{"id":18134,"date":"2020-06-05T12:21:13","date_gmt":"2020-06-05T09:21:13","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=18134"},"modified":"2020-10-08T21:53:40","modified_gmt":"2020-10-08T18:53:40","slug":"parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/","title":{"rendered":"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus"},"content":{"rendered":"

Onko vain ihmisen vanhemmuudella v\u00e4li\u00e4? Tutkija Elisa Aaltola muistuttaa, ett\u00e4 korkeimman hinnan maidosta maksavat lehm\u00e4t, joiden vanhemmuus kiellet\u00e4\u00e4n.<\/i><\/span><\/p>\n

Tied\u00e4tk\u00f6, milt\u00e4 tuntuu<\/strong>, kun lapsi kasvaa sis\u00e4ll\u00e4si? Oletko koskaan kokenut sit\u00e4 rakkauden biologista kohinaa, joka sitoo sinut j\u00e4lkikasvuusi ja upottaa teid\u00e4t esiaikaiseen l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja lempeyteen? Oletko koskaan pit\u00e4nyt k\u00e4sivarsillasi juuri synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4si lasta haluten suojella ja hoivata sit\u00e4 jokaisella solullasi?<\/span><\/p>\n

Ent\u00e4 voitko kuvitella, milt\u00e4 tuntuisi, jos sinut kiinnitett\u00e4isiin kaulasta metallitankoon samalla, kun kohtusi pakotettaisiin raskaaksi kerran vuodessa, ja j\u00e4lkikasvu viet\u00e4isiin sinulta heti tai pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen? Voitko kuvitella, mit\u00e4 on huutaa tuon j\u00e4lkikasvun per\u00e4\u00e4n toivoen, ett\u00e4 juuri syntynyt palaisi \u00e4\u00e4rellesi? Osaatko ajatella, mit\u00e4 on k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi raskauden s\u00e4ryt ja keholliset muutokset sek\u00e4 synnytyksen monituntiset tukaluudet vain, jotta lapsesi voitaisiin riist\u00e4\u00e4 sinulta? Pystytk\u00f6 ajattelemaan, mit\u00e4 on olla biologinen olento, jonka miljoonien vuosien saatossa kehittynyt DNA ja sen viestit kehottavat hoivaamaan juuri syntynytt\u00e4, mutta jonka poikanen otetaan pois, uudestaan ja uudestaan? <\/span><\/p>\n

Ja sitten vaikein kysymys. Osaatteko kuvitella, mit\u00e4 on olla aivan pieni poikanen, joka ei koskaan tule saamaan emonsa hoivaa? Mit\u00e4 on huutaa yksin\u00e4isyydess\u00e4 emonsa per\u00e4\u00e4n ilman, ett\u00e4 kukaan tulee luo?<\/span><\/p>\n

