{"id":18797,"date":"2020-12-29T17:46:47","date_gmt":"2020-12-29T15:46:47","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=18797"},"modified":"2020-12-29T17:46:47","modified_gmt":"2020-12-29T15:46:47","slug":"hairikoiden-koronavuosi-2020","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/","title":{"rendered":"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020"},"content":{"rendered":"

Vuosi 2020<\/strong> toi H\u00e4irik\u00f6illekin pitk\u00e4n lomautuksen ja perui monet opetuskeikat. Toisaalta ehdin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vuoden aikana viisi n\u00e4yttely\u00e4, joista kolme rakentui H\u00e4irik\u00f6iden oman tuotannon varaan ja kahdessa n\u00e4yttelyss\u00e4 toimin kuraattorina sek\u00e4 taiteilijana.<\/p>\n

Mutta edetk\u00e4\u00e4mme kronologisesti.<\/p>\n

\"\"
Korona ei ehtinyt viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n vastamainokseen, mutta t\u00e4m\u00e4 puute kyll\u00e4 korjattiin laaja-alaisesti tulevina kuukausina.<\/figcaption><\/figure>\n

T\u00e4m\u00e4n viheli\u00e4isen<\/strong> pandemian riivaama vuosi alkoi enteellisesti helmikuussa ilmestyneell\u00e4\u00a0Voi terve<\/i> -vastamainoksella<\/a>, joka k\u00e4sitteli uskomushoitoja ja terveysjournalismia. Uskomushoidot ja l\u00e4\u00e4ketieteen vastainen (normaalin kriittisyyden tuolle puolelle sukeltava) hulluus eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole uusia asioita, mutta 5G-mastoista ohjattavien rokotemikrosirujen ymp\u00e4rill\u00e4 on k\u00e4yty t\u00e4n\u00e4 vuonna erityisen paljon keskustelua. Terveysjournalismista ja aiheeseen liittyv\u00e4st\u00e4 huuhaasta tietokirjaa kirjoittava Juha Matias Lehtonen<\/strong> avasi aihetta meille:<\/p>\n

\u201dLiioiteltujen otsikoiden ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 sivutuotteenaan lukijan huomio kiinnittyy asioihin, joilla ei ole oikeasti terveyden kannalta arvoa. Pid\u00e4n t\u00e4t\u00e4 vampirismina. Koska mediat tulvivat terveystietoa, ja ihminen ei voi veny\u00e4 kaikkeen, jokainen v\u00e4\u00e4ristelty tiedonmurunen on lis\u00e4haaste el\u00e4m\u00e4nhallinnalle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mediayritykset varastavat lukijoilta terveytt\u00e4 ja muuntavat sen rahaksi.\u201d<\/p>\n

\"\"
Jussi TwoSevenin R-O-A-R-sarjan teoksiin lis\u00e4tyt tekstit viittaavat p\u00e4\u00e4asiassa meid\u00e4n luontosuhteeseemme. New Rules Please -teksti sopii kyll\u00e4 hyvin my\u00f6s pohdintoihin katutaiteen, yhteiskunnan ja taideinstituutioiden muuttunutta suhdetta.<\/figcaption><\/figure>\n

My\u00f6skin helmikuussa k\u00e4vin avaamassa Jussi Twosevenin<\/strong> n\u00e4yttelyn Kimmo Pyykk\u00f6 -museossa ja puheestani pidettiin sen verran, ett\u00e4 sit\u00e4 pyydettiin my\u00f6s n\u00e4yttelykatalogiin, joka ilmestyikin sitten hieman my\u00f6hemmin. Itse\u00e4ni kiinnosti t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 erityisesti se, mit\u00e4 annettavaa katutaiteella on museoinstituutioille ja mit\u00e4 seurauksia t\u00e4ll\u00e4 kiinnostuksella saattaa olla.<\/p>\n

”Mutta mik\u00e4 katutaiteessa kiinnostaa taidemaailmaa ja museoita? Uskoisin, ett\u00e4 yksi kiinnostava osa sit\u00e4 on tietty raakuus, alkuvoimaisuus ja silottelemattomuus. Onnistuessaan taiteilija voi siirt\u00e4\u00e4 osan n\u00e4ist\u00e4 my\u00f6s museoon. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin piilee my\u00f6s vaara.<\/p>\n

Samalla kun siis nautimme j\u00e4ttil\u00e4ism\u00e4isist\u00e4 muraaleista ja katutaiteesta ponnistavista n\u00e4yttelyist\u00e4, kannattaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa my\u00f6s sille kulttuurille, josta teokset ponnistavat ja ammentavat. Se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 muuten on olemassa vaara siit\u00e4, ett\u00e4 syleilemme koko kulttuurin hengilt\u00e4.”<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 pohdiskelu toimikin alkusys\u00e4yksen\u00e4 loppuvuodesta k\u00e4ynnistyneelle Graffiti \u2013 vastakulttuurista museoiden suosikiksi<\/em> -artikkelisarjalle. Siit\u00e4kin lis\u00e4\u00e4 tuonnempana.<\/p>\n

Helmikuussa ehdin my\u00f6s\u00a0haastattella<\/a>\u00a0Luonnontieteellisen museon johtaja Leif Schulmania<\/strong> siit\u00e4, kuinka pahasti ristiriitainen suhteemme muun lajisiin el\u00e4imiin on. Innoituksena haastettelulle toimi museossa j\u00e4rjestetty Riiko Sakkisen<\/strong> Taxonomy of Anthropomorphic Animals –<\/i>n\u00e4yttely, joka yhdisti taiteilijan piirrustuksissa seikkailevat popkulttuurista ja mainoksista tutut antropomorfiset el\u00e4imet ja museon dioramat, joissa samoja lajeja edustavat el\u00e4imet esitettiin ”luonnollisina”. Schulmanin mukaan absurdilla tavalla rinnastetut teokset ja t\u00e4ytetyt el\u00e4imet kertovat suhteestamme el\u00e4imiin.<\/p>\n

