{"id":18162,"date":"2020-07-12T16:31:06","date_gmt":"2020-07-12T13:31:06","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=18162"},"modified":"2020-08-10T14:01:09","modified_gmt":"2020-08-10T11:01:09","slug":"oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/","title":{"rendered":"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

Ihmiskunta on el\u00e4nyt \u00f6ljyn aikaa yli vuosisadan ajan. Koronakev\u00e4t kuitenkin nosti j\u00e4lleen esiin merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tuo aika on tulossa loppuunsa. \u00d6ljy\u00e4 on myyty jopa negatiivisella hinnalla.<\/i><\/span><\/p>\n

Er\u00e4s koronakev\u00e4\u00e4n<\/b> \u00e4llistytt\u00e4vimpi\u00e4 hetki\u00e4 koettiin 20. huhtikuuta, kun West Texas Intermediate -\u00f6ljyn futuurien hinta laski ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa nollan alapuolelle. Pandemian rajoitustoimenpiteist\u00e4 johtunut kysynn\u00e4n romahdus ajoi kes\u00e4kuun WTI-\u00f6ljyfutuurin hinnan hyv\u00e4n matkaa pakkasen puolelle: per\u00e4ti -37.63 dollariin barrelilta. Lehdist\u00f6 repi tilanteesta n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 otsikkoja, jotka kuitenkin unohtuivat pian. T\u00e4rkein j\u00e4i analysoimatta: mit\u00e4 odottamaton tilanne tarkoittaa \u00f6ljyst\u00e4 riippuvaisen globaalin yhteiskunnan tulevaisuudelle?<\/span><\/p>\n

Viel\u00e4 muutama vuosi sitten Suomessakin kohkattiin \u00f6ljyn loppumisesta; oli seminaaria, Suomi \u00f6ljyn j\u00e4lkeen<\/i><\/span><\/a> -kirjaa, h\u00e4t\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 spekulaatiota.<\/span><\/p>\n

\u00d6ljyhuipusta<\/a> on 2000-luvulla puhuttu tasaisesti, mutta lopputulos on ollut kerta toisensa j\u00e4lkeen pettymys: mit\u00e4\u00e4n ei ole vaikuttanut tapahtuvan, ounasteltu \u00f6ljyntuotannon huippuhetki ei tunnu koittaneen. Vuosituhannen alun Peak Oil\u00a0<\/i>-skene on nyttemmin l\u00e4ss\u00e4ht\u00e4nyt kuin pullataikina.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita, etteik\u00f6 \u00f6ljyntuotannon hiipumisen ongelma olisi edelleen olemassa. Se ei vain ker\u00e4\u00e4 yht\u00e4 paljon huomiota kuin ennen. Itse asiassa \u00f6ljyn tuotantohuippu on akuutimpi kysymys kuin koskaan.<\/span><\/p>\n

\"\"
Oletko unelmoinut kiilt\u00e4v\u00e4n valkoisesta katumaasturista, jossa on hienot alumiinivanteet, tummennetut ikkunat ja v\u00e4kev\u00e4 moottori? Jos olet moista vakavissasi harkinnut, tuskin olet samalla murehtinut sen hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Kes\u00e4kuun lopulla<\/strong> tutkija-toimittaja Matthieu Auzanneaun<\/b> johtama ranskalainen Shift-tutkijaryhm\u00e4 julkaisi raportin<\/span><\/a>\u00f6ljytalouden tulevaisuudesta eurooppalaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Otsikko kertoo paljon: ”Euroopan Unioni saa varautua \u00f6ljyn ehtymiseen vuoteen 2030 menness\u00e4”.<\/i><\/span><\/p>\n

66-sivuista raporttia on\u00a0esitelty<\/span><\/a> ranskalaisissa medioissa. Teksti\u00e4 lukiessa piirtyy esiin n\u00e4kym\u00e4, jonka luulisi kiinnostavan suurinta osaa suomalaisistakin. Nimitt\u00e4in: \u00f6ljyntuotanto on maailmanlaajuisesti k\u00e4\u00e4ntym\u00e4ss\u00e4 piakkoin pysyv\u00e4\u00e4n laskuun. Erityisesti EU on tilanteessa huomattavan riskialttiissa asemassa.<\/span><\/p>\n

\"\"
Raaka\u00f6ljyn tuotanto 2000-2020. Kuva: Art Berman<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n

\u00d6ljyn edellinen tuotantohuippu<\/span><\/a> sijoittui vuoden 2018 loppupuolelle. Sen j\u00e4lkeen tuotanto on yksinomaan hiipunut; koronakriisin seurauksena se on l\u00e4htenyt huomattavaan alam\u00e4keen.<\/span><\/p>\n

Ennusteet, joiden mukaan \u00f6ljyntuotanto toipuu seuraavien vuosien aikana ennalleen, perustuvat optimistisiin arvioihin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti \u00f6ljytalous on kohtaamassa historiansa pahimman kriisin.<\/span><\/p>\n

Huhtikuinen hintapoikkeustila<\/b> ei kest\u00e4nyt pitk\u00e4\u00e4n: pakkasen puolelle pudonneen WTI-hinnan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 oli varastokapasiteetin v\u00e4liaikainen loppuminen. Tilanne selvisi suhteellisen pikaisesti ja sittemmin \u00f6ljyn barrelihinnat ovat kivunneet takaisin noin 40 dollariin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan riit\u00e4 \u00f6ljytalouden vakauttamiseksi. Erityisesti niin sanotun ep\u00e4konventionaalisen<\/a>\u00a0tai ep\u00e4tavanomiasen \u00f6ljyn<\/a> tuotanto on nyt vakavissa ongelmissa. Termill\u00e4 viitataan esimerkiksi \u00f6ljyhiekasta tai liuskekivest\u00e4 erotettuun \u00f6ljyyn sek\u00e4 biodieseliin.<\/span><\/p>\n

Runsaasti toistellun sananparren mukaan ep\u00e4konventionaalinen \u00f6ljy \u201dpelasti\u201d teolliset yhteiskunnat vuosituhannen vaihteessa ennustetulta \u00f6ljyhuipulta.<\/span><\/p>\n

Kansainv\u00e4linen energiaj\u00e4rjest\u00f6 IEA on tunnustanut, ett\u00e4 konventionaalisen \u00f6ljyntuotannon huippu saavutettiin<\/span><\/a> vuonna 2008. Tuon vuoden j\u00e4lkeen \u00f6ljytuotannon kasvu on perustunut yksinomaan hankalasti hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 olevaan ep\u00e4konventionaaliseen \u00f6ljyyn.<\/span><\/p>\n

