{"id":18686,"date":"2020-11-03T15:37:18","date_gmt":"2020-11-03T13:37:18","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?p=18686"},"modified":"2020-11-03T15:37:18","modified_gmt":"2020-11-03T13:37:18","slug":"hieman-reilummin-kohdeltujen-kanojen-munia-vai-kananmunaa-ilman-kanaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/hieman-reilummin-kohdeltujen-kanojen-munia-vai-kananmunaa-ilman-kanaa\/","title":{"rendered":"Hieman reilummin kohdeltujen kanojen munia vai kananmunaa ilman kanaa?"},"content":{"rendered":"

Atria seuraa<\/b> S-ryhm\u00e4\u00e4<\/a> ja lupaa luopua h\u00e4kkikananmunista<\/a>. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4\u00e4n yhti\u00f6 kannustaa tuottajia investoimaan siihen, ett\u00e4 tuotantoel\u00e4imill\u00e4 olisi hieman enemm\u00e4n tilaa jaloitella. Ehk\u00e4 oikeasti tulevaisuuteen katsovien elintarvikealan toimijoiden palavereissa kannattaisi kuitenkin katsoa hieman pidemm\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n

\"\"
Jos se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 munanvalkuaiselta, maistuu munanvalkuaiselta ja vastaa koostumukseltaan munanvalkuaista, onko se munanvalkuaista, vaikka se ei munasta tulekaan?<\/figcaption><\/figure>\n

Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT puolestaan palkittiin<\/a> juuri eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden EARTO-j\u00e4rjest\u00f6n kilpailussa kehitysty\u00f6st\u00e4, jonka my\u00f6t\u00e4 on mahdollista valmistaa kananmunan valkuaisproteiinia ilman kanoja. VTT:n kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menetelm\u00e4ss\u00e4 valkuaisen valmistamiseen tarvitaan vain vett\u00e4, glukoosia, mineraaleja sek\u00e4\u00a0Trichoderma reesei<\/i>\u00a0-sieni. Sieni tuottaa sille annetuista aineksista proteiinia, joka vastaa koostumukseltaan ja ominaisuuksiltaan munanvalkuaista.<\/span><\/p>\n

VTT:n tutkijat pit\u00e4v\u00e4t mullistavana ruuantuotannon muutosta, johon itsekin osallistuvat. Heid\u00e4n mukaansa t\u00e4m\u00e4n niin sanotun solumaatalouden syntyminen on verrattavissa 1700-luvulta alkaneeseen maanviljelyksen tehostumisen ja teollistumisen vallankumoukseen. Nykyisen peltoja ja tuotantoel\u00e4imi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4n maatalouden sijaan solumaatalous hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mikrobeja ja bioreaktoreita.<\/span><\/p>\n

\"\"
Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kananmunantuotanto tuottaa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, se my\u00f6s vaikuttaa tuotantoel\u00e4inten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mik\u00e4li ruoka on mahdollista tuottaa ilman ett\u00e4 ravinteet kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n el\u00e4inten kautta lautasille, niin miksi t\u00e4h\u00e4n ei pyritt\u00e4isi? S-ryhm\u00e4 vastusti pitk\u00e4\u00e4n aktivistien vaatimuksia luopua h\u00e4kkikananmunien myymisest\u00e4, mutta oheisen vastamainoksen ymp\u00e4rille rakentunut kampanjan lopulta k\u00e4\u00e4nsi S-ryhm\u00e4n p\u00e4\u00e4n<\/a><\/span>.<\/figcaption><\/figure>\n

Vaikka uutisia<\/b> alan innovaatioista julkistetaan jatkuvasti, s\u00e4ilyv\u00e4t perinteisetkin tavat tuottaa ruokaa ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4n osana viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n. Ei ole syyt\u00e4 olettaa, ett\u00e4 kaikki tuotanto siirtyisi solumaatalouden puolelle, mutta muutosta tarvitaan perinteisell\u00e4kin puolella<\/a>. Toisaalta verrattuna esimerkiksi nykyisiin tapoihin tuottaa kananmunaproteiinia, Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan VTT:n kehitt\u00e4m\u00e4 tekniikka tuottaa 75 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n kasvihuonekaasuja ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 90 prosenttia v\u00e4hemm\u00e4n maata. Tuotantoel\u00e4inten pit\u00e4minen ei t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 erityisen j\u00e4rkev\u00e4lt\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 ekologisesti kuin ekonomisestikaan.<\/span><\/p>\n

Kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen suoran leikkaamisen ohella v\u00e4h\u00e4isempi tarve maa-alalle mahdollistaa esimerkiksi metsitt\u00e4misen, joka puolestaan kasvattaa hiilinieluja. Tuotantotavan muutoksen ilmastohy\u00f6dyt ovat siis suoria. Suoraksi hy\u00f6dyksi voi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 laskea my\u00f6s tuotantoel\u00e4imille aiheutetun k\u00e4rsimyksen puuttumisen prosessista.<\/span><\/p>\n

Proteiinintuotannosta vastaava tutkimustiimin p\u00e4\u00e4llikk\u00f6\u00a0Christopher Landowski<\/b>n mukaan \u201dTuotantomenetelm\u00e4\u00e4 on kokeiltu VTT:ll\u00e4 t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 300 litran bioreaktorissa, josta se on helppo skaalata suurempiin tuotantoyksik\u00f6ihin.\u201d<\/span><\/p>\n

Siirrytt\u00e4essa teollisen mittakaavan tuotantoon, tuotetun valkuaiskilon hinnaksi muodostuisi noin 10 euroa. Hinta on kilpailukykyinen nykyisiin tuotantokustannuksiin verrattuna ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 onkin k\u00e4ynniss\u00e4 vaihe, jossa haetaan yhteisty\u00f6kumppaneita kaupallisen tuotannon kehitt\u00e4miseksi ja k\u00e4ynnist\u00e4miseksi.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 jo nyt kilpailukykyiseksi arvioitu tuottajahinta n\u00e4ytt\u00e4ytyy viel\u00e4 parempana, kun tiedostaa ett\u00e4 perinteisemp\u00e4\u00e4 kananmunantuotantoa on my\u00f6s vaikea tehostaa ja muuttaa edullisemmaksi ilman, ett\u00e4 kanojen olosuhteita heikennet\u00e4\u00e4n entisest\u00e4\u00e4n. Kuluttajien vaatimukset olosuhteiden parantamisesta ovat puolestaan omiaan nostamaan tuotantokustannuksia ja paine t\u00e4ll\u00e4 puolella on jatkuvaa.<\/span><\/p>\n

VTT:n tutkijoiden<\/b> mukaan kyse ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uudesta valmistusmenetelm\u00e4st\u00e4, vaan kokonaan uudenlaisen ruuantuotanto- ja liikemallin luomisesta. He eiv\u00e4t kuitenkaan ole yksin t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/span><\/p>\n

Suomessa aikaisemmin muun muassa Lappeenrannan teknisen yliopisto LUT:n tutkijat ovat tuottaneet proteiinia suoraan ilmasta otetun hiilidioksidin ja mikrobien avulla. My\u00f6s VTT osallistui t\u00e4h\u00e4n Neo-Carbon Food -hankkeeseen ja sen tulosten pohjalle on perustettu jo Solar Foods -yritys, joka valmistelee tuotannon kaupallistamista.<\/span><\/p>\n

Kyse ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suomalaisten keksinn\u00f6st\u00e4, haihattelusta tai uudesta ajatuksesta. Hollantilainen tutkija Marko Post<\/b> onnistui vuonna 2013 tuottamaan ensimm\u00e4isen\u00e4 maailmassa hampurilaispihvin laboratoriossa. Post on jatkanut t\u00e4m\u00e4n tekniikan kehitt\u00e4mist\u00e4 ja kuten VTT:n tutkimusryhm\u00e4t, my\u00f6s h\u00e4nen porukkansa on etsinyt \u2013 ja l\u00f6yt\u00e4nyt \u2013 yhteisty\u00f6kumppaneita ja rahoitusta elintarvikealan mullistamisesta kiinnostuneilta suunnilta.<\/span><\/p>\n