\u201dNe varmaan kertovat kahta tarinaa. Jos haluaa n\u00e4hd\u00e4 teokset my\u00f6nteisess\u00e4 valossa, ne kertovat el\u00e4inten olevan meille t\u00e4rkeit\u00e4 ja ett\u00e4 niist\u00e4 voi tehd\u00e4 rakastettavia karikatyyrej\u00e4. Riikon tapa pakata n\u00e4m\u00e4 el\u00e4imet tuo kuitenkin esiin my\u00f6s negatiivisemman, pervertoituneemman puolen.\u201d<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4kin haastattelu poiki monia jatkoideoita, joista mahdollisesti p\u00e4\u00e4semme nauttimaan vuonna 2021.<\/p>\n

Helmikuussa aukesivat ensimm\u00e4iset n\u00e4yttelymme Mikkelin taidemuseossa. VUOST\u00c1! VASTAAN! -n\u00e4yttelyyn kuratoin katsauksen saamelaiseen nykytaiteeseen ja aktivismiin. H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majamuseo-n\u00e4yttely<\/a> puolestaan rakentui vastamainoksien ja niihin liittyvien teosten ymp\u00e4rille.<\/p>\n

\"\"
Viestinn\u00e4ss\u00e4\u00e4n energiayhti\u00f6 Fortum korostaa ymp\u00e4rist\u00f6edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4\u00e4n ja panostuksia uusiutuvaan energiaan. Samalla yhti\u00f6 on hankkinut enemmist\u00f6osuuden energiayhti\u00f6 Uniperista, joka valmistautuu avaamaan uuden hiilivoimalan Saksaan vuonna 2020. Ep\u00e4suhta viestinn\u00e4n ja toteuman v\u00e4lill\u00e4 on v\u00e4kev\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 on pistetty merkille melko laajalti \u2013 Fortum on l\u00f6yt\u00e4nyt itsens\u00e4 eurooppalaisen ymp\u00e4rist\u00f6liikkeen hampaista. Koska Fortum on valtionyhti\u00f6, roiskuu osa palautteesta my\u00f6s \u2013 ihan oikein \u2013 Suomen valtiolle.<\/figcaption><\/figure>\n

Maaliskuussa joukko<\/strong> taiteilija- ja journalistiopiskelijoita hankki kukin itselleen valtionyhti\u00f6 Fortumin osakkeen, joka takaa p\u00e4\u00e4syn yhti\u00f6kokoukseen. Yhti\u00f6kokouksessa oli tarkoitus kiinnitt\u00e4\u00e4 performatiivisen taiteen keinoin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio yhti\u00f6n toimintaan liittyviin ep\u00e4kohtiin<\/a>. T\u00e4m\u00e4 hanke j\u00e4i monien muiden hankkeiden tavoin my\u00f6s Suomen yli pyyhk\u00e4iseen koronapandemian jalkoihin ja lopulta yhti\u00f6kokous toteutettiin et\u00e4n\u00e4. Idea on kuitenkin edelleen hyv\u00e4 ja odotan jatkoa jahka yhteiskunta j\u00e4lleen aukeaa.<\/p>\n

\u201dOsakkeenomistajana, taiteilijana ja Suomen kansalaisena tuleva yhti\u00f6kokous on suorin v\u00e4yl\u00e4 vaikuttaa valtionyhti\u00f6n toimintaan. Kokouksessa tullaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, sitoutuuko Fortum Pariisin ilmastosopimukseen vai ei. K\u00e4yt\u00e4mme puheenvuoromme omalla tyylill\u00e4mme, mutta samalla se on asianmukaista yhti\u00f6kokoukseen osallistumista. Jokainen meist\u00e4 on aidosti ja vakavasti kiinnostunut yhti\u00f6n asioista. Toivomme ett\u00e4 se, mit\u00e4 me tunnemme ja kysymme, vaikuttaa Fortumin tekemiin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin\u201d, Tampereen yliopiston n\u00e4yttelij\u00e4opiskelija Heli\u00a0<\/b>Hyttinen<\/strong> totesi.<\/span><\/p>\n

Oheinen vastamainos osallistui keskusteluun Fortumin viherpesusta.<\/p>\n

\"\"
Nykyaikainen ruuantuotantokoneisto on viritetty tuottamaan tehokkaasti lihaa ja maitoa. N\u00e4iden molempien tuottaminen on tosin ekologisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna tehoton ja resursseja turhaan kuluttava tapa tuottaa ravintoa. N\u00e4iden ongelmien ohella prosessi perustuu my\u00f6s siihen, ett\u00e4 tuotantoel\u00e4imet saatetaan raskaiksi kerta toisensa j\u00e4lkeen ja ett\u00e4 vastasyntyneet riistet\u00e4\u00e4n \u00e4ideilt\u00e4\u00e4n.<\/figcaption><\/figure>\n

Maaliskuussa oli my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 koronan juuret l\u00f6ytyv\u00e4t siit\u00e4, mit\u00e4 sy\u00f6mme ja kuinka sen tuotamme<\/a>. Ongelma ei tyhjene yhteen kiinalaiseen toriin, koska olemme my\u00f6s m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti rakentaneet kasvualustoja ja linkoja menneille ja tuleville pandemioille \u2013 nuo kasvualustat tunnetaan my\u00f6s el\u00e4inteihtaina.<\/p>\n

