{"id":17621,"date":"2017-09-28T00:00:00","date_gmt":"2017-09-27T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/blogi\/kaapataan-vittu-kaikki"},"modified":"2020-08-10T14:01:59","modified_gmt":"2020-08-10T11:01:59","slug":"kaapataan-vittu-kaikki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaapataan-vittu-kaikki\/","title":{"rendered":"Kaapataan vittu kaikki"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

Mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 Miss Helsinki -kilpailua ja Postia? Molemmat kunnostautuivat kulttuurisessa omimisessa ja kolonialistisessa eksotisoimisessa.<\/em><\/p>\n

Kulttuurisesta\u00a0ominen<\/strong> on puhuttanut viime vuosina melkoisen paljon ja laajalti. Siltikin se tuntuu tulevan yll\u00e4tyksen\u00e4 joillekin. Miss Helsinki -kilpailu sonnusti<\/a> kilpailijansa ”inkkarip\u00e4\u00e4hineisiin”, koska ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ihanan hienoilta ja eksoottisilta (yll\u00e4 kuvakaappaus Miss Helsinki -kilpailun Instagram-sein\u00e4lt\u00e4<\/a>).<\/p>\n

Miss Helsinki -kilapilun dirika Martina Aitolehti vakuuttaa p\u00e4\u00e4hinevalinnan saaneen kritiikin tulleen t\u00e4ysin yll\u00e4tyksen. Olen melkein valmis uskomaan selityksen, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 t\u00e4st\u00e4\u00a0ei tehty silkkaa ilkeytt\u00e4 ja v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Mutta vain melkein. Martina Aitolehti on itse saanut vastata kritiikkiin poseerattuaan feikkisaamenpuvussa ja kukapa missimaailmaa seuraava ei muistaisi skandaalia, joka seurasi siit\u00e4, kun Carola Miller poseerasi my\u00f6skin feikkisaamenpuvussa Miss Maailma -kilpailussa. Ei t\u00e4m\u00e4n reaktion ainakaan ihan puskista olisi pit\u00e4nyt tulla.<\/p>\n

Puhutaan kulttuurisesta omimisesta<\/a> ja kulttuurisesta appropriaatiosta (cultural appropriation<\/a>).<\/p>\n

\"Nyt
Nyt k\u00e4vi n\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 kuvassa n\u00e4kyv\u00e4 kommnetti katosi Miss Helsinki -kilpailun internetist\u00e4. Mutta eih\u00e4n mik\u00e4\u00e4n nettiin p\u00e4\u00e4ssyt milloinkaan netist\u00e4 katoa. Kuvakaappaus NYT.fi.<\/figcaption><\/figure>\n

Mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4<\/strong> kaikessa sitten on kyse ja miksi Suomessa saamelaiset kommentoivat Pohjois-Amerikan alkuper\u00e4iskansojen kulttuurisen p\u00e4\u00e4oman ry\u00f6st\u00f6kalastusta? Jukka Jouhki kommentoi ilmi\u00f6t\u00e4\u00a0AntroBlogissa<\/a>.<\/p>\n

”Appropriaatiokritiikin perusidea on yksinkertainen: \u00e4l\u00e4 matki alkuper\u00e4iskansoja. Suomessa keskustelu on keskittynyt l\u00e4hinn\u00e4 saamenpukujen tai niit\u00e4 muistuttavien vaatteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muiden kuin saamelaisten toimesta. Pohjois-Amerikassa kritiikin kohteena on usein valkoinen valtav\u00e4est\u00f6, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alueen alkuper\u00e4iskansojen symboleja kuten p\u00e4\u00e4hinett\u00e4 tai toteemia. Kriittisimmill\u00e4\u00e4n kulttuuriappropriaatiokritiikki voi kohdistua jopa moottoripy\u00f6riin, tatuointeihin ja – kyll\u00e4 – treenattuihin lihaksiin, jotka keskiluokka on anastanut ty\u00f6v\u00e4enluokalta.”<\/p>\n

Samalla voisin lainata my\u00f6s\u00a0Piia Nuorgamia, Lapin yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkijaa<\/a>, joka kommentoi ilmi\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 aikaisemmin.<\/p>\n

”Usein k\u00e4ytetty\u00a0oikeutus alkuper\u00e4iskansojen kulttuurien ja kielten hy\u00f6dynt\u00e4miselle on kulttuurien v\u00e4linen inspiroituminen tai lainaaminen, joka immateriaalioikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 onkin sallittua. Immateriaalioikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 suojataan tietynlaisia tuotoksia esimerkiksi tekij\u00e4noikeudella, mallioikeudella, patentilla tai tavaramerkill\u00e4. Oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta inspiroituminen tai lainaaminen voi kuitenkin tapahtua vain sellaisten kulttuurien ja kansojen v\u00e4lill\u00e4, joilla on ainakin periaatteessa tasavertaiset mahdollisuudet p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja immateriaalioikeuksien avulla suojattavissa asioista.
\nAlkuper\u00e4iskansat eiv\u00e4t ole olleet laatimassa n\u00e4it\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.”<\/p>\n

\"Alppihiiht\u00e4j\u00e4
Alppihiiht\u00e4j\u00e4 Tanja Poutiainen juhlisti uransa loppua pukeutumalla saamenpukuun. Carola Miller puolestaan edusti Suomea Miss Maailma -kilpailuissa samoin saamenpuvussa. Kumpikaan henkil\u00f6ist\u00e4 ei ole saamelainen, eiv\u00e4tk\u00e4 puvutkaan oikeasti olleet sit\u00e4. Monet saamelaiset kokivat n\u00e4m\u00e4 pukeutumisratkaisut syv\u00e4sti loukkaaviksi. KUVA: Suohpanterror<\/a><\/figcaption><\/figure>\n

Kyse on<\/strong>\u00a0pitk\u00e4lti valtarakenteista ja siit\u00e4, kenen kulttuuri jyr\u00e4\u00e4. Itsekin olen t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hip\u00e4ivin\u00e4 t\u00f6rm\u00e4nnyt kommentteihin, joissa hyvin toimeentulevat valkoiset heteromiehet toistelevat, ett\u00e4 ”Ei nyt voi jonkun kulttuuri olla noin v\u00e4h\u00e4st\u00e4 kiinni”. Samat tyypit tahoillaan\u00a0kauhistelevat maahanmuuttoa ja huutavat rajoja kiinni, jotta suomalainen kulttuuri pelastuisi. Ristiriita much?<\/p>\n

Ja se, mik\u00e4 tapahtuu yhdelle alkuper\u00e4iskansalle, vaikuttaa my\u00f6s toiseen. On aivan luontevaa, ett\u00e4 Suomessa esimerkiksi saamelaisen puuttuvat t\u00e4m\u00e4n kaltaiseen perseilyyn. Muutkin saavat puuttua. T\u00e4m\u00e4n saman jankkaaminen on kyll\u00e4 hieman rasittavaa, mutta sit\u00e4 ilmeisestikin pit\u00e4\u00e4 jatkaa\u00a0kunnes se menee jakeluun.<\/p>\n

Saamelaisnuorten kommentti muuten poistettiin Miss Helsingin sein\u00e4lt\u00e4 ja se blokattiin kommentoimasta.<\/p>\n

Ent\u00e4p\u00e4 sitten Posti? Katsokaa nyt t\u00e4t\u00e4 mainosta.<\/p>\n