\u201dMielest\u00e4ni siihen, ett\u00e4 lihateollisuus rahoittaa t\u00e4t\u00e4 tutkimusta, sis\u00e4ltyy kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ja yksi huoli. Etuna on se, ett\u00e4 tuote saa uskottavuutta asiakkaiden ja viranomaisten keskuudessa, sek\u00e4 se, ett\u00e4 mik\u00e4li he ovat puolellamme, he tuskin vastustavat meit\u00e4. Huolena puolestaan on se, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voi muodostua suuryhti\u00f6iden bisnes. Yhteiskunnan kannalta se saattaa olla haitallista\u201d, Post sanoi vieraillessaan Helsingiss\u00e4<\/a> vuonna 2018 H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majan ja Vegemessujen kutsumana.<\/span><\/p>\n

Suuryhti\u00f6iden valta-asema markkinoilla tietenkin on vakiintunut asiantila my\u00f6s elintarvikealalla, mutta onneksi yksik\u00e4\u00e4n yhti\u00f6 ei voi patentoida sit\u00e4, kuinka solut jakautuvat ja kasvavat.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dLopulta markkinat toimivat niin kuin markkinat toimivat. Minulle t\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4semme eroon tuotantoel\u00e4inten kasvattamisesta nykyisess\u00e4 mittakaavassa. Jatkossa tarvitisisimme nykyisen 1,5 miljardin lehm\u00e4n sijaan 30\u2009000 lehm\u00e4\u00e4 kantasoluluovuttajiksi\u201d, Post jatkoi, viitatessaan omaan hankkeeseen, jossa pihvit kasvatetaan el\u00e4imist\u00e4 ker\u00e4tyist\u00e4 soluista.<\/span><\/p>\n

Sen <\/b>sijaan<\/strong>, ett\u00e4 esimerkiksi Atria kertoo panostavansa \u201dvapaan kanan muniin\u201d voisi rohkeat toimijat asettaa tavoitteeksi suoraan kanattomat kananmunat. Miksi tyyty\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n pahaan, jos on oikeasti mahdollisuus muuttaa tuotanto sellaiseksi, p\u00e4\u00e4st\u00f6t samalla romahtavat?<\/span><\/p>\n

Mahdollisimman pienet korjaukset voivat my\u00f6s osoittautua liian v\u00e4h\u00e4isiksi yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin pian. Vuonna 2012 tehty lakiuudistus vaati kanaloiden h\u00e4kkeihin pieni\u00e4 parannuksia ja silloin monet tuottajat investoivat niin sanottuihin virikeh\u00e4kkeihin. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa monet elintarvikealan yritykset pyrkiv\u00e4t irtautumaan h\u00e4kkikananmunista tyystin. N\u00e4in alle kymmenen vuotta sitten tehdyn investoinnit ovat vanhentumassa tuottajien k\u00e4siin. Tuottajat olisivat voineet katsoa hieman pidemm\u00e4lle. Nyt on mahdollista korjata tuo virhe ja suomalaisen elintarviketuotannon toimijat voisivat katsoa rohkeammin eteen p\u00e4in.<\/span><\/p>\n

Monet ovat ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti huolestuneita n\u00e4iden muutosten edess\u00e4. Huoli on sik\u00e4li turhaa, ett\u00e4 jatkossakin me sy\u00f6mme ruokaa ja jonkun se on tuotettava. Kuten on n\u00e4hty, Suomessa on jopa osaamista alaa mullistaviin innovaatioihin ja rohkeat panostukset n\u00e4ihin uusiin innovaatioihin yhdistettyn\u00e4 perinteisen maatalouden kehitt\u00e4miseen ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisemm\u00e4ksi turvaisi suomalaisen ruuan kysynn\u00e4n ja sen my\u00f6t\u00e4 tuotannon jatkossakin.<\/span><\/p>\n