\u201dSuomessa ela\u0308a\u0308 laajana na\u0308kemys, etta\u0308 luonto tulee kesytta\u0308a\u0308, ja\u0308rjesta\u0308a\u0308 ja haravoida\u201d, toteaa ympa\u0308risto\u0308ja\u0308rjesto\u0308 Greenpeacen Suomen metsa\u0308vastaava Matti Liimatainen<\/strong>. \u201dEn sitten tieda\u0308, kuvaako se suomalaisten vai valtion suhdetta metsa\u0308a\u0308n\u201d, ha\u0308n aprikoi.<\/p>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n Metsien k\u00e4sittelyn tavat<\/b><\/span> ovat muuttuneet aikojen saatossa. Nyky\u00e4\u00e4n vallalla olevat k\u00e4yt\u00e4nteet ovat pitk\u00e4lti perua sotien j\u00e4lkeisen j\u00e4lleenrakennuksen, sotakorvausten ja teollistumisen tarpeista. Tuolloin siirryttiin v\u00e4hitellen tehomets\u00e4talouteen ja avohakkuista muodostui maan tapa.<\/p>\n Avohakkuulla tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 osana niin sanottua jaksollista mets\u00e4nkasvatusta tietylt\u00e4 alueelta kaadetaan kaikki tai l\u00e4hes kaikki puut. Avohakkuuta seuraavat istutukset puolestaan tuottavat hyvin monotonista puupeltoa ja yksipuolista mets\u00e4luontoa.<\/p>\n Suomessa laki s\u00e4\u00e4telee mets\u00e4nomistajan velvollisuuksia hoitaa mets\u00e4\u00e4, ja vuosikymmenien ajan mets\u00e4nomistajilta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 edellytetty avohakkuita. Avohakkuita on perusteltu sill\u00e4, ett\u00e4 niiden avulla pystyt\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n puiden nopeimman kasvun vaihe tehokkaasti ja n\u00e4in saadaan irti mets\u00e4st\u00e4 mahdollisimman paljon puuta.<\/p>\n Avohakkuita kohtaan on kuitenkin esitetty j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti perusteltua kritiikki\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston bio- ja ymp\u00e4rist\u00f6tieteiden laitoksen tuoreessa tutkimuksessa esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 meid\u00e4n tulisi luopua avohakkuista p\u00e4\u00e4asiallisena tapana k\u00e4sitell\u00e4 mets\u00e4\u00e4. Land Use Policy<\/i><\/a> -tiedejulkaisussa ilmestynyt artikkeli perustelee, ett\u00e4 myyntitulojen, ilmastohy\u00f6dyn ja eli\u00f6ille sek\u00e4 ihmisille t\u00e4rke\u00e4n monipuolisen ymp\u00e4rist\u00f6n tarpeet huomioiden tulisi suosia jatkuvan kasvatuksen periaatetta.<\/p>\n Jatkuvalla kasvatuksella tarkoitetaan mets\u00e4taloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peitt\u00e4m\u00e4\u00e4 ja puita kaadetaan eri aikoina. Menetelm\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 noin viidess\u00e4 prosentissa Suomen metsist\u00e4.<\/p>\n Suomessa suhdetta<\/b> mets\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t hyvin paljon mets\u00e4teollisuuden tarpeet. Puheet vihre\u00e4n kullan maasta eiv\u00e4t ole tuulesta tempaistuja. Taustalla vaikuttaa perusajatus, ett\u00e4 mets\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti mets\u00e4teollisuuden raaka-ainetta, ja ett\u00e4 mets\u00e4pankista voi tehd\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rajattomasti nostoja.<\/p>\n Vaikka mets\u00e4teollisuus on merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4, on alan ty\u00f6paikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 pudonnut automaation ja suurempien yksik\u00f6iden my\u00f6t\u00e4. Elokuussa UPM ilmoitti sulkevansa Kaipolan paperitehtaan J\u00e4ms\u00e4ss\u00e4.\u00a0 2000-luvulla Suomessa on suljettu toistakymment\u00e4 paperitehdasta.