”Halvan lihan hintaa ei makseta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n veroista tilitett\u00e4vin\u00e4 maataloustukiaisina lihantuotannolle. Sit\u00e4 hintaa maksetaan my\u00f6s nyt, kun koko ihmiskunta pistet\u00e4\u00e4n seis ja samoin sit\u00e4 maksetaan silloin kun ihmisi\u00e4 kuolee antibioottien menetetty\u00e4 tehonsa. N\u00e4it\u00e4 laskuja ei ikin\u00e4 koskaan kuitata kaupan kassalla.<\/p>\n

Maataloutta tietenkin tarvitaan ja sit\u00e4 on ehdottoman hyv\u00e4 olla my\u00f6s Suomessa. Meid\u00e4n tulisi kuitenkin mietti\u00e4, ett\u00e4 olisiko sittenkin j\u00e4rkev\u00e4mp\u00e4\u00e4 tukea sellaista tuotantoa, joka ei olisi aivan suoraviivaisen haitallista planeetalle.”<\/p>\n

Koronan tuomat<\/strong> matkustusrajoitukset olivat vet\u00e4\u00e4 mattoa alta huhtikuulle kaavailulta\u00a0Anna Turkin yll\u00e4tt\u00e4\u00e4<\/em> -vastamainokselta<\/a>, mutta t\u00e4m\u00e4p\u00e4 olikin turha huoli. Tuskin oli rajoja saatu kiinni, kun Turkin ulkoministeri\u00f6 otti yhteytt\u00e4\u00a0Suomeen ja toivotti turistit pikaisesti tervetulleeksi. Turkkia mainostetaan sopivan eksoottisena ja mukavana kohteena perheille sek\u00e4 rentoa rantalomaa kaipaaville.<\/span><\/p>\n

\"\"
Kuluttajille tulee helposti kiusaus olla miettim\u00e4tt\u00e4 kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin liittyvi\u00e4 laajempia kysymyksi\u00e4. Onko esimerkiksi hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomailla sellaisessa maassa, joka polkee ihmisoikeuksia? Turismi on ollut pitk\u00e4\u00e4n Turkin valtiolle merkitt\u00e4v\u00e4 tulonl\u00e4hde ja niill\u00e4 tuloilla on osaltaan taas rahoitettu loputonta sotaa kurdeja vastaan.
Mik\u00e4 on Turkin-lomia varaavien turistien vastuu t\u00e4ss\u00e4 prosessissa?<\/figcaption><\/figure>\n

”Turkki tunnetaan paitsi hy\u00f6kk\u00e4yssodasta ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisist\u00e4 ihmisoikeusrikoksista, my\u00f6s lomakohteena. Maa onkin ollut vuosien ajan yksi suomalaisten suosituimmista matkakohteista. Vuonna 2015 yli 213 000 suomalaista vieraili maassa.. ..Monien matkailuun liittyvien yritysten omistukset linkittyv\u00e4t eri tavoin maan hallintoon. Valtion 49 prosenttisesti omistaman Turkish Airlinesin hallituksen puheenjohtaja Mehmet \u0130lker Ayc\u0131<\/b>toimi jo 1990-luvulla tuolloin Istanbulin pormestarina ty\u00f6skennelleen presidentti Erdo\u011fanin poliittisena neuvonantajana. H\u00e4net nostettiin lentoyhti\u00f6n hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2015 kun yhti\u00f6n johtopaikat t\u00e4ytettiin valtaa pit\u00e4v\u00e4n AK-puolueen tukijoilla.”<\/span><\/p>\n

Koronan tuoma tarve erist\u00e4ytymiselle kannusti monet my\u00f6s tilaamaan ruuan kotiin. T\u00e4m\u00e4n ruuan toimitti kotiovelle usein ruokal\u00e4hetti, jolla ei ollut mahdollisuutta tehd\u00e4 ylit\u00f6it\u00e4 ja n\u00e4in toisten turvallisuus oli suoraan pois toisten turvallisuudesta.<\/p>\n

\"\"
Korona vaikutti my\u00f6s ihan viimeisiin metreihin ruuan matkassa kuluttajien lautasille. Samalla, kun ihmiset erist\u00e4ytyiv\u00e4t koteihinsa, rehkiv\u00e4t ruokal\u00e4hetit hyvin heikolla ty\u00f6turvalla. K\u00e4sittelimme my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 aihetta vastamainoksen avulla.
”Vaikka talouskriisi osuukin yht\u00e4lailla alustataloutta hy\u00f6dynt\u00e4viin kuin perinteisiinkin yrityksiin niin s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimenpiteet eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan. Perinteisemm\u00e4t yritykset ovat joutuneet turvautumaan massalomautuksiin toimintansa turvaamiseksi mutta vastaavaa ei ole vaadittu alustatalouden piiriss\u00e4 operoivilta yrityksilt\u00e4. Lomauttaa ei tarvita kun ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t eiv\u00e4t ole ty\u00f6suhteessa.”<\/figcaption><\/figure>\n

”Alustatalous on sen verran uusi tapa teett\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ettei yhteiskunnan rakenteita ole saatu viel\u00e4 synkronoitua sen toimintalogiikkaan. Tavallisesti ty\u00f6ntekij\u00e4n palkasta maksetaan sivukuluja joihin luetaan esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4ke-, sairaus- ja ty\u00f6tt\u00f6myysvakuutusmaksut. Vaikka alustataloudessa ty\u00f6skentelev\u00e4 henkil\u00f6 vaikuttaakin ulkopuolisesti tavalliselta ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 pukeutuessaan yrityksen logoilla varustettuihin ty\u00f6vaatteisiin niin heid\u00e4t lasketaan kuitenkin niin kutsutuksi kevytyritt\u00e4jiksi<\/a>. Kevytyritt\u00e4jille on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity omia laskutuspalveluja joilla hoidetaan ’yrityksen’ kirjanpito ja verotus ilman, ett\u00e4 joutuu perustamaan esimerkiksi toiminime\u00e4.<\/p>\n