\"\"
Parsinavetalla tarkoitetaan navettaa, jossa el\u00e4imet on kytketty p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kiinni ja niiden liikkuminen on n\u00e4in estetty. Parsinavetta on toinen<\/a> navetan kahdesta p\u00e4\u00e4tyypist\u00e4 ja Suomessa noin 40 prosenttia lypsylehmist\u00e4 el\u00e4\u00e4 parsinavetassa. Parsinavetat on kielletty Alankomaissa, It\u00e4vallassa ja Tanskassa. Norjassa vanhoja parsinavetoita saa viel\u00e4 siirtym\u00e4ajan puitteissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja Ruotsissa uusien parsinavetoiden rakentaminen on ollut vuodesta 2007 kielletty\u00e4.
Kaikkien parsinavetassa el\u00e4vien lehmien on lain mukaan p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 kes\u00e4isin ulos v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 p\u00e4iv\u00e4ksi, mutta lakia rikotaan yleisesti. It\u00e4-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2017 teett\u00e4m\u00e4n valvontakampanjan<\/a> mukaan jopa 45 prosentissa parsinavetoista lehm\u00e4t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet laiduntamaan lainkaan. 21 prosentissa parsinavettoja lehm\u00e4t p\u00e4\u00e4siv\u00e4t laiduntamaan, mutta v\u00e4hemm\u00e4n kuin laki m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Ehk\u00e4 synkin osa<\/strong> ihmiskeskeist\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapaa on oletus siit\u00e4, ett\u00e4 vain ihmisten vanhemmuudella ja erityisesti \u00e4itiydell\u00e4 on merkityst\u00e4. Vain Homo sapiensin<\/i> \u00e4itiys on pyh\u00e4\u00e4. Muiden lajien vanhemmuus ja \u00e4itiys \u2013 ne rutistetaan pois n\u00e4kyvist\u00e4 sek\u00e4 korvataan tiedottomalla, tunteettomalla biologialla, josta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teknisi\u00e4 termej\u00e4 kuten \u201dtiineys\u201d tai \u201dmaidontuotanto\u201d. Kun lehm\u00e4 on raskaana tai nuolee juuri syntynytt\u00e4 vasikkaansa, ei juuri kukaan puhu siit\u00e4, ett\u00e4 aivan kuten ihmisen, my\u00f6s sen keho kuhisee kiintymyksen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineita, jotka valmistavat sit\u00e4 j\u00e4lkikasvusta huolehtimiseen. Ennen kaikkea harva j\u00e4\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tapahtuu, kun lehm\u00e4 on synnytt\u00e4nyt vasikkansa.<\/span><\/p>\n

Varsinkin tuotannossa k\u00e4ytettyjen el\u00e4inten vanhemmuus piilotetaan, sill\u00e4 se on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4mukava aihe. Sadattuhannet emot, joiden poikaset on otettu pois, tuottavat supermarkettien maito- ja j\u00e4\u00e4tel\u00f6litrat. Maito tulee el\u00e4imist\u00e4, joiden j\u00e4lkikasvu riistet\u00e4\u00e4n heti tai pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen ja vied\u00e4\u00e4n lihankasvatukseen. El\u00e4imist\u00e4, jotka on ruokinnalla ja jalostuksella pakotettu tuottamaan luonnottoman suuria maitom\u00e4\u00e4ri\u00e4 luonnottomaksi kasvaneissa utareissaan, kunnes niiden s\u00e4rkyis\u00e4t nivelet ja utareet tulehtuvat ja kehot v\u00e4syv\u00e4t. El\u00e4imist\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4 kuluu raskauskierteess\u00e4, kunnes niiden maidontuotanto hivenen hiipuu ja kiitoksena kaikesta ne raahataan teurastettavaksi niiden ollessa lehmien mittapuulla vasta nuoria aikuisia. <\/span><\/p>\n

Ymm\u00e4rrettek\u00f6 te, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa? <\/span><\/p>\n

Tarinan kulku on seuraava: el\u00e4in pakotetaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4 parteen sidottuna tai ahtaasti pihatossa, saatetaan toistuvasti raskaaksi, ja sen j\u00e4lkikasvu vied\u00e4\u00e4n silt\u00e4 pian syntym\u00e4n j\u00e4lkeen pois, jotta sen maidon voi juoda tuon poikasen sijaan ihminen \u2013 sama ihminen, joka sy\u00f6 my\u00f6s varastetun poikasen ja lopulta tappaa sen emon, jonka maitolitrat ja j\u00e4lkikasvun h\u00e4n vuosien ajan varasti. T\u00e4t\u00e4 on maitoteollisuuden todellisuus. T\u00e4t\u00e4 on el\u00e4m\u00e4n ja el\u00e4imen arvon irvokas sivuuttaminen. <\/span><\/p>\n

Suomessa el\u00e4\u00e4 270\u00a0000 lypsylehm\u00e4\u00e4, joista jokainen poikii kerran vuodessa. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa edellisen tarinan toistumista joka vuosi 270\u00a0000 kertaa. 270\u00a0000 surun tarinaa, joista jokainen on liikaa.<\/span><\/p>\n

Silti monet el\u00e4v\u00e4t<\/strong> kuin kaikki olisi mallikkaasti. <\/span><\/p>\n