<\/p>\n \u201dMarkkinat ovat syklisi\u00e4\u201d, Matti Liimatainen toteaa. \u201dKapasiteettia tulee ja menee. Koko ajan avataan uusia tehtaita ja kehitet\u00e4\u00e4n vanhoja niin ett\u00e4 puun k\u00e4ytt\u00f6 vaan siirtyy paikasta toiseen. Nyt hakkuum\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat tulossa v\u00e4h\u00e4n alas vuoden 2018 huipputasosta, mutta edelleen taso on monimuotoisuuden ja ilmaston kannalta liian korkea.\u201d<\/p>\n Parhaillaan Suomeen on suunnitteilla useita j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 biotaloustehtaita. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyse on edelleen sellun keitt\u00e4misest\u00e4, eik\u00e4 Suomen metsien kasvu mill\u00e4\u00e4n riit\u00e4 kaikkien suunniteltujen tehtaiden tarpeisiin.<\/p>\n Mets\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen hy\u00f6dynt\u00e4minen Suomessa ei kuitenkaan ole uutta. Sen historia ulottuu vuosisatojen taakse. Kaskeamista on harjoitettu laajoilla alueilla kauan, ja tervanpolton vaikutukset metsiin 1600-1800-luvuilla olivat valtavia. Sittemmin tahti on kiihtynyt ja tekniikka kehittynyt.<\/p>\n \u201dSuurin ongelma on, ettei vanhoja luonnontilaisia metsi\u00e4 ole suojeltu ja niit\u00e4 hakataan edelleen.\u00a0 Suojelualueita on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n liian v\u00e4h\u00e4n, ja avohakkuut ja ojitukset ovat liian raskaita.\u201d<\/p>\n Kovakouraisuus n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, kuinka Mets\u00e4hallitus on hakannut vanhaa mets\u00e4\u00e4 Kainuussa niin kutsutun Vienan reitin varrelta. Se on historiallinen reitti Vienan Karjalaan, jota kulki aikoinaan my\u00f6s Elias L\u00f6nnrot<\/b> matkoillaan Kalevalan<\/i> runoja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n. Historialliset ja luontoarvot eiv\u00e4t ole painaneet vaakakupissa mets\u00e4n s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi.<\/p>\n Mets\u00e4suhdettamme <\/b>avaavassa Mets\u00e4 meid\u00e4n j\u00e4lkeemme<\/i> -kirjassa (Like, Tieto-Finlandia 2019) todetaan, ett\u00e4 2000-luvulla mets\u00e4talouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista metsist\u00e4 yli 160-vuotiaiden metsien pinta-ala on v\u00e4hentynyt yli 40 prosenttia. Alle kahdeksan prosenttia Suomen mets\u00e4alasta on suojeltu, ja luonnontilaiseksi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 oleva mets\u00e4 kattaa muutaman prosentin maamme pinta-alasta.<\/p>\n Suomi on hy\u00f6tynyt rahallisesti metsist\u00e4, mutta sill\u00e4 on ollut hintansa. Mets\u00e4mme ovat muuttuneet tyystin. Joka kolmannen uhanalaisen tai kadonneen mets\u00e4lajin kohtalo on seurausta sotien j\u00e4lkeisist\u00e4 hakkuista.<\/p>\n Mets\u00e4hallitus perustettiin vuonna 1859, koska viranomaiset olivat huolestuneita metsien h\u00e4vi\u00e4misen tahdista. Nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alaisuuteen kuuluva valtion liikelaitos toimii liiallisten hakkuiden ja vastuuttoman mets\u00e4nhoidon taustapiruna. Se hallinnoi valtion omistamia maa- ja vesialueita, jotka kattavat noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta.<\/p>\n Yksi liikelaitoksen teht\u00e4vist\u00e4 on hakata mets\u00e4\u00e4. Vuonna 2019 valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta nosti Mets\u00e4hallituksen vuotuista tulostavoitetta 149 miljoonaan euroon. Tuottotavoite on kasvanut vuosikymmeness\u00e4 l\u00e4hes sadalla miljoonalla eurolla.