Finanssikriisin j\u00e4lkeisen ep\u00e4konventionaalisen \u00f6ljyn buumin veturina on toiminut Yhdysvaltain liuske\u00f6ljysektori, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s nimityst\u00e4 Tight oil<\/i>. Termi viittaa hiekkakivikerrosten v\u00e4liin puristuneeseen ja huonosti l\u00e4p\u00e4isev\u00e4\u00e4n kiviainekseen sitoutuneeseen \u00f6ljyyn.<\/span><\/p>\n

Ala on kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vakavissa ongelmissa. Maailmanlaajuisia karanteeneja ja liikkumiseen kohdistuneita rajoituksia seuranneen kysynn\u00e4n hiipumisen ja hintaromahduksen seurauksena tuotantoa on jouduttu ajamaan radikaalisti alas. Investoinnit ovat tyrehtyneet ja p\u00e4\u00e4omat virtaavat tiehens\u00e4. Lukuisat yritykset ovat ajautumassa konkurssiin,viimeisimp\u00e4n\u00e4<\/span><\/a> alan uranuurtaja Chesapeake.<\/span><\/p>\n

Liuske\u00f6ljysektori on jo vuosikaudet kamppaillut tuottavuuskriisiss\u00e4. Itse asiassa se ei koko historiansa aikana ole tuottanut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollenkaan voittoa. Tight oil <\/i>on py\u00f6rinyt velkarahalla, ja nyt rahoittajat ovat ep\u00e4varmojen tulevaisuusn\u00e4kymien s\u00e4ikytt\u00e4min\u00e4 vet\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 pois. New York Times ennakoi<\/span><\/a> jo kaksi vuotta sitten, ett\u00e4 liuske\u00f6ljyn velkakupla tulisi aiheuttamaan seuraavan finanssikriisin.<\/span><\/p>\n

Liuske\u00f6ljytuotannon ongelmia kasaa nykytilanteessa se, ett\u00e4 kerran alas ajettujen porausasemien uudelleenk\u00e4ynnist\u00e4minen on kallista ja ep\u00e4varmaa touhua. V\u00e4liaikainenkin tuotantoseisokki voi hajottaa laitteistoja ja aiheuttaa kentille vaikeita teknisi\u00e4 ongelmia: pumput ruostuvat, suljetut l\u00e4hteet tukkeutuvat. Tuotannon uudelleenk\u00e4ynnist\u00e4minen ei onnistu k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4, vaikka markkinatilanne stabiloituisikin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Ja vaikka seisokissa oleva liuske\u00f6ljytuotanto voitaisiinkin saada j\u00e4lleen py\u00f6rim\u00e4\u00e4n, kev\u00e4\u00e4n kaaoksen keskell\u00e4 \u00f6ljynporausasemien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on jo ehtinyt laskea niin alas, ettei nopeasti ehtyvien liuske\u00f6ljykenttien tuotantoa ehdit\u00e4 en\u00e4\u00e4<\/span><\/a>korvata uusilla l\u00e4hteill\u00e4. Koronakriisi aiheuttaa liuske\u00f6ljyn tuotantoon merkitt\u00e4v\u00e4n notkahduksen, joka jatkuu pitk\u00e4lle ensi vuoteen. Omilla jaloillaan ala ei kykene en\u00e4\u00e4 seisomaan ja j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi, kuka sen nostaa pystyyn \u2013 vai nostaako kukaan.<\/span><\/p>\n

Liuske\u00f6ljyn strateginen merkitys Yhdysvalloille on valtava. Sen ansiosta USA on kyennyt pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni \u201denergiaylivallastaan\u201d (energy dominance<\/em>), jonka avulla se on viime vuodet voinut sanella ehtoja kauppakumppaneilleen. Nyt t\u00e4m\u00e4 asema on vaakalaudalla. On odotettavissa, ett\u00e4 USA yritt\u00e4\u00e4 tukea romahtavaa \u00f6ljyntuotantoaan massiivisella liittovaltion velkarahoituksella pit\u00e4\u00e4kseen kiinni strategisista eduistaan. Trumpin hallinnon viime kuukausina suorittamat ymp\u00e4rist\u00f6lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n heikennykset<\/span><\/a> on my\u00f6s osaltaan syyt\u00e4 tulkita yrityksin\u00e4 parantaa horjuvan \u00f6ljysektorin asemaa. Yhdysvaltain vasemmistossa on puolestaan v\u00e4l\u00e4ytelty<\/span><\/a> jopa \u00f6ljy-yhti\u00f6iden kansallistamista.<\/span><\/p>\n

\"\"
Itse kultakin unohtuu helposti arjessa se, ett\u00e4 esimerkiksi vaatteemme on usein valmistettu \u00f6ljyst\u00e4, tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4n \u00f6ljy\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Oikeastaan nykyaikaista yhteiskuntaa voisi tarkastella sen kautta, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki materia ja toiminta ymp\u00e4rill\u00e4mme on tavalla tai toisella \u00f6ljy\u00e4 tai \u00f6ljyll\u00e4 tehty\u00e4. Voisimme kenties hahmottaa t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 piilo\u00f6ljy-k\u00e4sitteen kautta \u2013 vaikka se on poissa silmist\u00e4, sen ei pid\u00e4 olla poissa mielist\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Jotta k\u00e4sill\u00e4<\/strong> olevaa energiakriisi\u00e4 voisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, on huomattava, ett\u00e4 \u00f6ljy ei k\u00e4ytt\u00e4ydy \u201cnormaalin\u201d markkinahy\u00f6dykkeen tavoin. Tavanomaiseen kysynt\u00e4-tarjontamalliin sis\u00e4\u00e4nleivottu oletus on, ett\u00e4 tarjonnan hiipuessa ja\/tai kysynn\u00e4n kasvaessa hy\u00f6dykkeen hinta alkaa nousta, jolloin tuottajien kannattaa alkaa laajentaa tuotantoa. T\u00e4ll\u00f6in tarjonta nousee, kunnes lopulta kysynt\u00e4 ja tarjonta ovat j\u00e4lleen tasapainossa. \u00d6ljyn kohdalla t\u00e4m\u00e4 optimaalisen hinnan teoria ei kuitenkaan toimi. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 \u00f6ljy on nk. \u201cmestariresurssi<\/span><\/a>\u201d, jonka hinta ei voi nousta kovinkaan korkeaksi<\/i><\/span><\/a>. <\/i>Koska nyky-yhteiskunnissa l\u00e4hes kaikkien tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen tarvitaan fossiilisia polttoaineita, liian kallis \u00f6ljyn hinta s\u00e4teilee nopeasti koko talouteen ja aiheuttaa taantuman, joka puolestaan laskee hintoja \u2013 parantamatta \u00f6ljyntuotannon kannattavuutta. Kuluttajat eiv\u00e4t liioin voi siirty\u00e4 kuluttamaan vaihtoehtoisia tuotteita, koska \u00f6ljyn k\u00e4ytt\u00f6 l\u00e4p\u00e4isee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaiken hy\u00f6dyke- ja palvelutuotannon.\u00a0<\/span><\/p>\n

