![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain-maitomylly-vastis.jpg\")
Kaikkien parsinavetassa el\u00e4vien lehmien on lain mukaan p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 kes\u00e4isin ulos v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 p\u00e4iv\u00e4ksi, mutta lakia rikotaan yleisesti. It\u00e4-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2017 teett\u00e4m\u00e4n valvontakampanjan mukaan jopa 45 prosentissa parsinavetoista lehm\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet laiduntamaan lainkaan. 21 prosentissa parsinavettoja lehm\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t laiduntamaan, mutta v\u00e4hemm\u00e4n kuin laki m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n
\u201dEhk\u00e4 synkin osa ihmiskeskeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa on oletus siit\u00e4, ett\u00e4 vain ihmisten vanhemmuudella ja erityisesti \u00e4itiydell\u00e4 on merkityst\u00e4. Vain Homo sapiensin \u00e4itiys on pyh\u00e4\u00e4. Muiden lajien vanhemmuus ja \u00e4itiys \u2013 ne rutistetaan pois n\u00e4kyvist\u00e4 sek\u00e4 korvataan tiedottomalla, tunteettomalla biologialla, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teknisi\u00e4 termej\u00e4 kuten \u2019tiineys\u2019 tai \u2019maidontuotanto\u2019\u201d, toteaa filosofian erikoistutkija Elisa Aaltola<\/strong><\/a> Turun yliopistolta. Juuri synnytt\u00e4neen lehm\u00e4n keho tuottaa samoja kiintymyst\u00e4 vahvistavia v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineita, joita syntyy my\u00f6s vastasynnytt\u00e4neen ihmisen kehossa. Harva kuitenkaan miettii, mit\u00e4 tapahtuu lehm\u00e4n synnytetty\u00e4 vasikkansa.<\/p>\n \u201dSadattuhannet emot, joiden poikaset on otettu pois, tuottavat supermarkettien maito- ja j\u00e4\u00e4tel\u00f6litrat. Maito tulee el\u00e4imist\u00e4, joiden j\u00e4lkikasvu riistet\u00e4\u00e4n heti tai pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ja vied\u00e4\u00e4n lihankasvatukseen. El\u00e4imist\u00e4, jotka on ruokinnalla ja jalostuksella pakotettu tuottamaan luonnottoman suuria maitom\u00e4\u00e4ri\u00e4 luonnottomaksi kasvaneissa utareissaan, kunnes niiden utareet tulehtuvat ja s\u00e4rkyis\u00e4t nivelet ja kehot v\u00e4syv\u00e4t. El\u00e4imist\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4 kuluu raskauskierteess\u00e4, kunnes niiden maidontuotanto hivenen hiipuu ja kiitoksena kaikesta ne raahataan teurastettavaksi niiden ollessa lehmien mittapuulla vasta nuoria aikuisia.\u201d<\/p>\n Noin 40 prosenttia<\/strong> lypsylehmist\u00e4 el\u00e4\u00e4 Suomessa parsinavetassa eli navetassa, jossa el\u00e4imet on kytketty p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinni ja niiden liikkuminen on n\u00e4in estetty. Parsinavetat on kielletty muun muassa Alankomaissa, It\u00e4vallassa ja Tanskassa. Norjassa vanhoja parsinavettoja saa viel\u00e4 siirtym\u00e4ajan puitteissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ruotsissa uusien rakentaminen on ollut kielletty\u00e4 vuodesta 2007.<\/p>\n Kaikkien parsinavetassa el\u00e4vien lehmien on lain mukaan p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 kes\u00e4isin ulos v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 p\u00e4iv\u00e4ksi, mutta lakia rikotaan yleisesti. It\u00e4-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2017 teett\u00e4m\u00e4n valvontakampanjan mukaan 45 prosentissa parsinavetoista lehm\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet laiduntamaan lainkaan. 21 prosentissa parsinavettoja lehm\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t laiduntamaan, mutta v\u00e4hemm\u00e4n kuin laki m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n Suomessa el\u00e4\u00e4 noin 270 000 lypsylehm\u00e4\u00e4, joista jokainen poikii kerran vuodessa. \u201dT\u00e4m\u00e4 tarkoittaa edellisen tarinan toistumista joka vuosi 270 000 kertaa. 