![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/zombit-ja-helsingin-syd\u00e4n-scaled.jpg\")
Kauppakeskuksia on 2000-luvulla my\u00f6s kuvailtu meid\u00e4n kaikkien yhteisiksi olohuoneiksi, paikoiksi joissa voimme kohdata toisemme vapaasti ja viett\u00e4\u00e4 aikaamme. Osana t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kauppakeskuksiin on alkanut ilmaantua kaupallisten toimijoiden ohella seurakuntien kappeleita, kirjastoja, ja nuorisotiloja.\u00a0<\/span><\/p>\n L\u00f6ytyyp\u00e4 Helsingin Kalasatamaan rakennetusta Redist\u00e4 jopa Kalasataman Vapaakaupunki<\/a>. Alkujaan t\u00e4m\u00e4 vapaakaupunki sijaitsi viereisen Suvilahden k\u00e4ymistilassa olevan kulttuurikeskittym\u00e4n yhteydess\u00e4 ja oli jatkoa alueella itseohjautuvasti syntyneiden Konttiaukion ja Sompasauna kaltaisille tiloille.\u00a0<\/span><\/p>\n On tietenkin hienoa, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 ei-kaupallisia palveluita tarjotaan ihmisille siell\u00e4, miss\u00e4 ihmiset ovat. Monet meist\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s kokevat kauppakeskukset julkiseksi tilaksi, mutta n\u00e4in asia ei kuitenkaan ole. Kauppakeskus ei ole julkista tilaa ja siell\u00e4 oleskellaan keskuksen omistavan yhti\u00f6n luvalla. N\u00e4it\u00e4 tiloja voi nimitt\u00e4\u00e4 kuvaavasti puolijulkisiksi.\u00a0<\/span><\/p>\n Oleilu puolijulkisissa tiloissa on ongelmatonta niin kauan kun kuluttajakansalaiset k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t juuri sill\u00e4 tavalla, kuin mit\u00e4 tilan omistajat haluavat. Illuusio vapaasta tilasta kuitenkin murtuu hyvin helposti, mik\u00e4li k\u00e4ytt\u00e4ytymisnormeja rikotaan tai esimerkiksi henkil\u00f6 poikkeaa ulkomuodoltaan tietyist\u00e4 standardeista (vaikkapa pukeutumalla zombiksi). Nuorisoakin on h\u00e4\u00e4detty kauppakeskuksista sill\u00e4 perusteella ett\u00e4 se m\u00f6k\u00e4\u00e4 eik\u00e4 osta riitt\u00e4v\u00e4sti. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, ett\u00e4 nuorisolle ei ole tarjolla kunnollisia tiloja, tai sitten ne on rakennettu kauppakeskuksen yhteyteen.<\/p>\n Eettisen kaupan puolesta<\/b> -j\u00e4rjest\u00f6n tempaus<\/a> teki t\u00e4m\u00e4n vapauden illuusion n\u00e4kyv\u00e4ksi. Joukko aktivisteja meikkasi itsens\u00e4 zombeiksi ja l\u00e4hti vaeltelemaan Triplaan keskell\u00e4 joulusesonkia. Tarkoituksena oli kommentoida kulutuskulttuurin kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja kannustaa kuluttajia miettim\u00e4\u00e4n omia kulutustottumuksiaan: Olemmeko aivottomia shoppailijoita ja vai ihmisi\u00e4?<\/p>\n Tarkoitetun kulutuskriittisen viestin ohella zombiaktivistit osoittivat my\u00f6s mit\u00e4 tapahtuu, mik\u00e4li kuluttajat saapuvat n\u00e4ihin kulutuksen temppeleihin ilman tarkoitusta kuluttaa. Zombiporukan astuttua kauppakeskukseen Pasilan juna-aseman puolelta ei mennyt minuuttiakaan, kun ensimm\u00e4isen vartijat saapuivat paikalle. Pian porukan ymp\u00e4rill\u00e4 oli l\u00e4hemm\u00e4s kymmenen vartijaa, jotka tivasivat tiukasti sit\u00e4, mit\u00e4 he oikein luulivat tekev\u00e4ns\u00e4 ja koska he aikoivat poistua tiloista. N\u00e4iden kansalaisten liikkumista kauppakeskuksessa rajattiin voimakkaasti.