Kevytyritt\u00e4j\u00e4 ei ole samalla tavalla automaattisesti oikeutettu ty\u00f6tt\u00f6myys- tai sairauskorvauksiin kuin palkkaty\u00f6ss\u00e4 oleva.”<\/p>\n

Toukokuu toi\u00a0<\/strong>muassaan n\u00e4yttelyiden valmistelun ohella my\u00f6s py\u00f6r\u00e4ily\u00e4. Suunnittelin Helsingin polkupy\u00f6r\u00e4ilij\u00e4t -j\u00e4rjest\u00f6lle katutaideteemaisen py\u00f6r\u00e4suunnistuksen<\/a>, joka kierteli It\u00e4-Helsingist\u00e4 kantakaupungin kautta Vantaalle. Mahtui mukaan my\u00f6s bonusrastit Espoosta ja Keravalta.<\/p>\n

Kes\u00e4kuussa\u00a0Suomen<\/strong> ilmavoimat luopuivat kaikessa hiljaisuudessa hakaristist\u00e4<\/a>. Tutkijat Elisa Aaltola<\/strong><\/a> ja Salla Tuomivaara<\/strong><\/a>\u00a0puolestaan pohtivat tuotantoel\u00e4inten \u00e4itiytt\u00e4.<\/p>\n

”Tied\u00e4tk\u00f6, milt\u00e4 tuntuu, kun lapsi kasvaa sis\u00e4ll\u00e4si? Oletko koskaan kokenut sit\u00e4 rakkauden biologista kohinaa, joka sitoo sinut j\u00e4lkikasvuusi ja upottaa teid\u00e4t esiaikaiseen l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja lempeyteen? Oletko koskaan pit\u00e4nyt k\u00e4sivarsillasi juuri synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4si lasta haluten suojella ja hoivata sit\u00e4 jokaisella solullasi?<\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 voitko kuvitella, milt\u00e4 tuntuisi, jos sinut kiinnitett\u00e4isiin kaulasta metallitankoon samalla, kun kohtusi pakotettaisiin raskaaksi kerran vuodessa, ja j\u00e4lkikasvu viet\u00e4isiin sinulta heti tai pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen?”<\/span><\/p>\n

\"\"
Suomen ahtain maitohylly<\/em> ja Suomen pienin synnytysosasto<\/em> -vastamainokset toimivat temaattisina jatko-osina edellisvuonna ilmestyneelle Suomen suurin h\u00e4kkikanala<\/em> -vastamainokselle<\/a><\/span>.<\/figcaption><\/figure>\n

Hein\u00e4kuussa Keravalla<\/strong> auennut Taiteen kotitalo<\/em><\/a> muodostui koronakes\u00e4n yleis\u00f6magneetiksi, jonne ihmiset jonottivat tuntikausia. Vuosia seuraamamme Purkutaide-hanke sai vihdoin kauan ansaitsemaansa huomiota my\u00f6s valtakunnallisessa mediassa. Tuosta taiteella t\u00e4ytetyst\u00e4, purkutuomion saaneesta projektista taisi my\u00f6s muodostua spontaanisti Keravan historian menestynein pr-kampanja. T\u00e4lle kaupungin maineen kasvattamiselle antaa oman omituisen mausteensa se, ett\u00e4 monet paikallispoliitikot olivat vastustaneen hanketta vimmaisesti. Sittemmin \u00e4\u00e4ni kellossa on muuttunut, mutta t\u00e4h\u00e4nkin palaamme ensi vuonna.<\/p>\n

\"\"
T\u00e4lt\u00e4 se n\u00e4ytti l\u00e4hinn\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4. Ja hyv\u00e4 niin. KUVA: Joni Nordstr\u00f6m<\/figcaption><\/figure>\n

\u201d<\/span>L\u00e4hes sadan taiteilijamme joukkoon mahtui tosiaan monenlaista vipelt\u00e4j\u00e4\u00e4. Joukkoon mahtuu sen verran el\u00e4m\u00e4\u00e4 suurempia persoonia, ett\u00e4 egojen, ty\u00f6skentelytapojen ja kommunikaatiomallien sovittaminen yhteen vaati oman ty\u00f6ns\u00e4\u201d, Purkutaiteen primus motor<\/em>, Jouni V\u00e4\u00e4n\u00e4nen<\/strong> kertoi avajaisten alla<\/a>.<\/span><\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 (sek\u00e4 syksyll\u00e4 ja joulun pyhin\u00e4) vietin my\u00f6s aikaa Porvoossa El\u00e4insuojelukeskus Saparom\u00e4ess\u00e4. Ruokin el\u00e4imi\u00e4, eristin navetan viem\u00e4r\u00f6intej\u00e4 ja rakensin portaita. Mit\u00e4 milloinkin oli tarpeen. Kokemuksistaan el\u00e4intiloilla kirjan kirjoittanut Eveliina Lunqvist<\/strong> on tehnyt vuosia t\u00f6it\u00e4 Saparom\u00e4en mahdollistamiseksi ja on ollut ilo osallistua t\u00e4h\u00e4n my\u00f6s omalla pienell\u00e4 panoksella. Avun antamisen ohella n\u00e4m\u00e4 vierailut Sapiksessa ovat tarjonneet my\u00f6s mahdollisuuksia pohtia omaa suhdetta muun lajisiin el\u00e4imiin<\/a>.<\/p>\n