Keskell\u00e4 arjen tottumuksia maitoteollisuuden sysisynkki\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4 ei huomata ja nautael\u00e4imist\u00e4 saatua kahvikermaa pidet\u00e4\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Syy l\u00f6ytyy markkinoinnista. Maitoteollisuus rakensi toisen maailmansodan aikoihin uuden idean siit\u00e4, ett\u00e4 maitoa tulee juoda mahdollisimman paljon<\/span><\/a>. \u00c4kisti ihmiset my\u00f6s kaupungeissa alkoivat kuluttaa maitotuotteita huimasti enemm\u00e4n. Markkinointi synnytti fiktiivisen ajatuksen maidon luonnollisuudesta ja samalla pyyhki mielest\u00e4mme sen, ett\u00e4 jotain perin kummallista on meneill\u00e4\u00e4n, jos aikuiset olennot juovat toisen lajin poikasille tarkoitettuja nis\u00e4eritteit\u00e4. Ihminen ei tarvitse maitoa ja itse asiassa lajimme on juonut sit\u00e4 historiaansa n\u00e4hden vasta verrattain v\u00e4h\u00e4n aikaa. <\/span><\/p>\n

Jotta ep\u00e4mukavat kysymykset eiv\u00e4t ponnahtelisi mieleen, monet haluavat samalla uskoa, etteiv\u00e4t el\u00e4inemot osaa kaivata poikasiaan tai poikaset emojaan. \u201dInhimillist\u00e4mist\u00e4!\u201d, jotkut saattavat sihist\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin kirjoitusta lukiessaan \u2013 varsinkin, jos heill\u00e4 on maitotila tai j\u00e4\u00e4kaappi t\u00e4ynn\u00e4 meijerijuustoja. \u201dVain ihminen osaa kaivata tai tuntea kiintymyst\u00e4!\u201d <\/span><\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 v\u00e4itteet kuitenkin sotivat r\u00e4ike\u00e4sti biologiaa ja evoluutiota vastaan.<\/span><\/p>\n

Vanhempien ja j\u00e4lkel\u00e4isten v\u00e4linen<\/strong> kiintymyssuhde palvelee evolutiivista funktiota, eli selviytymist\u00e4. Kun emo kaipaa poikastaan ja poikanen emoaan, saa poikanen todenn\u00e4k\u00f6isemmin turvaa ja hoivaa, ja j\u00e4\u00e4 siten henkiin. <\/span><\/p>\n

On eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kaikkien sosiaalisten el\u00e4inlajien keskuudessa on vanhempi-j\u00e4lkikasvu \u2013kiintymyssuhteita. Tutkimuksen mukaan erilaiset kiintymyst\u00e4 edesauttavat v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineet, kuten oksitosiini ja dopamiini, ovatkin sosiaalisilla el\u00e4imill\u00e4 yleisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki p\u00e4tee my\u00f6s tuotannossa k\u00e4ytettyihin el\u00e4imiin<\/span><\/a>. Jos lehm\u00e4 ei piittaisi vasikasta tai vasikka emosta tuon taivaallista, johtaisi t\u00e4m\u00e4 koko lajin kuolemaan. Jos lehm\u00e4 taas haluaa kipe\u00e4sti olla vasikan luona, nuolla, tuuppia ja hoivata t\u00e4t\u00e4, tarjota t\u00e4lle maitoaan, suojella t\u00e4t\u00e4 vaaroilta, toteutuu evoluution perusehto: el\u00e4m\u00e4n jatkuminen. <\/span><\/p>\n