<\/p>\n Koko tempauksen ajan l\u00e4sn\u00e4 oli jatkuva uhka siit\u00e4, ett\u00e4 vartijat poistavat aktivistit paikalta, vaikka miss\u00e4\u00e4n vaiheessa zombit eiv\u00e4t ottaneet suoraa kontaktia kauppakeskuksen asiakkaisiin. Mahdollisesti tilanteseen \u00a0vaikutti toimittajan ja kuvaajan l\u00e4sn\u00e4olo. Edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 samassa paikassa vieraillut kuluttamisen autuudesta saarnaava Massias ja h\u00e4nen Kultaisen ostosk\u00e4rryn seurakuntansa<\/a> poistettiin kauppakeskuksesta hyvin nopeasti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti \u2013 ja tuolloin ei toimittajaa ollut mukana.<\/p>\n Siin\u00e4, miss\u00e4 kaduilla ja toreilla j\u00e4rjestyst\u00e4 valvoo poliisi, kauppakeskuksessa j\u00e4rjestyksest\u00e4 huolehtivat vartijat. Poliisi valvoo tapahtumia demokraattisesti valitun eduskunnan s\u00e4\u00e4t\u00e4mien lakien perusteella, kun taas vartijoiden ohjeistus tulee omistajilta.\u00a0<\/span><\/p>\n Kauppakeskuksia on<\/b> rakennettu viime vuosina varsin vimmaisesti. 1980-luvun alussa Suomessa oli yksi kauppakeskus ja nyt niit\u00e4 on jo toista sataa. Kauppakeskusten asema on noussut keskeiseksi uutta kaupunkia rakennettaessa.\u00a0<\/span><\/p>\n Avarien ja l\u00e4mmitettyjen sis\u00e4tilojen houkutus on tietenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 maassa, jossa puolet vuodesta on pime\u00e4\u00e4 ja r\u00e4nt\u00e4\u00e4 sataa jopa kes\u00e4ll\u00e4. On kuitenkin ongelmallista, jos kaupunkeja suunnitellaan niin, ett\u00e4 palvelut ja yleiset (tai sellaisiksi koetut) tilat ovat n\u00e4it\u00e4 ostostelupalatseja, joissa oleilun tavat ovat hyvin tarkasti rajattuja. Kansalaisten vapaa tila kutistuu kauppakeskus kerrallaan ja hyv\u00e4\u00e4 kaupunkia ei kauppakeskuksista l\u00f6ydy. Ulkoa p\u00e4in n\u00e4m\u00e4 ostoskeskukset ovat poikkeuksetta massiivisia laatikoita, jotka jakavat ihmiset sis\u00e4ll\u00e4 ja ulkona oleviin.<\/p>\n My\u00f6skin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 on se, ett\u00e4 kaupungin pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4 rakenteita suunnitellaan sellaisten tilojen varaan ja ymp\u00e4rille, jotka linkittyv\u00e4t erottamattomasti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n kulutuskulttuuriin. Jos me ihmislajina ja sivilisaationa onnistumme olemaan tuhoamatta itsemme, j\u00e4\u00e4 meid\u00e4n riesaksi n\u00e4m\u00e4 massiiviset rakennelmat, joiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusta ei helpolla muuteta.\u00a0<\/span><\/p>\n J\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 n\u00e4m\u00e4 monoliitit keskelle kaupunkeja muistuttamaan ajasta, jolloin kuluttaminen oli ajanvietett\u00e4 ja usein se ostettu tuote oli ensisijaisesti v\u00e4line, jonka avulla haluttu ostotapahtuma kyettiin toteuttamaan?<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/zombit-infotaululla-scaled.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/zombit-harhailee-scaled.jpg\")
<\/a>