\"\"
Dis is how we roll. Tildan kanssa k\u00e4velyll\u00e4.
Ja oikeasti t\u00e4t\u00e4 ei oikein voi kutsua k\u00e4velyksi. Tilda ja Hilma mutustelivat mit\u00e4 halusivat ja min\u00e4 sitten ajoittain v\u00e4h\u00e4n yritin ohjailla toivottuun suuntaan.<\/figcaption><\/figure>\n

”L\u00e4heinen yhdess\u00e4olo n\u00e4iden entisten tuotantoel\u00e4inten kanssa Saparom\u00e4ess\u00e4 synnytti kuitenkin yhden merkitt\u00e4v\u00e4n huomion. Nimitt\u00e4in sen, kuinka selv\u00e4sti tunnistan eroja ja persoonallisuuksia n\u00e4iss\u00e4 tyypeiss\u00e4. Se, ett\u00e4 he ovat yksil\u00f6it\u00e4 korostui ja t\u00e4m\u00e4 huomio on monella tavalla j\u00e4risytt\u00e4v\u00e4. Vaikka olen teoriassa tiedostanut, ett\u00e4 my\u00f6s tuotanotel\u00e4imet ovat yksil\u00f6it\u00e4, on t\u00e4m\u00e4n havainnon tekeminen itse v\u00e4kev\u00e4 kokemus. Usein tuotantoel\u00e4imet esitell\u00e4\u00e4n meille joukkona tai jopa massana. Ja vaikka tuon massan huonosta kohtelusta on helppo tuohtua on kuitenkin dramaattista itse huomata, kuinka vaikkapa pihalla jaloitteleva kanaporukka koostuu selv\u00e4sti omilla tavoillaan k\u00e4ytt\u00e4ytyvist\u00e4 yksil\u00f6ist\u00e4.”<\/p>\n

Elokuussa Tampereella\u00a0<\/strong>aukesi Spektaakkeliakatemia<\/em><\/a>. Kyseess\u00e4 oli taiden\u00e4yttely, jonka tarkoituksena oli oikeasti toimia opetustilana, mutta koronarajoitukset torpedoivat suunnitelmat l\u00e4hiopetuksesta. Konsepti oli kuitenkin ihan solidi ja onneksi p\u00e4\u00e4simme my\u00f6hemmin my\u00f6s opettamaan medialukutaitoa vastamainosten ymp\u00e4r\u00f6imin\u00e4.<\/p>\n

”Miksi Spektaakkeliakatemiaa tarvitaan?\u00a02000-luvun muuttuvassa mediaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja yhteiskunnassa viestinn\u00e4n keinot ja muodot ovat muuttuneet dramaattisesti. Tarvitsemme kaikki ymm\u00e4rryst\u00e4 t\u00e4st\u00e4 muutoksesta ja pyrimme vastaamaan t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen omalta osaltamme.”<\/p>\n

Onneksi saimme kuitenkin auki virtuaalisen Spektaakkeliakatemian<\/a>, <\/em>joka on tehty my\u00f6s opetustarpeita silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en.\u00a0Kes\u00e4ll\u00e4 Elokapina puolestaan piti n\u00e4lk\u00e4lakkoa Eduskuntatalon edustalla ja n\u00e4lk\u00e4lakkolaiset kirjoittivat p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 blogia kokemuksistaan<\/a> sek\u00e4 ajatuksistaan H\u00e4irik\u00f6ille.<\/p>\n

\"\"
Kolonialismilla viitataan useimmiten 1400-luvulta 1900-luvulle jatkuneeseen siirtomaiden aikaan. Tuona aikana eurooppalaiset muun muassa tyhjensiv\u00e4t Afrikan mannerta rikkauksista. Vaikka Euroopan valtiot luopuivat 1900-luvulla muodollisesti siirtomaistaan, ei t\u00e4m\u00e4n rikkauden l\u00e4hde kuitenkaan ole ehtynyt. Nyky\u00e4\u00e4n materiaalivirtoja tosin hallinnoivat useimmiten l\u00e4nsimaista johdetut yhti\u00f6t. My\u00f6s Kiina on tullut apajille.
Afrikan t\u00e4hti\u00a0on\u00a0Kari Mannerlan suunnittelema, vuonna 1951 ilmestynyt lautapeli ja klassikko. Siin\u00e4 pelaajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t huomaamattaan osallistumaan juuri tuohon rikkauksien rohmuamiseen, ja sen arvokkaimman aarteen l\u00f6ydytty\u00e4 poistumaan mantereelta vieden vauraudet mukanaan. My\u00f6s Suomi on saanut osansa n\u00e4ist\u00e4 rikkauksista ja edullisista raaka-aineista. Hyvinvointimme ei rakennu vain oman ahkeruutemme ja sisumme varaan.
Suomi ei kuitenkaan ole t\u00e4ysin riippuvainen ulkomailta tulevista raaka-aineista. Lappi on pitk\u00e4\u00e4n ollut raaka-ainevarasto, josta on tarvittaessa haettu hyvinvointia ja rikkauksia, ja samalla j\u00e4tetty paikallisille tuhottu ymp\u00e4rist\u00f6.
Lapin hippu\u00a0on kuvitteellinen peli, joka siirt\u00e4\u00e4\u00a0Afrikan t\u00e4hden\u00a0asetelman Suomen Lappiin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa voittaja on se, joka ensimm\u00e4isen\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Lapin hipun ja kuljettaa sen J\u00e4\u00e4meren radan kautta Kirkkoniemen satamaan.
Lapin hippu -installaatiota p\u00e4\u00e4see kokeilemaan R\u00e1j\u00e1geassin \u00a0|\u00a0 Rajanveto -n\u00e4yttelyss\u00e4 Helsingin Galleria Sinness\u00e4 6.9. saakka. Gallerialla j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n 1.9. keskustelutilaisuus, johon osallistuu my\u00f6s Ei kaivoksia Suomen K\u00e4sivarteen -adressin k\u00e4ynnist\u00e4nyt Minna N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi.
Lapin hippu -ty\u00f6ryhm\u00e4: H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja & Suohpanterror, Ninni Kairisalo, Antti Kukkonen, Johanna Marsch ja Jari Tamminen<\/figcaption><\/figure>\n

