{"id":17614,"date":"2017-08-03T00:00:00","date_gmt":"2017-08-02T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/blogi\/tuntematon-siivooja"},"modified":"2020-08-10T14:02:00","modified_gmt":"2020-08-10T11:02:00","slug":"tuntematon-siivooja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/tuntematon-siivooja\/","title":{"rendered":"Tuntematon siivooja"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

”Mis sie tarvitset oikei hyvv\u00e4\u00e4 moppia. T\u00e4s siul on sellane.” <\/span>Siin\u00e4 ei muuten ihan heti tule raja vastaan, kun mainosmies ratsastaa veteraaneilla ja sotamuisteloilla.<\/em><\/p>\n

Kun Edvin Laine<\/strong> kuvasi ensimm\u00e4ist\u00e4 Tuntematon sotilas<\/em> -filmatisointia (1955), teemaa pidettiin sen verran arveluttavana, ett\u00e4 puolustusvoimat ei lainannut kuvausryhm\u00e4lle varusteita rekvisiitaksi.\u00a0Rauni Molbergin\u00a0<\/strong>\u00a0saatua oman Tuntemattoman sotilaansa<\/em> (1985) valmiiksi oli maailma muuttunut siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 tuo eka filmatisointi oli kanonisoitu, eik\u00e4 aihetta katsottu liian vaaralliseksi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

Kun<\/strong> Aku Louhimies<\/strong> filmasi omaa Tuntematonta sotilastaan<\/em> (2017), hankittiin sotilaiden asut Belgiasta (koska halvempia?) ja tuotantoyhti\u00f6 heitt\u00e4ytyi markkinointiyhteisty\u00f6h\u00f6n l\u00e4hinn\u00e4 kaikkien mahdollisten tahojen kanssa \u2013 ja siksi markkinoille on saatu esimerkiksi Tuntematon sotilas -kuplavett\u00e4<\/a> (lis\u00e4\u00e4 vain kossu!) ja Sinituotteen Tuntematon sotilas -rikkakihvelit ja -mopit<\/a>. Ei saatana.<\/p>\n

\""Mis
”Mis sie tarvitset oikei hyvv\u00e4\u00e4 moppia. T\u00e4s siul on sellane.” Ihan j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, onko Louhimiehen elokuvassa tuotesijoittelua \u2013 siivoaako Rokka kenties Lammion k\u00e4skem\u00e4n\u00e4 polkua Sinin rikkakihvelin avulla?<\/figcaption><\/figure>\n

On vaikea keksi\u00e4<\/strong> mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 halveksuisi sotien kauhut l\u00e4pi el\u00e4neiden sukupolvien kokemuksia niin paljon kuin t\u00e4m\u00e4 sodalla ratsastaminen ja sen banalisoiminen. Mit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tuotteista pit\u00e4isi oikein olla mielt\u00e4? \u201dOta torjuntavoitto p\u00f6lyst\u00e4!\u201d, \u201dNyt juodaan kossuvissy\u00e4 talvisodan hengess\u00e4!\u201d, \u201dT\u00e4ll\u00e4 mopilla selviydyt pahimmastakin motista!\u201d.<\/p>\n

Jotain hyvin omituista on tapahtunut, kun vasemmistolaisen ty\u00f6l\u00e4iskirjailijan sodanvastainen kirja on p\u00e4\u00e4tynyt kansallismielisten sotaromantisoinnin v\u00e4lineeksi ja nyt my\u00f6s markkinointiponnisteluiden vankkureita vet\u00e4v\u00e4ksi juhdaksi. On tietenkin totta, ett\u00e4 taiteilija ei itse pysty m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miten h\u00e4nen teoksensa lopulta tulkitaan, ja paljon on vett\u00e4 virrannut Tammerkoskessa sitten V\u00e4in\u00f6 Linnan<\/strong> kirjan julkaisun. Raimo Pesonen<\/strong> kirjoitti Tuntemattomaan sotilaaseen<\/em> liittyvist\u00e4 Kansa taisteli<\/em> -lehdess\u00e4mme<\/a>:<\/p>\n

\u201d<\/span>Pasifsmiin taipuvainen lukija voi ny\u00f6kytell\u00e4 romaanin \u00e4\u00e4rell\u00e4. Toisaalta niin voivat tehd\u00e4 my\u00f6s ne, jotka puhuvat is\u00e4nmaallisista veriuhreista ihailevin \u00e4\u00e4nenpainoin. Tulkinnat ovat erilaisia, koska my\u00f6s lukutavat ovat. Vaikka kirjailijalla on omat pyrkimyksens\u00e4, h\u00e4n ei voi hallita teoksensa vastaanottoa. Linna koki tulleensa sensuroiduksi k\u00e4sikirjoitukseen tehtyjen muutosten vuoksi. Romaanin her\u00e4tt\u00e4mien ensireaktioiden perusteella kirjailijan pasifistiset pyrkimykset kuitenkin v\u00e4littyiv\u00e4t: Suomen armeija kielt\u00e4ytyi 1955 yhteisty\u00f6st\u00e4 Edvin Laineen elokuvaprojektin kanssa, mutta on sittemmin esitt\u00e4nyt sit\u00e4 varusmiehille osana koulutusta. Armeijan suhtautuminen Laineen elokuvaan kuvaa tulkintojen muutosta. Kyse ei ole sen enemp\u00e4\u00e4 \u2019aidon\u2019 merkityksen l\u00f6ytymisest\u00e4 kuin katoamisestakaan, vaan lukutavasta.\u201d<\/span><\/em><\/p>\n