Filosofi Tere Vad\u00e9n<\/b> toteaakin<\/span><\/a> \u00f6ljytalouden olleen historiansa halki pitk\u00e4lti suunnitelmataloutta, jonka tarkoituksena on ollut pit\u00e4\u00e4 hinnat sopivissa puitteissa niin tuottajien kuin kuluttajienkin kannalta.<\/span><\/p>\n

Viimeisin merkitt\u00e4v\u00e4 \u00f6ljyn hinnannousu sijoittui vuosille 2004-2008, jolloin hinnat kipusivat nelj\u00e4ss\u00e4 vuodessa 30 dollarin hujakoilta rivakkaan tahtiin 140 dollariin \u2013 historialliseen huippuunsa. Hinnannousu toimi merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 laukaisevana tekij\u00e4n\u00e4 vuoden 2008 finanssikriisin k\u00e4ynnistymisess\u00e4 ja sit\u00e4 seuranneessa \u201dsuuressa taantumassa\u201d.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"
Raaka\u00f6ljyn hintakehitys 1970-2020. Harmaat alueet edustavat Yhdysvaltain taantumia. Kuva: macrotrends.net<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Vuodesta 2004 eteenp\u00e4in nousuun l\u00e4hteneet \u00f6ljynhinnat saivat Yhdysvaltain keskuspankin nostamaan inflaation pelossa ohjauskorkoaan, mik\u00e4 puolestaan johti velkakustannusten nousuun; t\u00e4m\u00e4 oli puolestaan osasyyn\u00e4 niihin kohonneisiin lainojen maksuvaikeuksiin, jotka kriisiyttiv\u00e4t Yhdysvaltain pankit. \u00d6ljyn hinnannousu oli siis ik\u00e4\u00e4n kuin piikki, joka puhkaisi velkakuplan. Historiallisesti \u00f6ljyn hinnannousut ovatkin usein edelt\u00e4neet<\/span><\/a> Yhdysvaltain taantumia.<\/span><\/p>\n

Matalana pysyttelev\u00e4t \u00f6ljyn hinnat ovat n\u00e4enn\u00e4isesti mannaa \u00f6ljyntuojamaille, koska ne alentavat hy\u00f6dykkeiden tuotantokustannuksia ja sit\u00e4 kautta stimuloivat taloutta. Globaalissa katsannossa ongelma on t\u00e4ll\u00f6in kuitenkin p\u00e4invastainen: liian alhaiset hinnat alentavat koko \u00f6ljyalan kannattavuutta, viev\u00e4t \u00f6ljy-yhti\u00f6it\u00e4 konkurssiin ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t sektorille virtaavia investointeja.<\/span><\/p>\n

Lis\u00e4ksi \u00f6ljynviennist\u00e4 kokonaisvaltaisesti riippuvaiset maat, kuten esimerkiksi Saudi-Arabia, Ven\u00e4j\u00e4 tai Algeria alkavat alhaisten hintojen vallitessa nopeasti k\u00e4rsi\u00e4 vientitulojen menetyksist\u00e4. Liian matalat hinnat voivat johtaa \u00f6ljynviej\u00e4maissa vakaviin yhteiskunnallisiin kriiseihin kun tulovirtojen ehtyminen sy\u00f6 huterilta vientipohjaisilta kansantalouksilta viimeisetkin voimavarat. Seurauksena voi olla niin rajuja menoleikkauksia, velkakriisej\u00e4, ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, yhteiskunnallisia levottomuuksia kuin hallitsematonta inflaatiotakin. \u00d6ljyn alhaiset maailmanmarkkinahinnat ovat olleet yhteydess\u00e4 sek\u00e4 Neuvostoliiton hajoamiseen 1991<\/span><\/a> ett\u00e4 Venezuelan vuodesta 2014 alkaneeseen talousromahdukseen<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n

\u00d6ljyn maailmanmarkkinahintaan kohdistuu siis kahtalainen paine. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 sen t\u00e4ytyisi pysytell\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n korkealla, jotta poraus kannattaisi, tuotannon yll\u00e4pit\u00e4miseksi sek\u00e4 laajentamiseksi tehdyt investoinnit jatkuisivat ja \u00f6ljynviej\u00e4maat pysyisiv\u00e4t vakaina. Toisaalta hinnan pit\u00e4isi olla riitt\u00e4v\u00e4n alhainen, jotta \u00f6ljyntuonnista riippuvaiset taloudet eiv\u00e4t tikahtuisi. T\u00e4m\u00e4 liikkumavara on 2000-luvun aikana huvennut l\u00e4hes olemattomiin.<\/span><\/p>\n

Pohjimmiltaan \u00f6ljyn problematiikka palautuu sen avainasemaan moderneissa talouksissa: yhteiskuntien py\u00f6riminen on edelleen kokonaisvaltaisesti riippuvaista \u00f6ljyn riitt\u00e4v\u00e4n edullisesta saatavuudesta. Ehtyvien \u00f6ljyvarantojen aikakaudella hupenevan \u00f6ljyn reaaliset tuotantokustannukset kuitenkin nousevat jatkuvasti, mik\u00e4 tarkoittaa hintakaton ja -lattian puristumista toisiaan vasten: lopulta optimaalista hintaa talouskasvun yll\u00e4pit\u00e4miseksi ei ole en\u00e4\u00e4 olemassakaan.<\/span><\/p>\n