Elokuussa avasin<\/strong> kuratoimani R\u00e1j\u00e1geassin \u0131\u00a0Rajanveto<\/em>-n\u00e4yttely<\/a> Galleria Sinness\u00e4, Helsingiss\u00e4. Toimme saamelaisten kohtaamat ongelmat t\u00e4nne etel\u00e4\u00e4n, jossa heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 harvoin kuuluu, mutta jossa tehd\u00e4\u00e4n saamelaisten el\u00e4miin vaikuttavat isot p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 kaikki l\u00e4hti h\u00e4d\u00e4st\u00e4\u201d,\u00a0Minna N\u00e4kk\u00e4l\u00e4j\u00e4rvi <\/strong>sanoo. H\u00e4n kampanjoi kaivoshanketta vastaan K\u00e4sivarren Lapissa, miss\u00e4 se uhkaa parhaillaan h\u00e4nen porolaitumiaan, ja sen my\u00f6t\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa ja kulttuuria. H\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan rajoitu yhteen valtaukseen tai yhteen kaivokseen. Lappi n\u00e4ytt\u00e4ytyy monille resurssipankkina, josta voi aina tarvittaessa k\u00e4yd\u00e4 tekem\u00e4ss\u00e4 nostoja. Kullan kiilto on vet\u00e4nyt etsij\u00f6it\u00e4 puoleensa jo 1800-luvulta alkaen, ja usein mets\u00e4kin on n\u00e4hty vihre\u00e4n\u00e4 kultana. Vesivoimaa on tehty patoamalla jokia ja luomalla valtavia tekoj\u00e4rvi\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kaikella on kuitenkin hintansa.<\/p>\n

Vuoden k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 syksyksi<\/strong> pohdimme UPS \u2013 BioGone<\/em> -vastamainoksessa<\/a> suomalaisten erityiseksi kehuttua luontosuhdetta ja sit\u00e4, miten t\u00e4m\u00e4 suhde n\u00e4kyy puupelloilla, joita my\u00f6s metsiksi kutsutaan.<\/p>\n

\"\"
Kun suomalaista kehoitetaan ajattelemaan mets\u00e4\u00e4, niin monien mieleen tulee ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kuva sadunomaisesta ikimets\u00e4st\u00e4. Harmillisesti t\u00e4m\u00e4 kuva ei kuitenkaan kuvaa suomalaista mets\u00e4\u00e4 erityisen hyvin. BioGone-vastamainoksessa n\u00e4kyv\u00e4 kuva poltetusta avohakkuusta puolestaan on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n normaali n\u00e4ky. Kuva palaneesta avohakkuusta on otettu Etel\u00e4-Suomessa sen j\u00e4lkeen, kun mets\u00e4yhti\u00f6 UPM on k\u00e4ynyt paikalla.<\/figcaption><\/figure>\n

”Suomessa suhdettamets\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t hyvin paljon mets\u00e4teollisuuden tarpeet. Puheet vihre\u00e4n kullan maasta eiv\u00e4t ole tuulesta tempaistuja. Taustalla vaikuttaa perusajatus, ett\u00e4 mets\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti mets\u00e4teollisuuden raaka-ainetta, ja ett\u00e4 mets\u00e4pankista voi tehd\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajattomasti nostoja.<\/p>\n

Parhaillaan Suomeen on suunnitteilla useita j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 biotaloustehtaita. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on edelleen sellun keitt\u00e4misest\u00e4, eik\u00e4 Suomen metsien kasvu mill\u00e4\u00e4n riit\u00e4 kaikkien suunniteltujen tehtaiden tarpeisiin.<\/p>\n

Mets\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen hy\u00f6dynt\u00e4minen Suomessa ei kuitenkaan ole uutta. Sen historia ulottuu vuosisatojen taakse. Kaskeamista on harjoitettu laajoilla alueilla kauan, ja tervanpolton vaikutukset metsiin 1600-1800-luvuilla olivat valtavia. Sittemmin tahti on kiihtynyt ja tekniikka kehittynyt.”<\/p>\n

Marraskuussa julkistimme <\/strong>ruotsinkielisten vastamainostemme gallerian<\/a>. N\u00e4it\u00e4 toisella kotimaisella tehtyj\u00e4 vastamainoksia on julkaistu vuoden 2020 alusta NyTid<\/em>-lehdess\u00e4 teoksiin liittyvien artikkelien kera.<\/p>\n

Samaan syssyyn ruotsinkielisen kuvagallerian julkistamisen kanssa saimme avattua my\u00f6s Spektaakkeliakatemia-n\u00e4yttelyn It\u00e4keskuksen kulttuuritalo Stoassa. Stoassa n\u00e4htiin paljon samaa kuin kes\u00e4ll\u00e4 oli Tampereellakin n\u00e4hty, mutta yhdess\u00e4 suhteessa Stoan n\u00e4yttely teki jotain tyystin uutta: N\u00e4yttelyss\u00e4 oli teoksia monella eri kielell\u00e4. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 muun muassa Make Some Noise -porukan kanssa k\u00e4\u00e4nsimme vastamainoksia seuraaville kielille: somali, pohjoissaami, ven\u00e4j\u00e4, arabia, kurdi, englanti, ruotsi, farsi, turkki ja ranska.<\/p>\n