Lehm\u00e4t kaipaavatkin vasikoitaan kipe\u00e4sti. Ne huutavat n\u00e4iden per\u00e4\u00e4n jopa useiden p\u00e4ivien ajan ja ovat fyysisesti levottomia kuten kuka tahansa lapsensa luo haluava emo<\/span><\/a>. Niille on tehty pahin, niiden juuri synnytt\u00e4m\u00e4t olennot on viety niiden \u00e4\u00e4relt\u00e4. My\u00f6s vasikat k\u00e4rsiv\u00e4t vieroituksesta rajusti ja jopa emoja enemm\u00e4n. Ne huutavat emojensa luo, saattavat kielt\u00e4yty\u00e4 ruoasta ja osoittavat voimakasta stressik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4<\/span><\/a>. Ne my\u00f6s osoittavat pessimismin ja ahdistuksen merkkej\u00e4 \u2013 emonsa menett\u00e4neet yksinkertaisesti synkistyv\u00e4t<\/span><\/a>. Varhainen vieroitus j\u00e4tt\u00e4\u00e4kin syvi\u00e4 psyykkisi\u00e4 haavoja: varhain erotetut vasikat ovat tutkimuksen perusteella ep\u00e4varmempia, sosiaalisesti taidottomampia ja stressiherkempi\u00e4<\/span><\/a>. Pahimmillaan seurauksena on henkisesti rikottuja olentoja, sill\u00e4 luonnon s\u00e4\u00e4nn\u00f6t on sivuutettu.<\/span><\/p>\n

\"\"
Tuotantoel\u00e4imet k\u00e4rsiv\u00e4t monenlaisista vaivoista ja sairauksista. Jotkut fyysiset vaivat, kuten sorkkatulehdukset voivat olla seurausta olosuhteista. Sarvien polttamisen \u2013 eli nupouttamisen<\/a> \u2013 tuottama kipu on seurausta ihmisen tarkoituksellisesta
toiminnasta.
Tuotantoel\u00e4imill\u00e4 on my\u00f6s lukuisia sairauksia, joista osa tarttuu toisiin tuotantoel\u00e4imiin ja osa voi tarttua my\u00f6s ihmisiin. Tiiviiseen tilaan ahdetussa el\u00e4inpopulaatiossa riski sairauksien tarttumisesta on korkeampi ja tuotantoel\u00e4imet nostavat my\u00f6s ihmisiin siirtyvien sairausten \u2013 ns. zoonoosien<\/a> \u2013 todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Zoonoosit ovat hyv\u00e4 muistutus siit\u00e4, ett\u00e4 tuotantoel\u00e4imet eiv\u00e4t ole ainoita, jotka maksavat terveydell\u00e4\u00e4n hinnan el\u00e4intuotannosta \u2013 esimerkiksi hullun lehm\u00e4n tauti ja antibioottiresistenssit bakteerit ovat kylv\u00e4neet kuolemaa my\u00f6s ihmispopulaatiossa.<\/figcaption><\/figure>\n

Varhaista vieroitusta<\/strong> on koetettu puoltaa el\u00e4inten terveydell\u00e4, mutta tutkimus paljastaa, ett\u00e4 p\u00e4invastoin, emon kanssa kasvaminen lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 emojen ett\u00e4 vasikoiden terveytt\u00e4 ja elinvoimaisuutta<\/span><\/a> (v\u00e4hent\u00e4en esimerkiksi muutoin maitoteollisuudessa kovin yleisi\u00e4 utaretulehduksia). Jotkut puolestaan puolustavat heti syntym\u00e4n j\u00e4lkeen tapahtuvaa vieroitusta sill\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00f6in kiintymyst\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se muodostumaan. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin toiveajattelua. Toki kiintymyksen biologiset alkus\u00e4velet ovat emossa jo ennen syntym\u00e4\u00e4, ja toki vastasyntynyt aina kaipaa emoaan. <\/span><\/p>\n

Ennen aikojaan tapahtuva vieroitus aiheuttaa el\u00e4imille v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 h\u00e4t\u00e4\u00e4 ja stressi\u00e4, oli tarkempi ajankohta mik\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. H\u00e4t\u00e4 voi olla aivan alussa lievemp\u00e4\u00e4, mutta silti se on olemassaolevaa.<\/span><\/p>\n