270 000 surun tarinaa, joista jokainen on liikaa\u201d, Aaltola muistuttaa.<\/p>\n \u201dLehm\u00e4t kaipaavatkin vasikoitaan kipe\u00e4sti. Ne huutavat n\u00e4iden per\u00e4\u00e4n jopa useiden p\u00e4ivien ajan ja ovat fyysisesti levottomia kuten kuka tahansa lapsensa luo haluava emo. Niille on tehty pahin, niiden juuri synnytt\u00e4m\u00e4t olennot on viety niiden \u00e4\u00e4relt\u00e4. My\u00f6s vasikat k\u00e4rsiv\u00e4t vieroituksesta rajusti ja jopa emoja enemm\u00e4n. Ne huutavat emojensa luo, saattavat kielt\u00e4yty\u00e4 ruoasta ja osoittavat voimakasta stressik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Ne my\u00f6s osoittavat pessimismin ja ahdistuksen merkkej\u00e4 \u2013 emonsa menett\u00e4neet yksinkertaisesti synkistyv\u00e4t. Pahimmillaan seurauksena on henkisesti rikottuja olentoja, sill\u00e4 luonnon s\u00e4\u00e4nn\u00f6t on sivuutettu.\u201d<\/p>\n Muiden el\u00e4inten n\u00e4keminen<\/strong> teollisuuden raaka-aineena ei voi olla vaikuttamatta siihen, kuinka suhtaudumme heihin. Ihmisten suhdetta muihin el\u00e4imiin tutkinut tohtori Salla Tuomivaara <\/strong><\/a>muistuttaa Yhdysvaltain siantuottajien yhdistyksen viestint\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Dave Warnerin<\/strong> kuuluisasta toteamuksesta. Warner sanoi, ett\u00e4 emakoiden pit\u00e4mist\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymisen est\u00e4viss\u00e4 h\u00e4keiss\u00e4 kovasti kritisoidaan, mutta ett\u00e4 \u201dh\u00e4n ei tied\u00e4, kuka silt\u00e4 emakolta on kysynyt, haluaako se k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ymp\u00e4ri\u201d.<\/p>\n Tuomivaaran mukaan el\u00e4inten tuntemusten ja k\u00e4rsimyksen huomioiminen pyrit\u00e4\u00e4n usein v\u00e4h\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n antropomorfismiksi eli ihmisenkaltaistamiseksi. N\u00e4in ajattelevat mielell\u00e4\u00e4n n\u00e4kisiv\u00e4t meid\u00e4n ihmisten jakavan muiden nis\u00e4kk\u00e4iden ja el\u00e4inten kanssa ehk\u00e4 korkeintaan tarpeen sy\u00f6d\u00e4 ja juoda.<\/p>\n \u201dOikeasti emme ole empatian emmek\u00e4 p\u00e4\u00e4ttelyn, emme edes perim\u00e4tiedon varassa. Sioilta on kysytty. Nykyaikaisella el\u00e4inten hyvinvointitutkimuksella on paljon keinoja selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 el\u00e4in haluaisi tehd\u00e4. Mit\u00e4 se tekisi mik\u00e4li sill\u00e4 olisi mahdollisuus ja kuinka paljon se esimerkiksi tekisi t\u00f6it\u00e4 saadakseen kyseisen mahdollisuuden. Voidaan my\u00f6s tutkia, miten paljon el\u00e4inyksil\u00f6 stressaantuu, mik\u00e4li tietty k\u00e4yt\u00f6s estet\u00e4\u00e4n, tai pysyyk\u00f6 el\u00e4in esimerkiksi terveemp\u00e4n\u00e4, jos sill\u00e4 on enemm\u00e4n mahdollisuuksia liikkua, tai vaikkapa erilainen lattiamateriaali ja kuivikkeita\u201d, Tuomivaara huomauttaa.<\/p>\n N\u00e4it\u00e4 asioita on tutkittu tieteellisesti, ja nyky\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on jo varsin hyv\u00e4 kuva keskeisten tuotantoel\u00e4inten k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeista.<\/p>\n Sikojen liikkumisen est\u00e4v\u00e4t<\/strong> tai sit\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti rajoittavat niin kutsutut tiineytys- ja porsimish\u00e4kit ovat Suomessa yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. L\u00e4hinaapureistamme Ruotsi ja Norja ovat nuo h\u00e4kit jo kielt\u00e4neet. Vuonna 2015 Suomen el\u00e4insuojeluasiamies vaati niiden korvaamista karsinoilla. P\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n<\/strong> hallitus vastasi lakkauttamalla el\u00e4insuojeluasiamiehen viran.