\"\"
T\u00e4lt\u00e4kin se voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Ajatuksena oli puhutella mahdollisimman montaa n\u00e4yttelyn k\u00e4vij\u00e4\u00e4 heid\u00e4n omalla kielell\u00e4. Samalla tarkoituksena oli muistuttaa kaikkia n\u00e4yttelyn k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 riippumatta kieli- ja kulttuuritaustoistamme olemme markkinoiden vinkkelist\u00e4 katsottuna kaikki samassa veneess\u00e4. Ja vaikka kaikki eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n kaikkia tekstej\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4neet, uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vastamainosten muotokieli oli tuttua kaikille ja yleis\u00f6 ymm\u00e4rsi viittaukset. Mainosten kieli on hyvinkin mahdollisesti ensimm\u00e4inen aito lingua franca \u2013<\/em>maailman kieli \u2013 ja t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi tekeminen oli tietenkin hienoa.<\/p>\n

Stoassa ehdimme my\u00f6s j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hiopetusta ennen kuin koronarajoitukset iskiv\u00e4t j\u00e4lleen p\u00e4\u00e4lle. Opetimme sadoille yl\u00e4koulu- ja lukioik\u00e4isille nuorille medialukutaitoja ja pohdimme yhdess\u00e4 ty\u00f6pajoissa sit\u00e4, mit\u00e4 mainokset sanovat ja j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sanomatta, ja ennen kaikkea miksi. N\u00e4yttelyn aikana varmistui my\u00f6s rahoitus ensi vuonna toteutettavalle Spoektaakkeliakatemia-kiertueelle, mutta siit\u00e4kin lis\u00e4\u00e4 tuonnempana.<\/p>\n

\"\"
Kauneus on katsojan silm\u00e4ss\u00e4. Toiset eiv\u00e4t n\u00e4ist\u00e4 tykk\u00e4\u00e4, mutta toiset tykk\u00e4\u00e4v\u00e4t. Ja joitain ne haittaavat, toisia ei.
”Estetiikka ja tyyli on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Se, kuinka kirjaimet on yhdistetty ja pienet nyanssit”, Respo toteaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Marraskuussa k\u00e4ynnistyi<\/strong> pitk\u00e4\u00e4n valmistelemani Graffiti \u2013 vastakulttuurista museoiden suosikiksi -artikkelisarja<\/a>. Sarjan avanneessa artikkelissa k\u00e4sittelin itseoikeutetusti graffitin kivijalan muodostavaa t\u00e4g\u00e4yst\u00e4. Haastateltaviksi l\u00f6ytyiv\u00e4t pitk\u00e4n linjan tekij\u00e4t: Arrow<\/strong> ja Respo<\/strong>.<\/p>\n

\u201dYhteiskunta on sellainen, ett\u00e4 siihen pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 pieni\u00e4 s\u00e4r\u00f6j\u00e4 jotta se antaa itsest\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n\u201d, Arrow toteaa. \u201dHelsinki on ihan\u00a0ultra clean<\/i>\u00a0kaupunki, ja 99 prosenttia luvattomista maalauksista buffataan. On hyvin tilaa maalata kissoja s\u00e4hk\u00f6koppeihin, mutta kaikki muu minimoidaan.\u201d<\/span><\/p>\n

Arrow on sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 liian puhtaassa ja kliinisess\u00e4 kaupungissa ei ole tilaa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n muulle marginaalille. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa isot muraalit ja luvalliset graffitisein\u00e4t eiv\u00e4t tee sit\u00e4 samaa, mit\u00e4 luvattomat graffitit.”\u00a0<\/span><\/p>\n

Sarjan toisessa osassa<\/a> k\u00e4siteltiin graffitia politiikon ja virkamiehen vinkkelist\u00e4 tarkasteltuna, kun \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4siv\u00e4t Paavo Arhinm\u00e4ki<\/strong> ja Antti Salminen<\/strong>. Sarja jatkuu my\u00f6s vuonna 2021.<\/p>\n

\"\"
Onko l\u00e4hiruoka illuusio? Meille myyd\u00e4\u00e4n l\u00e4hiruokana lihaa, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lihoiksi pistetylle el\u00e4imelle on sy\u00f6tetty usein tuontirehua ja monet muutkin tuotantopanokset ovat tuontitavaraa.<\/figcaption><\/figure>\n

Joulukuussa vuoden<\/strong> viimeiseksi vastamainokseksi valikoitui teos, joka k\u00e4sittelee ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4mme haavoittuvuutta ja hulluutta. Valtaosa Suomen pelloista menee karjan ruuan kasvattamiseen ja lis\u00e4\u00e4 rehua rahdataan tuotantoel\u00e4imille maailman \u00e4\u00e4rist\u00e4. Samalla kun lihan kasvattaminen talloo el\u00e4inten oikeuksia, tuottaa j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvihuonekaasuja ja altistaa meid\u00e4n jatkuvasti koronan kaltaisille pandemioille on se my\u00f6s hyvin herkk\u00e4\u00e4 h\u00e4iri\u00f6ille. Vaikka kotimaisessa keskustelussa usein vedotaan ruokaturvaan, niin t\u00e4n\u00e4 vuonna olemme n\u00e4hdeet kotimaisen tuotannon haavoittuvuuden. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4htiin my\u00f6s silloin, kun ukrainalaiset ja thaimaalaiset marjanpoimijat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4seet maahan.<\/p>\n

Ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4 kaipaa akuutisti muutosta ja muutosta ei ole luvassa ennen kun me olemme yhteiskuntana ymm\u00e4rt\u00e4neet ja hyv\u00e4ksyneet tuon tarpeen. Haastettelin BIOS-tutkimusyksik\u00f6n tutkijaa, Ville L\u00e4hdett\u00e4 aiheesta<\/a>.<\/p>\n