Ekonomisti ja \u00f6ljysektorin puolestapuhuja Mahmoud Salameh<\/b> on arvioinut \u00f6ljysektorin kannalta \u201dkest\u00e4v\u00e4n\u201d hinnan olevan n. 100\u2013120 dollaria barrelilta. T\u00e4llaisissa lukemissa ei olla oltu sitten vuoden 2008, ja uusi hintojen nousu yli sataan dollariin tarkoittaisi vuorenvarmasti uutta, vakavaa talousshokkia.<\/span><\/p>\n

\"\"
El\u00e4m\u00e4ntapamme perustuu halpaan \u00f6ljyyn, jota tuntuu olevan tarjolla loputtomasti. Harmillisesti Maapallon elinkelpoisena pysymisen rajat tulevat vastaan ennen kuin \u00f6ljyvarantojen riitt\u00e4vyys. Lentomatkustamisen ohella esimerkiksi ruokatuotanto perustuu tuohon mustaan eliksiiriin.\u00a0Filo\u00adsofi, runoilija\u00a0Antti Salminen\u00a0<\/strong>on tutkinut jo vuosia<\/a> suhdettamme tuohon mustaan eliksiiriin.
\u201d\u00d6ljy on ylellisyyshuume, jota moderni l\u00e4nsimainen \u2013 nyttemmin planetaarinen \u2013 sivilisaatio kuosaa menem\u00e4\u00e4n huolimattomasti, \u00f6ky\u00adnarkomaanin v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydell\u00e4. \u00d6ljyn l\u00e4sn\u00e4olevuus l\u00e4hentelee absoluuttisuutta pienimmiss\u00e4kin arkisissa yksityiskohdissa: muoveista lannoitteisiin, pinnoitteista kantaviin rakenteisiin, ilmassa leijuvista partikkeleista maaper\u00e4n mikromuoviin. On vaikea kuvitella asiaa, joka ei tavalla tai toisella olisi \u00f6ljyper\u00e4isen tuotantomuodon piiriss\u00e4.\u201d<\/figcaption><\/figure>\n

Jo pitk\u00e4\u00e4n laskusuhdanteessa<\/strong> olleet \u00f6ljynhinnat ovat luoneet optisen harhan siit\u00e4, ett\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 olisi yh\u00e4 kattavasti saatavilla. Intuitiivisesti \u201d\u00f6ljyn lopun\u201d luulisi tarkoittavan hintojen raketinomaista kohoamista. Jos hinnat kerran ovat nyt eritt\u00e4in alhaalla, eih\u00e4n ongelmana voi olla fossiilivarantojen ehtyminen?<\/span><\/p>\n

Tilanne ei ole miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 n\u00e4in yksinkertainen. Vuoden 2008 j\u00e4lkeen tapahtunut siirtym\u00e4 ep\u00e4konventionaalisiin, hankalasti ja kalliilla saataviin \u00f6ljyn l\u00e4hteisiin on syvent\u00e4nyt yhteiskuntien riippuvuutta paisuvasta ja monimutkaistuvasta fossiilisektorista. Samalla se on tuottanut ep\u00e4intuitiivisen taloudellisen dynamiikan: tuotanto on kyll\u00e4 kasvanut, mutta tuotannon hy\u00f6tysuhteen \u2013 eli\u00a0 niin sanotun\u00a0EROEI<\/span><\/a>:<\/span>n<\/span>\u00a0\u2013 laskiessa yh\u00e4 suurempi osa resursseista joudutaan suuntaamaan takaisin energian ker\u00e4\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 \u00f6ljysektorin voitot pienenev\u00e4t tai katoavat ja talouskasvun yll\u00e4pit\u00e4miseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva energiaylim\u00e4\u00e4r\u00e4 kutistuu. Talouden reaalinen taantuma puolestaan johtaa ostovoiman heikkenemiseen, jolloin \u00f6ljyn markkinahinta painuu yh\u00e4 alemmas \u2013 vastoin useimpia odotuksia.<\/span><\/p>\n

\u00d6ljyn \u201dloppu\u201d on ilmennyt toisin sanoen mutkan kautta, helposti ja halvalla tuotettavan <\/i>\u00f6ljyn hupenemisena, josta vaikeiden ja kalliiden ep\u00e4konventionaalisen \u00f6ljyn l\u00e4hteiden yh\u00e4 kiihtyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on ollut ilmeinen merkki. Siirtym\u00e4n seurauksena \u00f6ljyntuotannon kallistuminen ja hankaloituminen on johtanut saatavuuskriisiin<\/i><\/a>: vaikka \u00f6ljy\u00e4 olisikin yllin kyllin j\u00e4ljell\u00e4, sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ei ole en\u00e4\u00e4 varaa.<\/span><\/p>\n

Viime vuosina keskustelu onkin siirtynyt tuotantohuipun (peak production<\/em>) parista kysynt\u00e4huipun (peak demand<\/em>) ennakoimiseen. N\u00e4m\u00e4 ovat kuitenkin saman kolikon kaksi eri puolta. Kysynn\u00e4n tyrehtyminen ei ole merkki siit\u00e4, etteik\u00f6 \u00f6ljyn tarve <\/i>olisi teollistuneissa talouksissa yh\u00e4 korkealla \u2013 siihen on vain yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin varaa.<\/span><\/p>\n

Fossiilienergiavarantojen biofysikaalisten rajojen vastaantulo tulee siis esiin ep\u00e4suorasti: pitkittyneen\u00e4 taantumana, josta nousemiseksi vaadittavat taloudelliset panostukset kasvavat kasvamistaan. \u00d6ljyntuotannon jaloillaan pit\u00e4minen on viime vuosina muuttunut yh\u00e4 vaikeammaksi. Yhdysvalloissa se on onnistunut vain miljardiluokan valtiontuilla ja yksityisen sektorin massiivisella velkarahoituksella \u2013 veloilla, joiden takaisinmaksusta ei ole en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaisia takeita.<\/span><\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 koronakriisi saattaa merkit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohtaa \u00f6ljytalouden dynamiikassa.<\/span><\/p>\n