<\/p>\n \u201dOsa yrityksist\u00e4 ja yritt\u00e4jist\u00e4 on ennakoinut tulevia vaatimuksia ja siirtynyt vapaaehtoisesti vapaaporsitukseen. Jotkut harvat siankasvattajat eiv\u00e4t ole koskaan edes ottaneet k\u00e4\u00e4ntymisen est\u00e4vi\u00e4 h\u00e4kkej\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta heit\u00e4 on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4h\u00e4n. Emakkoh\u00e4kit helpottavat tuottajien ty\u00f6t\u00e4 ja s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4t lattiapinta-alaa, jolloin samaan tilaan mahtuu enemm\u00e4n emakoita. Aiemmin tyypillisell\u00e4 suomalaisella tilalla oli pari sikaa. Nykyisin emakoita on keskim\u00e4\u00e4rin 57 tilaa kohden. Suomalaisen siantuotannon nykymalli perustuu emakoiden h\u00e4kitt\u00e4miseen\u201d, Tuottajat perustelevat n\u00e4it\u00e4 h\u00e4kkej\u00e4 tehokkuuden ohella my\u00f6s pikkuy porsaiden suojelemisella. Siis sill\u00e4, ett\u00e4 muuten emot tallaisivat porsaat jalkoihinsa. T\u00e4m\u00e4 riski on tietenkin seurausta tehokkuusvaatimuksesta: siat sullotaan niin ahtaisiin tiloihin, ett\u00e4 vain paikoilleen vangitsemalla emo ei murskaa j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n. Luonnossa t\u00e4t\u00e4 ongelmaa ei ole. Emakot osoittavat suurta tarkkuutta ja varovaisuutta ollessaan pes\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n El\u00e4intuotannon eettisi\u00e4 ongelmia ei mainoksissa juurikaan nosteta esille. Kuluttajille v\u00e4litet\u00e4\u00e4n kuva nostalgisesta maalaisidyllist\u00e4, jollaista tuskin koskaan on oikeasti ollut olemassakaan. Tuotepakkauksissa toisinaan vilahtavat tuotantoel\u00e4imet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jopa ilakoivan roolista, joka heille on prosessissa varattu. Ruokakaupoista on turha etsi\u00e4 rehellist\u00e4 tietoa siit\u00e4 loputtomasta raskaaksi saattamisen, synnytt\u00e4misen ja menetyksen sek\u00e4 kuoleman syklist\u00e4, joka meille tarjoillaan vakuumipakattuna ja litran t\u00f6lkeiss\u00e4.<\/p>\n V\u00e4hitellen tietoisuus tuotantoel\u00e4inten k\u00e4rsimyksest\u00e4 ja tarpeista kuitenkin lis\u00e4\u00e4ntyy, ja samalla tuottajille ja j\u00e4lleenmyyjille esitetyt kysymykset ja vaatimukset kritallisoituvat. Kuluttajien toiveiden muuttuessa my\u00f6s tuottajien ja kauppiaiden kannattaa seurata muutosta. Muuttuvien mieltymysten ennakoiminen voi jopa olla ehto selviytymiselle.<\/p>\n Elisa Aaltolan ja Salla Tuomivaaran sitaatit ovat per\u00e4isin <\/strong>heid\u00e4n H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majalle kirjoittamista artikkeleista. <\/strong>Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus<\/a> sek\u00e4 \u00c4idit jotka menett\u00e4v\u00e4t lapsensa<\/a><\/strong>.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Nykyaikainen ruuantuotantokoneisto on viritetty tuottamaan tehokkaasti lihaa ja maitoa. N\u00e4iden molempien tuottaminen on tosin ekologisesti ja taloudellisesti tarkasteltuna tehoton ja resursseja turhaan kuluttava tapa tuottaa ravintoa. N\u00e4iden ongelmien ohella prosessi perustuu my\u00f6s siihen, ett\u00e4 tuotantoel\u00e4imet saatetaan raskaiksi kerta toisensa j\u00e4lkeen ja ett\u00e4 vastasyntyneet riistet\u00e4\u00e4n \u00e4ideilt\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4, miss\u00e4 ihmisten oikeus \u00e4itiyteen on yksi yhteiskuntamme v\u00e4kevimmist\u00e4 peruspilareista, […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":18666,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[2988,427,1260,2989,2973,2349,2970,2496,2775,2972],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/10\/suomen-pienin-synnytysosasto-vastis.jpg\")
\nTuomivaara kertoo.<\/p>\n