On my\u00f6s surullista ajatella teollisuuden muotoa, joka systemaattisesti pyrkii est\u00e4m\u00e4\u00e4n yhden kauneimmista el\u00e4m\u00e4n ainesosista \u2013 emon ja poikasen v\u00e4lisen rakkauden \u2013 vain saadakseen poikaselle tarkoitetun maidon ihmisen nieluun. Muistakaa: lehm\u00e4 saatetaan raskaaksi, jotta se tuottaisi maitoa ja vasikka vied\u00e4\u00e4n emolta vain, jotta tuottaja saisi maidon itselleen (t\u00e4m\u00e4 siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 tutkimuksen perusteella varhainen vieroitus ei pitk\u00e4ll\u00e4 aikat\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 edist\u00e4 maidontuotantoa<\/span><\/a>). Voiko kierompaa ja itsekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuviota keksi\u00e4? <\/span><\/p>\n

Luontaisesti vieroitus tapahtuisi asteittain 7-14 kuukauden i\u00e4ss\u00e4, emon tuottaessa vasikalleen yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n maitoa. Maitoteollisuuden toteuttamaa \u00e4killist\u00e4, ennen aikojaan tapahtuvaa irtiriuhtaisua voikin pit\u00e4\u00e4 paitsi \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4kivaltaisena, my\u00f6s luonnottomana tekona. Ihminen, kuka antoi sinulle oikeuden?<\/span><\/p>\n

El\u00e4insuhde on muuttunut<\/strong> viime vuosikymmenin\u00e4 nopeassa tahdissa. Yh\u00e4 useampi tiedostaa, ett\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 ei tule kasvattaa niille t\u00e4ysin luonnottomissa olosuhteissa, eik\u00e4 k\u00e4rsimyksess\u00e4 tai turhautuneisuudessa kasvaneiden el\u00e4inten kehonosia tai \u2013eritteit\u00e4 tarvitse sy\u00f6d\u00e4. <\/span><\/p>\n

Jonain tulevaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmiset alkavat havahtua laajemmin my\u00f6s maitoteollisuuden katastrofaaliseen surkeuteen. Se, mik\u00e4 nyt vaikuttaa tuiki tavalliselta \u2013 m\u00e4rehtiv\u00e4 lehm\u00e4 parressa \u2013 alkaa viimein n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 realistisemmin ja havaitsemme raskauksista v\u00e4syneen, jo monen vasikan per\u00e4\u00e4n huutaneen, p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kahlitun emon, joka ei koskaan saanut el\u00e4\u00e4 lajilleen luontaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja joka itsekin oli joskus emoaan h\u00e4t\u00e4isesti kutsuva, t\u00e4st\u00e4 v\u00e4kisin erotettu poikanen.<\/span><\/p>\n

Olen kasvanut<\/strong> maaseudulla. Olen todistanut vieroitusta ja n\u00e4hnyt sen taistelun, mink\u00e4 lehm\u00e4emo nostaa voidakseen pit\u00e4\u00e4 vasikan vierell\u00e4\u00e4n. <\/span><\/p>\n

Olen n\u00e4hnyt kiroilevan el\u00e4intuottajan koettamassa saartaa s\u00e4ik\u00e4htynytt\u00e4 vasikkaa haluttuun suuntaan ja emon pelosta vilkkuvat silm\u00e4nvalkuaiset. <\/span><\/p>\n

Olen kuullut el\u00e4inten h\u00e4t\u00e4iset huudot niiden yritt\u00e4ess\u00e4 ep\u00e4toivoisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4 toistensa luo. Olen kuullut p\u00e4ivi\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n haikean ammunnan, joka kiirii lypsynavetan h\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 ahtaudesta emon kaivatessa varastettua poikastaan. Olen n\u00e4hnyt eristetyn vasikan yksin\u00e4\u00e4n karsinan kolkkoudessa, hamuilemassa apeaan suuhunsa nis\u00e4n sijaan puisesta laudasta roikkuvaa narua.<\/span><\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kaikkeen voi tottua ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 olla v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kaiken voi koettaa sivuuttaa markettien maitohyllyill\u00e4, oman lapsen istuessa hymyillen rattaissa. Tai sitten: t\u00e4st\u00e4 kaikesta voi sanoutua irti ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 monien muiden kanssa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 niin kauan ja niin paljon, ettei t\u00e4t\u00e4 tehd\u00e4 en\u00e4\u00e4 ainoallekaan el\u00e4imelle. <\/span><\/p>\n