\"\"
Ford on tyk\u00e4nnyt mainostaa pick up -avolavakuormureitaan kuvilla, joissa keulan massiivinen kromimuuri heijastaa kaunista preeriaa tai muuta koskematonta luontoa. Tosi asiassa dieseli\u00e4 ahmiva pick up on koskemattoman luonnon antiteesi ja omalla olemassaolollaan tuhoaa sit\u00e4 luontoa. On harhaa kuvitella, ett\u00e4 n\u00e4iden hirvi\u00f6iden liikuttamiseen riitt\u00e4isi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n biodieseli\u00e4 \u2013 Maapallolta loppuu yksinkertaisesti tila palmu\u00f6ljyplantaaseille<\/a> ennen kuin nykyinen \u00f6ljynkulutus olisi sill\u00e4 korvattu. Silti biotalouden toivotaan mahdollistavan entisen menon jatkuminen.\u00a0 Kuvassa maastokelpoinen ty\u00f6kone ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jonka voimalla se liikkuu \u2013 eli palmu\u00f6ljyplantaasilla, josta tulee my\u00f6s biodieselin raaka-aine.<\/figcaption><\/figure>\n

Koronakriisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4<\/strong> v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 maailman k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevia \u00f6ljyvaroja. Kiristyv\u00e4t talousn\u00e4kym\u00e4t tarkoittavat, ettei suuriin investointeihin ole yksinkertaisesti en\u00e4\u00e4 rahkeita. Analyytikkofirma Rystad Energyn mukaan kriisin seurauksena 282 miljardia barrelia j\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4sti <\/i>maahan<\/span><\/a>. Yhti\u00f6n analyysin mukaan \u00f6ljyhuippu aikaistuu kriisin seurauksena kolmella vuodella: vuoden 2027 j\u00e4lkeen \u00f6ljyn kokonaistuotanto k\u00e4\u00e4ntyy v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 laskuun.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4kin arvio on optimistinen. Se olettaa, ett\u00e4 \u00f6ljyntuotanto toipuu kriisist\u00e4 suhteellisen nopeasti ja hintataso vakiintuu tulevina vuosina suhteellisen korkealle. K\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 oleva talouslama ja mahdolliset finanssi-, velka- ja pankkikriisit antavat kuitenkin olettaa, ettei markkinatilanne stabiloidu viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan \u2013 jos ollenkaan.<\/span><\/p>\n

Voikin olla, ett\u00e4 \u00f6ljyn hintakatto ja -lattia ovat jo<\/i> ohittaneet toisensa. Hintatasoa, joka voisi taata sek\u00e4 kysynt\u00e4- ett\u00e4 tarjontapuolen vakauden, ei ole en\u00e4\u00e4 olemassa. Loppuvuodesta 2018 saavutettu t\u00e4h\u00e4nastinen tuotantomaksimi, vajaa 85 miljoonaa barrelia p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 globaalin \u00f6ljyntuotannon historialliseksi huipuksi<\/span><\/a>.<\/span><\/p>\n

Olemme kenties siirtyneet tuotantohuipun j\u00e4lkeiseen kaaoottiseen aikakauteen, jossa kysynt\u00e4- ja tarjontavetoiset markkinakriisit vuorottelevat ennakoimattomissa sykleiss\u00e4. Alhaisia markkinahintoja ja tuotannon hiipumista seuraavat ajoittaiset polttoainepulat, joiden seurauksena hinnat nousevat hetkellisesti pilviin.<\/span><\/p>\n

Tilanne on volatiili ja vaikeasti ennustettavissa. Sijoituspankki JP Morgan on\u00a0ennakoinut<\/span><\/a> vuodelle 2025 190 dollarin barrelihintoja; Citigroup puolestaan esitt\u00e4\u00e4<\/span><\/a>, etteiv\u00e4t hinnat tule en\u00e4\u00e4 koskaan kohoamaan 100 dollarin yl\u00e4puolelle.<\/span><\/p>\n

\"\"
Koronakriisi on iskenyt ilmailualaan kovaa. Samalla valtiot ovat kuitenkin kiirehtineet pelastamaan lentoyhti\u00f6it\u00e4, vaikka planeettamme elinkelpoisena pit\u00e4minen edellytt\u00e4isi leikkauksia my\u00f6s lentoliikenteen osalta.\u00a0Lent\u00e4misen suosioon\u00a0vaikuttaa matkustusnopeuden ohella my\u00f6s hinta<\/a>. Lentopolttoaineesta ei perit\u00e4 veroa ja kansainv\u00e4listen lentojen liput on vapautettu arvonlis\u00e4verosta. Kansainv\u00e4lisen lento- ja laivaliikenteen verottomista polttoaineista on sovittu jo vuonna 1944 niin sanotun Chicagon yleissopimuksen my\u00f6t\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n ilmailualan ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tarvitse maksaa aiheuttamiensa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen todellista hintaa, vaan se siirret\u00e4\u00e4n koko planeetan hartioille ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4<\/span>.<\/figcaption><\/figure>\n

Ulosp\u00e4\u00e4sy t\u00e4st\u00e4 tukalasta<\/strong> tilanteesta olisi mahdollista vain siten, ett\u00e4 \u00f6ljyst\u00e4 alettaisiin kattavasti luopua. Talous olisi kyett\u00e4v\u00e4 kytkem\u00e4\u00e4n irti fossiilisten polttoaineiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ennen kuin laskevat tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t sek\u00e4 kysynt\u00e4- ja tarjontakriisien tihenev\u00e4 vuorottelu kuristavat yhteiskuntien toimintakyvyn kokonaan.<\/span><\/p>\n

Temppu ei onnistu markkinapohjaisesti. Fossiilisesta infrastruktuurista irtautuminen ei ole mahdollista ilman mittavia julkisia investointeja ja resurssien tietoista uudelleensuuntaamista. Matalat ja\/tai voimakkaasti heilahtelevat \u00f6ljyn hinnat pit\u00e4nev\u00e4t l\u00e4hitulevaisuudessa(kin) huolen siit\u00e4, ettei raha virtaa aurinko- ja tuulisektoreille \u201citsest\u00e4\u00e4n\u201d.<\/span><\/p>\n

Markkinatodellisuuden lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 polttoaineriippuvuuteen takertuminen on osoittautunut aina houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi kuin energiatiheydelt\u00e4\u00e4n ja saatavuudeltaan \u201dkehnompiin\u201d uusiutuviin siirtyminen. Mittavaa energians\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 ei liioin saada aikaan ilman velvoittavaa julkista ohjausta ja kannustimia.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi on pohjimmiltaan ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin \u00f6ljyst\u00e4 luopuva yhteiskunta kykenee pit\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyisenkaltaisia toimintojaan yll\u00e4. Green New Dealin kaltaiset mittavat investointiohjelmat voivat kyll\u00e4 tarjota ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa, mutta ne tuskin voivat palauttaa taloutta takaisin kasvu-uralle klassiseen keynesil\u00e4iseen malliin. Edess\u00e4 on kokonaisvaltainen, syv\u00e4llek\u00e4yv\u00e4 rakennesiirtym\u00e4<\/span><\/a> kohti pysyv\u00e4sti matalaenergiaisempaa yhteiskuntaa.<\/span><\/p>\n