”Kuinka kotimaista kotletti on, jos liha- ja siipikarjalle sek\u00e4 kaloille sy\u00f6tetyst\u00e4 valkuaispitoisesta rehusta vain noin 15 prosenttia on kotimaista<\/a>?\u00a0Esimerkiksi 95 prosenttia Suomeen tuotavasta soijasta menee rehuksi<\/a>. Muuttuuko brasilialainen soija l\u00e4hiruuaksi, kun se kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n tuotantoel\u00e4imen ruuansulatuselimist\u00f6n kautta?<\/p>\n

’\u009dNo eip\u00e4 tietysti. Suomessahan kulutetun ruoan osalta omavaraisuusaste on korkea, mutta olemme massiivisesti riippuvaisia kansainv\u00e4lisist\u00e4 markkinoista rehun, lannoitteiden, maatalouskemikaalien ja energian kaltaisten tuotantopanoksien sek\u00e4 vierasty\u00f6voiman suhteen’\u009d, L\u00e4hde selvent\u00e4\u00e4.”<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuosi 2020 toi H\u00e4irik\u00f6illekin pitk\u00e4n lomautuksen ja perui monet opetuskeikat. Toisaalta ehdin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vuoden aikana viisi n\u00e4yttely\u00e4, joista kolme rakentui H\u00e4irik\u00f6iden oman tuotannon varaan ja kahdessa n\u00e4yttelyss\u00e4 toimin kuraattorina sek\u00e4 taiteilijana. Mutta edetk\u00e4\u00e4mme kronologisesti. T\u00e4m\u00e4n viheli\u00e4isen pandemian riivaama vuosi alkoi enteellisesti helmikuussa ilmestyneell\u00e4\u00a0Voi terve -vastamainoksella, joka k\u00e4sitteli uskomushoitoja ja terveysjournalismia. Uskomushoidot ja l\u00e4\u00e4ketieteen vastainen (normaalin […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":18802,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[2999,1260,3000,2775],"yoast_head":"\nH\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuosi 2020 toi H\u00e4irik\u00f6illekin pitk\u00e4n lomautuksen ja perui monet opetuskeikat. Toisaalta ehdin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vuoden aikana viisi n\u00e4yttely\u00e4, joista kolme rakentui H\u00e4irik\u00f6iden oman tuotannon varaan ja kahdessa n\u00e4yttelyss\u00e4 toimin kuraattorina sek\u00e4 taiteilijana. Mutta edetk\u00e4\u00e4mme kronologisesti. T\u00e4m\u00e4n viheli\u00e4isen pandemian riivaama vuosi alkoi enteellisesti helmikuussa ilmestyneell\u00e4\u00a0Voi terve -vastamainoksella, joka k\u00e4sitteli uskomushoitoja ja terveysjournalismia. Uskomushoidot ja l\u00e4\u00e4ketieteen vastainen (normaalin […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-12-29T15:46:47+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1347\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Jari Tamminen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"16 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2020-12-29T15:46:47+00:00\",\"dateModified\":\"2020-12-29T15:46:47+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1347},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe\",\"name\":\"Jari Tamminen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Jari Tamminen\"},\"description\":\"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.facebook.com\/hairikot\"],\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Vuosi 2020 toi H\u00e4irik\u00f6illekin pitk\u00e4n lomautuksen ja perui monet opetuskeikat. Toisaalta ehdin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n vuoden aikana viisi n\u00e4yttely\u00e4, joista kolme rakentui H\u00e4irik\u00f6iden oman tuotannon varaan ja kahdessa n\u00e4yttelyss\u00e4 toimin kuraattorina sek\u00e4 taiteilijana. Mutta edetk\u00e4\u00e4mme kronologisesti. T\u00e4m\u00e4n viheli\u00e4isen pandemian riivaama vuosi alkoi enteellisesti helmikuussa ilmestyneell\u00e4\u00a0Voi terve -vastamainoksella, joka k\u00e4sitteli uskomushoitoja ja terveysjournalismia. Uskomushoidot ja l\u00e4\u00e4ketieteen vastainen (normaalin […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2020-12-29T15:46:47+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1347,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Jari Tamminen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Jari Tamminen","Arvioitu lukuaika":"16 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/","name":"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020 - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg","datePublished":"2020-12-29T15:46:47+00:00","dateModified":"2020-12-29T15:46:47+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg","width":2560,"height":1347},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hairikoiden-koronavuosi-2020\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"H\u00e4irik\u00f6iden koronavuosi 2020"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/523ff68c19f1381d78529f38bb76e7fe","name":"Jari Tamminen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/e5c0bb16f2efc1924afe37fc190f8ce1?s=96&d=blank&r=g","caption":"Jari Tamminen"},"description":"Kulttuurih\u00e4irint\u00e4 on taiteen ja aktivismin j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 lomittumista: odottamaton performanssi katuvilin\u00e4ss\u00e4, vallattuja mainostauluja ja mainosparodioita. Se on k\u00e4site, joka yhdist\u00e4\u00e4 yhteiskunnallista kommentaaria ja luovaa vastarintaa. T\u00e4ss\u00e4 blogissa Voiman Jari Tamminen hahmottaa maailmaa kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4\u00e4 Tammisen huomioita kulttuurih\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 voi lukea Voimasta, H\u00e4irik\u00f6t \u2013 Kulttuurih\u00e4irinn\u00e4n aakkoset -kirjasta ja p\u00e4ivitt\u00e4in osoitteesta www.facebook.com\/hairikot.","sameAs":["http:\/\/www.facebook.com\/hairikot"],"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikko\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/12\/vuosi2020-scaled.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18797"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/122"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18797"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18797\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18805,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18797\/revisions\/18805"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18802"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18797"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18797"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18797"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}