00e4 ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lumen mereen kippaamiseen liittyv\u00e4 ongelma, sill\u00e4 renkaista irtoava aines p\u00e4\u00e4tyy vesist\u00f6ihin my\u00f6s viem\u00e4reist\u00e4 hulevesien mukana.\u00a0<\/span><\/p>\n

Veden lis\u00e4ksi pienen pieni\u00e4 muovihiukkasia kulkeutuu pitkien matkojen p\u00e4\u00e4h\u00e4n my\u00f6s tuulten mukana. <\/span>The Nature<\/span><\/i><\/a> -tiedejulkaisussa<\/a> ilmestyneen artikkelin mukaan renkaista per\u00e4isin olevat hiukkaset ovat kulkeutuneet ilmateitse jopa arktisille alueille. Lumen p\u00e4\u00e4lle laskeutuvat hippuset ker\u00e4\u00e4v\u00e4t itseens\u00e4 auringon l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja mustan hiilen tavoin vauhdittavat j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamista.<\/span><\/p>\n

Vaikka mikromuovit<\/b> aiheuttavat viel\u00e4 pitk\u00e4n aikaa viheli\u00e4isi\u00e4 ja kumuloituvia ongelmia, Soirinsuo n\u00e4kee valonpilkahduksia.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dEU:n kemikaalivirasto on selvitt\u00e4nyt prim\u00e4\u00e4risten mikromuovien k\u00e4ytt\u00f6rajoituksia, riskej\u00e4 ja sosiaaliekonomisia vaikutuksia. Esimerkiksi kosmetiikasta sek\u00e4 puhdistusaineista niit\u00e4 ollaan kielt\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u201d, Soirinsuo luettelee. \u201dLis\u00e4ksi kertak\u00e4ytt\u00f6muovin kielt\u00e4v\u00e4 EU-direktiivi astuu voimaan hein\u00e4kuussa, ja Suomessa kansallinen muovitiekartta puuttuu esimerkiksi maatalouden sek\u00e4 rakennusteollisuuden muoviroskaan. Ongelmaan on siis her\u00e4tty laajalla rintamalla.\u201d<\/span><\/p>\n

Lupaavien avausten keskell\u00e4 yksi asia on muuttumaton: autonrenkaiden tuottamaan mikromuoviin ei olla puuttumassa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ajoturvallisuudelle ja renkaiden kest\u00e4vyydelle asetettujen vaatimusten takia jauhautumista v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 kovempia seoksia ja biohajoavia muoveja ei voida renkaissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Samoin p\u00e4\u00e4st\u00f6tt\u00f6miksi mainostetut s\u00e4hk\u00f6autot jatkavat renkaiden jauhamista vanhaan malliin.<\/span><\/p>\n

Monet nopeatkin muutokset ovat yhteiskunnassamme mahdollisia, mutta pyh\u00e4 peltilehm\u00e4 pysyy.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muoviroska on aikamme vitsaus ja viheli\u00e4inen sellainen. Mik\u00e4li kaukaisessa tulevaisuudessa planeettaamme tutkitaan arkeologisin kaivauksin, aikamme tunnistetaan muoviroskasta. Muovi keksittiin ja esiteltiin yleis\u00f6lle hieman 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, mutta vasta 1900-luvulla sen teollinen tuotanto k\u00e4ynnistyi toden teolla. Vuosisadan loppua kohden tuotetun muovin m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat dramaattisesti ja historian saatossa sit\u00e4 on valmistettu miljardeja tonneja. Tuotannon tahti my\u00f6s kiihtyy: […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":18944,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[1260,3010,3012,3011,2775,3013],"yoast_head":"\nMikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Muoviroska on aikamme vitsaus ja viheli\u00e4inen sellainen. Mik\u00e4li kaukaisessa tulevaisuudessa planeettaamme tutkitaan arkeologisin kaivauksin, aikamme tunnistetaan muoviroskasta. Muovi keksittiin ja esiteltiin yleis\u00f6lle hieman 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, mutta vasta 1900-luvulla sen teollinen tuotanto k\u00e4ynnistyi toden teolla. Vuosisadan loppua kohden tuotetun muovin m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat dramaattisesti ja historian saatossa sit\u00e4 on valmistettu miljardeja tonneja. Tuotannon tahti my\u00f6s kiihtyy: […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-02-25T12:04:50+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-03-22T07:24:23+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1513\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"914\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/\",\"name\":\"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png\",\"datePublished\":\"2021-02-25T12:04:50+00:00\",\"dateModified\":\"2021-03-22T07:24:23+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png\",\"width\":1513,\"height\":914},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Muoviroska on aikamme vitsaus ja viheli\u00e4inen sellainen. Mik\u00e4li kaukaisessa tulevaisuudessa planeettaamme tutkitaan arkeologisin kaivauksin, aikamme tunnistetaan muoviroskasta. Muovi keksittiin ja esiteltiin yleis\u00f6lle hieman 1800-luvun puoliv\u00e4lin j\u00e4lkeen, mutta vasta 1900-luvulla sen teollinen tuotanto k\u00e4ynnistyi toden teolla. Vuosisadan loppua kohden tuotetun muovin m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat dramaattisesti ja historian saatossa sit\u00e4 on valmistettu miljardeja tonneja. Tuotannon tahti my\u00f6s kiihtyy: […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2021-02-25T12:04:50+00:00","article_modified_time":"2021-03-22T07:24:23+00:00","og_image":[{"width":1513,"height":914,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png","type":"image\/png"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/","name":"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png","datePublished":"2021-02-25T12:04:50+00:00","dateModified":"2021-03-22T07:24:23+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png","width":1513,"height":914},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/mikromuovi-maassa-meressa-ja-ilmassa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mikromuovi maassa, meress\u00e4 ja ilmassa"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2021\/02\/microgranule-otsikko.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18939"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18939"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18939\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18994,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18939\/revisions\/18994"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18939"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18939"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18939"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}