Fossilisten tilalle k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettavien uusiutuvien energianl\u00e4hteiden EROEI-suhde on raaka\u00f6ljyn historiallisia huippulukemia kehnompi, mink\u00e4 lis\u00e4ksi jakeluun ja varastointiin liittyv\u00e4t ongelmat lis\u00e4\u00e4v\u00e4t sopeutumishaasteita. Fossiilivapaat vaihtoehdot eiv\u00e4t voi korvata nykyisi\u00e4 rakenteita kivuttomasti, eik\u00e4 energiasiirtym\u00e4 tapahdu k\u00e4den k\u00e4\u00e4nteess\u00e4. Romahtavien talouksien keskell\u00e4 se muuttuu yh\u00e4 vaikeammaksi teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/span><\/p>\n

Yhteiskunnilla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n ainoastaan viheli\u00e4isi\u00e4 vaihtoehtoja.<\/span><\/p>\n

\"\"
Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 poltamme \u00f6ljy\u00e4 energiaksi ja l\u00e4mm\u00f6ksi, pukeudumme \u00f6ljyyn, sy\u00f6mme \u00f6ljyn voimin kasvatettua ruokaa ja sivelemme \u00f6ljy\u00e4 my\u00f6s itseemme. Kosmetiikan kemikaali- pitoisuuksia seuraavan CosmEthics-yhti\u00f6n ker\u00e4\u00e4mien tietojen perusteella l\u00e4hes puolet EU:n alueella myyt\u00e4vist\u00e4 kosmetiikkatuotteista sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t \u00f6ljy- ja muovijalosteita<\/a>.
Saksan puolustusvoimien eli Bundeswehrin teett\u00e4m\u00e4n tutkimuksen mukaan jopa 95 prosenttia ihmiskunnan kaikesta teollisesta tuotannosta kytkeytyy tavalla tai toisella \u00f6ljyyn.<\/figcaption><\/figure>\n

Edess\u00e4mme h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4<\/a> \u00f6ljyntuotannon v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n hiipuminen. Se asettaa fossiilisista polttoaineista irtautumiselle ehdottoman takarajan \u2013 tavallaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mm\u00e4n ja ehdottomamman kuin esimerkiksi \u201dpelkk\u00e4\u201d ilmastotavoitteissa pysyminen. Kyse ei nimitt\u00e4in pohjimmiltaan ole \u201dvapaaehtoisesti\u201d teht\u00e4vist\u00e4 kulutusleikkauksista, vaan koviin resurssirajoihin sopeutumisesta. Mik\u00e4li mink\u00e4\u00e4nlaisia mielekk\u00e4it\u00e4 tulevaisuudenn\u00e4kymi\u00e4 halutaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4, \u00f6ljyriippuvuudesta on irtauduttava pian, ennen kuin se on lopullisesti my\u00f6h\u00e4ist\u00e4.<\/span><\/p>\n

Shiftin raportin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n metaforan mukaan etenev\u00e4 \u00f6ljyn ehtyminen on \u201dlakaisukone\u201d, joka saapuu v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pyyhk\u00e4isem\u00e4\u00e4n tiehens\u00e4 taloudet, jotka eiv\u00e4t ole kyenneet alentamaan \u00f6ljyriippuvuuksiaan riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tahdilla.<\/span><\/p>\n

Aikataulu on kiirellinen. EU:n \u2013 maailman suurimman \u00f6ljyntuontialueen \u2013 kohdalla fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vuosittainen v\u00e4henent\u00e4mistahti pit\u00e4isi saada 5 prosenttiin, jotta laskeva tuotanto ei ehtisi saada \u00f6ljypohjaista taloutta kiinni. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tahti on n. 0,5 prosenttia vuodessa. Shiftin raportti varoittaakin, ett\u00e4 kymmenen vuoden sis\u00e4\u00e4n EU:ta kohtaa vakava polttoainepula, mik\u00e4li toimiin fossiilisista irtautumiseksi ei ryhdyt\u00e4 heti.<\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n uutisen luulisi kiinnostavan my\u00f6s suomalaisia. Suomalainen talous ja yhteiskunta py\u00f6rii \u00f6ljyll\u00e4, eik\u00e4 energiasiirtym\u00e4 etene t\u00e4\u00e4ll\u00e4(k\u00e4\u00e4n) mill\u00e4\u00e4n muotoa toivotussa aikataulussa.<\/span><\/p>\n

Riippuvuus ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 tuonti\u00f6ljyst\u00e4 on taloutemme ikiaikaisia ongelmia. Muuttuvassa maailmantilanteessa siit\u00e4 voi hyvin \u00e4kisti tulla merkitt\u00e4v\u00e4 riippakivi. Ven\u00e4j\u00e4n energiaministeri\u00f6 ilmoitti<\/span><\/a> vuoden 2019 puolella, ett\u00e4 ilman mittavia teknisi\u00e4 uudistuksia ja verohelpotuksia Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyntuotanto voi pudota jopa 40 prosentilla vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/span><\/p>\n

Mik\u00e4li kasvava Kiina ja Intia imev\u00e4t yh\u00e4 suuremman osan ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 tuotannosta omille markkinoilleen, Eurooppa \u2013\u00a0ja Suomi siin\u00e4 mukana \u2013 saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 suuren tuontitarpeensa kanssa nopeasti yksin.<\/span><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6aktivistit saattavat<\/strong> riemuita kev\u00e4\u00e4n mittaan k\u00e4ynnistyneist\u00e4 \u00f6ljyalan vaikeuksista; tarkoittavathan laskevat tuotantok\u00e4yr\u00e4t vastaansanomattomasti, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden j\u00e4lkeinen aikakausi on viimein k\u00e4sill\u00e4.<\/span><\/p>\n