Lukutapa on tosiaan muuttunut matkan varrella ja muutokset lukutavoissa tietenkin kertovat meist\u00e4 lukijoista. Hieman t\u00e4h\u00e4n liittyvist\u00e4 kirjoitin samaisen Kansa taisteli<\/em> -lehden p\u00e4\u00e4kirjoituksessa<\/a>:<\/p>\n

\u201dKansallinen\u00a0narratiivimme \u2013 legenda Suomesta ja suomalaisuudesta \u2013 on kirjoitettu sodan kautta. Kansallisen identiteetin p\u00f6nkitt\u00e4minen sodalla on monin tavoin ongelmallista, mutta n\u00e4in n\u00e4m\u00e4 asiat koetaan. Me suomalaiset olemme kuitenkin hyvin valikoivia sen suhteen, mit\u00e4 sotia muistelemme. Talvisota ja jatkosota ovat lehtien otsikoissa ja kansalaisten mieliss\u00e4 koko ajan, mutta esimerkiksi sis\u00e4llissota ei tarjoa selv\u00e4\u00e4 ulkopuolista vihollista, jota vastaan kansa voisi yhdisty\u00e4. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Lapin sota ei kelpaa muisteloihin, sill\u00e4 siihen liittyy kaksi perustavanlaatuista ongelmaa: ensinn\u00e4kin Suomi petti liittolaisensa ja toisekseen tuo liittolainen oli natsi-Saksa<\/i><\/span>.\u201d<\/i><\/span><\/p>\n

\"Kun<\/a>
Kun Hartwall lanseerasi hein\u00e4kuussa Tuntematon sotilas -Vichyn\u00a0mietimme oman drinksubaarin perustamista. Baarista saisi ainoastaan kossuvissy\u00e4 \u2013 Marski-vodkaan tehtyn\u00e4, tietenkin. Oheisessa kuvassa alkuper\u00e4isen pulloa on korjattu, mutta vain hieman. Ja kuten Riiko Sakkinen sen muotoili: ”Vichyn Ranska (1940\u20131944) oli natsi-Saksan ohjaaman nukkehallituksen hallitsema Ranska. Vichyn Ranska hallitsi nimellisesti sek\u00e4 Saksan miehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 pohjoisosaa ett\u00e4 ’vapaata’ etel\u00e4osaa, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin vain j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 sek\u00e4 siirtomaita. Vichyn Ranskaa johti marsalkka Philippe P\u00e9tain ja sen p\u00e4\u00e4kaupunki oli Vichy. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 maata kuitenkin hallitsi natsi-Saksa.”<\/figcaption><\/figure>\n

Tuntematon sotilas<\/strong> eri inkarnaatioissaan ei tietenk\u00e4\u00e4n ole ainoa kaakki, jolla n\u00e4iss\u00e4 leikeiss\u00e4 ratsastetaan. Samaa harrastetaan my\u00f6s esimerkiksi talvisodalla, Mannerheimilla ja sotaveteraaneilla yleens\u00e4. Kirjoitinkin yleisen br\u00e4ndistrategian Marskin hy\u00f6dynt\u00e4miseen<\/a>, ja\u00a0n\u00e4m\u00e4 samat lainalaisuudet vallitsevat my\u00f6s rinnasteisissa br\u00e4ndeiss\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dMarsalkka Mannerheim taipuu my\u00f6s uuden median viestint\u00e4kanaviin ja esimerkiksi natiivimainonnan ty\u00f6kaluksi \u2013 ei ole sellaista aatetta, jota \u201dMarski\u201d-kortin pelaaminen ei tukisi! T\u00e4yden spektrin dominanssi on mahdollista oikealta laidalta vasemmalle ainoastaan fokusta siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.
\n<\/i><\/span>Kuluttajien sitoutumisaste Marsalkka Mannerheimin br\u00e4ndiin on my\u00f6s tutkitusti korkea. Yleisradion vuonna 2004 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 interaktiivinen multiplatformikonsepti, Suuret suomalaiset, mittasi suomalaisten suurmiesten suosiota. Marsalkka Mannerheim voitti yleis\u00f6kilpailun ylivoimaisen suvereenisti kilpakumppanien j\u00e4\u00e4dess\u00e4 tuleen makaamaan.
\n<\/i><\/span>Liity sin\u00e4kin voittajien joukkoon ja hy\u00f6dynn\u00e4 Marsalkka Mannerheimin tuomat mahdollisuudet kasvulle. Marsalkka Mannerheim -br\u00e4ndin persoonalliset arvot tukevat kasvustrategiaa ja mahdollistavat my\u00f6s uusien markkina-alueiden valloittamisen. Make Finland Great Again \u2013 Suur-Suomi nytten!\u201d<\/i><\/span><\/p>\n