Kirjoittaja on filosofian erikoistutkija, ymp\u00e4rist\u00f6- ja el\u00e4inetiikan dosentti Turun yliopistossa.<\/span><\/strong><\/p>\n

LUE MY\u00d6S: Salla Tuomivaaran artikkeli \u00c4idit jotka menett\u00e4v\u00e4t lapsensa<\/a><\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Onko vain ihmisen vanhemmuudella v\u00e4li\u00e4? Tutkija Elisa Aaltola muistuttaa, ett\u00e4 korkeimman hinnan maidosta maksavat lehm\u00e4t, joiden vanhemmuus kiellet\u00e4\u00e4n. Tied\u00e4tk\u00f6, milt\u00e4 tuntuu, kun lapsi kasvaa sis\u00e4ll\u00e4si? Oletko koskaan kokenut sit\u00e4 rakkauden biologista kohinaa, joka sitoo sinut j\u00e4lkikasvuusi ja upottaa teid\u00e4t esiaikaiseen l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja lempeyteen? Oletko koskaan pit\u00e4nyt k\u00e4sivarsillasi juuri synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4si lasta haluten suojella ja hoivata sit\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":18661,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[427,1260,2971,1495,2349,2970,2496,2775,2972],"yoast_head":"\nParsinavetta ja kielletty vanhemmuus - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Onko vain ihmisen vanhemmuudella v\u00e4li\u00e4? Tutkija Elisa Aaltola muistuttaa, ett\u00e4 korkeimman hinnan maidosta maksavat lehm\u00e4t, joiden vanhemmuus kiellet\u00e4\u00e4n. Tied\u00e4tk\u00f6, milt\u00e4 tuntuu, kun lapsi kasvaa sis\u00e4ll\u00e4si? Oletko koskaan kokenut sit\u00e4 rakkauden biologista kohinaa, joka sitoo sinut j\u00e4lkikasvuusi ja upottaa teid\u00e4t esiaikaiseen l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja lempeyteen? Oletko koskaan pit\u00e4nyt k\u00e4sivarsillasi juuri synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4si lasta haluten suojella ja hoivata sit\u00e4 […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-06-05T09:21:13+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-10-08T18:53:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1080\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"voima\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"voima\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/\",\"name\":\"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg\",\"datePublished\":\"2020-06-05T09:21:13+00:00\",\"dateModified\":\"2020-10-08T18:53:40+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg\",\"width\":1920,\"height\":1080},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157\",\"name\":\"voima\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"voima\"},\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/admin\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Onko vain ihmisen vanhemmuudella v\u00e4li\u00e4? Tutkija Elisa Aaltola muistuttaa, ett\u00e4 korkeimman hinnan maidosta maksavat lehm\u00e4t, joiden vanhemmuus kiellet\u00e4\u00e4n. Tied\u00e4tk\u00f6, milt\u00e4 tuntuu, kun lapsi kasvaa sis\u00e4ll\u00e4si? Oletko koskaan kokenut sit\u00e4 rakkauden biologista kohinaa, joka sitoo sinut j\u00e4lkikasvuusi ja upottaa teid\u00e4t esiaikaiseen l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja lempeyteen? Oletko koskaan pit\u00e4nyt k\u00e4sivarsillasi juuri synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4si lasta haluten suojella ja hoivata sit\u00e4 […]","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2020-06-05T09:21:13+00:00","article_modified_time":"2020-10-08T18:53:40+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":1080,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"voima","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"voima","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/","name":"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg","datePublished":"2020-06-05T09:21:13+00:00","dateModified":"2020-10-08T18:53:40+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg","width":1920,"height":1080},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/parsinavetta-ja-kielletty-vanhemmuus\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Parsinavetta ja kielletty vanhemmuus"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/ab5f41c4ca8fc89551167f9372301157","name":"voima","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/be6524e85fd57a7010a21ebec938775e?s=96&d=blank&r=g","caption":"voima"},"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/admin\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/06\/suomen-ahtain_otsikko.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18134"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=18134"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18134\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18658,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/18134\/revisions\/18658"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/18661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=18134"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=18134"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=18134"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}