Tilanne ei kuitenkaan ole yksioikoisen positiivinen. Fossiilienergian k\u00e4ytt\u00f6 tullee tosiaan tulevina vuosina k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n pysyv\u00e4sti laskusuuntaan, mik\u00e4 sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n lienee hyv\u00e4 uutinen. Laskevien tuotantolukujen todellisuudessa \u201dkaiken\u201d \u00f6ljyn polttaminen k\u00e4y mahdottomaksi. Esimerkiksi IPCC:n raporteissaan esitt\u00e4m\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen\u00a0\u00a0business as usual\u00a0<\/em>-skenaario tuskin voi en\u00e4\u00e4 toteutua \u2013 ainakaan mik\u00e4li keskityt\u00e4\u00e4n vain fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Taloudet eiv\u00e4t yksinkertaisesti kykene pumppaamaan maasta kaikkea sit\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 (ja maakaasua sek\u00e4 hiilt\u00e4), jota koko vuosisadan ajan jatkuva p\u00e4\u00e4st\u00f6jen kasvu edellytt\u00e4isi.<\/span><\/p>\n

\u00d6ljyn loppuminen ei kuitenkaan ole automaattinen taikasauvan heilautus, joka itsest\u00e4\u00e4n vapauttaisi meid\u00e4t kasvavien hiilidioksidim\u00e4\u00e4rien ikeest\u00e4: mik\u00e4li l\u00e4hestyviin polttoainepulaan ei onnistuta valmistautumaan ajoissa, yhteiskuntaromahdukset ja todenn\u00e4k\u00f6isesti syttyv\u00e4t aseelliset konfliktit pit\u00e4v\u00e4t huolen siit\u00e4<\/span><\/a>, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kysymykset putoavat yhteiskuntien prioriteettilistoissa pohjimmaiseksi. T\u00e4m\u00e4n takia fossiiliriippuvuudesta irtautuminen on saatava etenem\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti \u2013 sek\u00e4 yksityisell\u00e4, yhteis\u00f6llisell\u00e4 ett\u00e4 yhteiskunnallisella tasolla.<\/span><\/p>\n

* * *<\/span><\/p>\n

Er\u00e4s kirjoista, joita y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4ni t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 makuutan, on Matthieu Auzanneaun<\/strong> Oil, Power and War: A Dark History. <\/i>Opus on perusteellinen ja kiehtova \u00f6ljyntuotannon historia. Samalla se on kuvaus siit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 mustasta vallasta, jota \u00f6ljyyn sis\u00e4ltyy; kuinka se on rakentanut koko modernin maailman, kuinka sen hankkiminen on ajanut sotia, imperiumeja, yhteiskunnallisia nousuja ja romahduksia.\u00a0<\/span><\/p>\n

Teoksen lukeminen on lis\u00e4nnyt merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rryst\u00e4ni nyt k\u00e4sill\u00e4 olevasta historiallisesta taitepisteest\u00e4. Vuonna 2018 Auzanneau kirjoitti:<\/span><\/p>\n

Kuvitellaanpa, ett\u00e4 riitt\u00e4vien varantojen puutteessa Yhdysvaltojen \u00f6ljyntuotanto tai Kiinan hiilentuotanto k\u00e4\u00e4ntyy laskuun (mik\u00e4 on sangen mahdollista). T\u00e4ll\u00f6in joutuisimme \u2013\u00a0vapaaehtoisesti tai pakon edess\u00e4 \u2013 kohtaamaan valtarakenteita yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t voimat: energiaa vaativan kasvun, kasvua vaativan energian sek\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kahdesta nousevan monimutkaisuuden, joka puolestaan ruokkii molempia. Kyseess\u00e4 on kierre, joka syvetess\u00e4\u00e4n muuttuu yh\u00e4 myrskyis\u00e4mm\u00e4ksi ja v\u00e4kivaltaisemmaksi. Siit\u00e4 irtautuminen edellytt\u00e4isi perustavaa siirtym\u00e4\u00e4. Mutta selv\u00e4p\u00e4isemm\u00e4n yhteiskunnan rakentaminen tarkoittaa kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n yhteiskunnan rakentamista.<\/i><\/span><\/p>\n

Kertoo kaiketi suomalaisen median syvenev\u00e4st\u00e4 englanninkielistymisest\u00e4, ettei ranskalaisen Auzanneaun toimintaa ole huomioitu juuri miss\u00e4\u00e4n mediassa. Tai sitten syyt ovat syvemm\u00e4ll\u00e4; ehk\u00e4 sit\u00e4 viesti\u00e4, jota Auzanneaun kaltaiset kirjoittajat v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t, ei yksinkertaisesti haluta kuulla<\/i>.<\/span><\/p>\n

Olisiko viimein aika?<\/span><\/p>\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/b><\/span><\/p>\n

Nafeez Ahmed: Venezuela’s Collapse Is A Window Into How The Oil Age Will Unravel<\/i>. Insurge Intelligence, 1.2.2019.<\/span><\/p>\n

https:\/\/medium.com\/insurge-intelligence\/venezuelas-collapse-is-a-window-into-how-the-oil-age-will-unravel-f80aadff7786<\/i><\/a><\/span><\/p>\n

Matthieu Auzanneau: Oil, Power and War: A Dark History<\/i>. Chelsea Green, 2019.<\/span><\/p>\n

Art Berman: The Party Is Over For U.S. Shale And Energy Dominance. <\/i>Forbes, 17.6.2020.<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.forbes.com\/sites\/arthurberman\/2020\/06\/17\/the-party-is-over-for-shale-and-us-energy-dominance\/#3fab2c2a122c<\/i><\/a><\/span><\/p>\n

Engineering News: Conventional Oil Peaked in 2008 \u2013 IEA. <\/i>18.1.2013.<\/span><\/p>\n

https:\/\/m.engineeringnews.co.za\/article\/conventional-oil-peaked-in-2008-iea-2013-01-18\/rep_id:4433<\/a><\/span><\/p>\n

Financial Times: Russia makes its oil reserves work harder as output declines.<\/i> 11.11.2019.<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.ft.com\/content\/6225ff10-ee9d-11e9-a55a-30afa498db1b<\/a><\/span><\/p>\n

Alexander C. Kaufman: Falling Oil Prices Breathe New Life Into An Old Idea: Nationalize The Industry. <\/i>Huffington Post, 23.4.2020.<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.huffpost.com\/entry\/oil-prices-nationalize-oil-companies_n_5ea0596ec5b6a486d0828f5b<\/a><\/span><\/p>\n

Bethany McLean: The Next Financial Crisis Lurks Underground.<\/i> New York Times, 1.9.2018.<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.nytimes.com\/2018\/09\/01\/opinion\/the-next-financial-crisis-lurks-underground.html<\/a><\/span><\/p>\n