<\/p>\n Mets\u00e4talouden vaikutukset<\/b> suomalaiseen maisemaan ovat moninaisempia kuin hakkuuraiskioita ja tasaisissa riveiss\u00e4 loputtomasti jatkuvia puupetoja tarkastelemalla voi huomata.<\/p>\n Suomen pinta-alasta jopa kolmannes on suota, josta noin puolet on ojitettu. Soita on ojitettu peltojen ja turpeen noston takia, mutta my\u00f6s metsitt\u00e4minen mieless\u00e4. Soiden kuivattamiseksi kaivettujen mets\u00e4ojien<\/a> yhteenlasketuksi pituudeksi arvioidaan noin 1,3\u20131,4 miljoonaa kilometri\u00e4. Pituus vastaa muutamaa edestakaista matkaa Kuuhun, ja riitt\u00e4isiv\u00e4t ojat kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Maapallonkin yli 30 kertaa.<\/p>\n \u201dSuomessa on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 turhia mets\u00e4ojia\u201d, Liimatainen sanoo. \u201dNiit\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 kuviteltiin, ett\u00e4 soiden ojittaminen on j\u00e4rkev\u00e4 ratkaisu.\u201d<\/p>\n Usein ratkaisu on osoittautunut kaikkea muuta kuin j\u00e4rkev\u00e4ksi. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alainen Mets\u00e4ntutkimuslaitos arvioi, ett\u00e4 Suomessa on ojitettu turhaan jopa 830 000 hehtaaria suota<\/a>. Mittakaava on h\u00e4kellytt\u00e4v\u00e4, etenkin kun sit\u00e4 vertaa suojeltujen soiden noin miljoonan hehtaarin kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Soiden turve on my\u00f6s massiivinen hiilivarasto<\/a>, ja kuivaamisen my\u00f6t\u00e4 tuo hiili vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n. Samalla turvemaiden ravinteet huuhtoutuvat vesist\u00f6ihin niit\u00e4 rehev\u00f6itt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Luonnonvarakeskus Luken ja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus Syken tutkimuksissa on havaittu<\/a>, ett\u00e4 ojitettujen soiden ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat oletettua suurempia ja vastoin odotuksia ajan my\u00f6t\u00e4 kasvavia: 50\u201360 vuotta sitten ojitettujen soiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t voivat olla 2\u20133-kertaisia verrattuna 20\u201330 vuotta ojitettuna olleisiin alueisiin verrattuna.<\/p>\n \u201dJohonkin asti Suomessa kesytettiin mets\u00e4\u00e4 menestyksellisesti. Suo, kuokka ja Jussi -ajatus j\u00e4i siit\u00e4 kuitenkin p\u00e4\u00e4lle, eik\u00e4 sille en\u00e4\u00e4 olisi tarvetta\u201d, Liimatainen summaa.<\/p>\n \n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dSuomi el\u00e4\u00e4 mets\u00e4st\u00e4\u201d, sanotaan. T\u00e4m\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 paikkansa, jos tarkastelemme v\u00e4itett\u00e4 esimerkiksi sotien j\u00e4lkeisen mets\u00e4teollisuuden ja viime vuosina her\u00e4nneen biotalouskeskustelun n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kannattaa kuitenkin kysy\u00e4 my\u00f6s, kuinka mets\u00e4 el\u00e4\u00e4 Suomessa. Samalla voi kysy\u00e4, latistuuko suomalaisten erityiseksi kehuttu luontosuhde kuvitelmaksi. \u201dErityinen\u201d voi toki tarkoittaa monia asioita. Monet pit\u00e4v\u00e4t luontoa ensisijaisesti raaka-ainevarastona. \u201dSuomessa ela\u0308a\u0308 laajana na\u0308kemys, etta\u0308 luonto […]<\/p>\n","protected":false},"author":122,"featured_media":18646,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[2967,1260,1568,1574,2968,2775],"yoast_head":"\n![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/10\/ups_biogone-vastis.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/10\/muistoja-villistacc88-pohjolasta-vastis.jpg\")