Simon Michaux: Oil from a Critical Raw Material Perspective. <\/i>Geologian tutkimuskeskus, 2019.<\/span><\/p>\n

https:\/\/tupa.gtk.fi\/raportti\/arkisto\/70_2019.pdf<\/a><\/span><\/p>\n

Oil and Gas Journal: Recoverable oil loses 282 billion bbl as COVID-19 hastens peak oil<\/i>. 17.6.2020.<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.ogj.com\/general-interest\/economics-markets\/article\/14178049\/recoverable-oil-loses-282-billion-bbl-as-covid19-hastens-peak-oil<\/a><\/span><\/p>\n

Douglas B. Reynolds: Soviet Economic Decline: Did An Oil Crisis Cause The Transition In The Soviet Union? <\/i>The Journal of Energy and Development, Vol. 24, No. 1 (Autumn, 1998), pp. 65-82.<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.jstor.org\/stable\/24808741<\/a><\/span><\/p>\n

The Shift Project: The European Union can expect to suffer oil depletion by 2030 \u2013 a prudential prospective analysis. <\/i>The Shift Project, 2020.<\/span><\/p>\n

https:\/\/theshiftproject.org\/wp-content\/uploads\/2020\/06\/Study_Risk-supply-Europe_TSP-with-Rystad-Data.pdf<\/a><\/span><\/p>\n

Talousel\u00e4m\u00e4: \u00d6ljy-yhti\u00f6iden taloudellinen ahdinko syvenee Yhdysvalloissa \u2013 Liusketuotannon pioneeri Chesapeake konkurssivaarassa.<\/i> 29.6.2020.<\/span><\/p>\n

https:\/\/www.talouselama.fi\/uutiset\/oljy-yhtioiden-taloudellinen-ahdinko-syvenee-yhdysvalloissa-liusketuotannon-pioneeri-chesapeake-konkurssivaarassa\/91bfb38e-173a-40c2-83d5-c956a29caea8<\/a><\/span><\/p>\n

Tero Toivanen: Kuka haluaa takaisin normaaliin? <\/i>Tutkijaliiton blogi, 6.5.2020.<\/span><\/p>\n

https:\/\/tutkijaliitto.wordpress.com\/2020\/05\/06\/kuka-haluaa-takaisin-normaaliin\/<\/a><\/span><\/p>\n

Gail Tverberg: Why oil prices can\u2019t rise very high, for very long. <\/i>Ourfiniteworld.com, 19.4.2019.<\/span><\/p>\n

https:\/\/ourfiniteworld.com\/2018\/04\/19\/why-oil-prices-cant-rise-very-high-for-very-long\/<\/a><\/span><\/p>\n

Tere Vad\u00e9n: \u00d6ljy koronakriisin ensikuukausina. <\/i>Politiikasta.fi, 2.7.2020.<\/span><\/p>\n

https:\/\/politiikasta.fi\/oljy-koronakriisin-ensikuukausina\/<\/a><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ihmiskunta on el\u00e4nyt \u00f6ljyn aikaa yli vuosisadan ajan. Koronakev\u00e4t kuitenkin nosti j\u00e4lleen esiin merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tuo aika on tulossa loppuunsa. \u00d6ljy\u00e4 on myyty jopa negatiivisella hinnalla. Er\u00e4s koronakev\u00e4\u00e4n \u00e4llistytt\u00e4vimpi\u00e4 hetki\u00e4 koettiin 20. huhtikuuta, kun West Texas Intermediate -\u00f6ljyn futuurien hinta laski ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa nollan alapuolelle. Pandemian rajoitustoimenpiteist\u00e4 johtunut kysynn\u00e4n romahdus ajoi kes\u00e4kuun WTI-\u00f6ljyfutuurin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":18163,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"yoast_head":"\n\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ihmiskunta on el\u00e4nyt \u00f6ljyn aikaa yli vuosisadan ajan. Koronakev\u00e4t kuitenkin nosti j\u00e4lleen esiin merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tuo aika on tulossa loppuunsa. \u00d6ljy\u00e4 on myyty jopa negatiivisella hinnalla. Er\u00e4s koronakev\u00e4\u00e4n \u00e4llistytt\u00e4vimpi\u00e4 hetki\u00e4 koettiin 20. huhtikuuta, kun West Texas Intermediate -\u00f6ljyn futuurien hinta laski ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa nollan alapuolelle. Pandemian rajoitustoimenpiteist\u00e4 johtunut kysynn\u00e4n romahdus ajoi kes\u00e4kuun WTI-\u00f6ljyfutuurin […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-07-12T13:31:06+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-08-10T11:01:09+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"665\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"350\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"voima\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"voima\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"18 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/\",\"name\":\"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png\",\"datePublished\":\"2020-07-12T13:31:06+00:00\",\"dateModified\":\"2020-08-10T11:01:09+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png\",\"width\":665,\"height\":350},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157\",\"name\":\"voima\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"voima\"},\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/admin\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Ihmiskunta on el\u00e4nyt \u00f6ljyn aikaa yli vuosisadan ajan. Koronakev\u00e4t kuitenkin nosti j\u00e4lleen esiin merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tuo aika on tulossa loppuunsa. \u00d6ljy\u00e4 on myyty jopa negatiivisella hinnalla. Er\u00e4s koronakev\u00e4\u00e4n \u00e4llistytt\u00e4vimpi\u00e4 hetki\u00e4 koettiin 20. huhtikuuta, kun West Texas Intermediate -\u00f6ljyn futuurien hinta laski ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa nollan alapuolelle. Pandemian rajoitustoimenpiteist\u00e4 johtunut kysynn\u00e4n romahdus ajoi kes\u00e4kuun WTI-\u00f6ljyfutuurin […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2020-07-12T13:31:06+00:00","article_modified_time":"2020-08-10T11:01:09+00:00","og_image":[{"width":665,"height":350,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png","type":"image\/png"}],"author":"voima","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"voima","Arvioitu lukuaika":"18 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/","name":"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png","datePublished":"2020-07-12T13:31:06+00:00","dateModified":"2020-08-10T11:01:09+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png","width":665,"height":350},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/oljyala-yskii-kohta-myos-yhteiskunta\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"\u00d6ljyala yskii \u2013 kohta my\u00f6s yhteiskunta"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157","name":"voima","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g","caption":"voima"},"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/admin\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/08\/oljyn-aika-on-ohi.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18162"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18162"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18162\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18164,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18162\/revisions\/18164"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18163"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18162"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18162"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18162"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}