{"id":17593,"date":"2017-01-12T00:00:00","date_gmt":"2017-01-11T22:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/blogi\/ikea-laulu-kapitalismista"},"modified":"2021-06-17T15:00:37","modified_gmt":"2021-06-17T12:00:37","slug":"ikea-laulu-kapitalismista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/ikea-laulu-kapitalismista\/","title":{"rendered":"IKEA: Laulu kapitalismista"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

<\/i>Olin melkoisen<\/b> yll\u00e4ttynyt, kun Svenska Teatern pyysi minulta Ikeaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 Ingvar!-musikaalin k\u00e4siohjelmaan. Koska uudet yleis\u00f6t kiinnostavat tartuin tarjoukseen. Samalla kun lupauduin kirjoittamaan tekstin varoitin kuitenkin k\u00e4sitelleeni Ikeaa ennekin hieman kriittisess\u00e4 hengess\u00e4 ja ett\u00e4 samoilla linjoilla varmasti t\u00e4ll\u00e4kin kertaa etenisin. T\u00e4m\u00e4 ei muodostunut ongelmaksi, p\u00e4invastoin.<\/p>\n

Ruotsissa hieman laajempaakin kohua her\u00e4tt\u00e4nyt Ingvar!-musikaali siis saapui loppuvuodesta my\u00f6s Suomeen. Musikaalin enskari oli joulukuussa Helsingin Svenska Teaternissa, ja esityst\u00e4 voi suositella sek\u00e4 musikaalien yst\u00e4ville ett\u00e4 kaltaisilleni kepeisiin musikaaleihin hieman pense\u00e4mmin suhtautuville. Ikean perustajan Ingvar Kampradin el\u00e4m\u00e4\u00e4 lapsuudesta alkaen k\u00e4sittelev\u00e4 esitys piirt\u00e4\u00e4 kuvan karun lapsuuden el\u00e4neest\u00e4, yritt\u00e4miseen (ja voittoihin) pakkomielteenomaisesti suhtautuvasta miehest\u00e4.<\/p>\n

\"Tutkijat
Tutkijat kertovat<\/a>: \u201dEri arvioiden mukaan jopa 30\u201360 prosenttia kansainv\u00e4lisest\u00e4 kaupasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n monikansallisten konsernien sis\u00e4ll\u00e4. Samaan konserniin kuuluvat yritykset pystyv\u00e4t v\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n markkinatalouden pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 hintasuunnittelun avulla.. ..Konsernin sis\u00e4isess\u00e4 kaupassa k\u00e4ytettyj\u00e4 hintoja kutsutaan siirtohinnoiksi, jotka suunnitellaan esimerkiksi yhti\u00f6iden p\u00e4\u00e4konttoreissa.\u201d KUVA: Voiman vastamainosty\u00f6ryhm\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Yleisell\u00e4 tasolla<\/strong> on todettava, ett\u00e4 ainakaan t\u00e4m\u00e4 suomalainen sovitus esityksest\u00e4 ei ollut kovakourainen, vaikka Ikean is\u00e4\u00e4n kriittisestikin suhtauduttiin. Ruotsissa esitys her\u00e4tti enemm\u00e4n m\u00f6k\u00e4\u00e4, mutta se on tietenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Kyll\u00e4 Suomessakin on osattu ja esimerkiksi Nokian kultaisina vuosina maininta Jorma Ollilan kapoisista hartioista poiki ongelmia Yliopisto-lehdelle. Valtaosalla suomalaisista ei kuitenkaan taida olla suurempia intohimoja Kampradiin liittyen ja sik\u00e4li esitys oletettavasti aukeaa monelle Ikeaa vasten.<\/span><\/p>\n

Musikaalissa kaivetaan esiin my\u00f6s dokumentoidut ja muualla jo valmiiksi pengotut luurangot Kampradin Hemnes\u2013kaapista. Fasismiin kallistuvat arvot tuodaan esiin ja samoin kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota verosuunnittelun ja mammonan haalimisen sek\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isen vaatimattomuuden v\u00e4liseen ristiriitaan. N\u00e4m\u00e4 Kampradin kannalta erityisen kiusalliset aiheet kuitenkin\u00a0ohitetaan lopulta hyvinkin ripe\u00e4sti, joskin\u00a0draaman kaari ammentaa niist\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4 aineksia.<\/p>\n

L\u00e4peens\u00e4 laulettu esitys on viihdytt\u00e4v\u00e4 ja tarjoaa virkist\u00e4v\u00e4n vaihtoehdon kantaa ottavasta teatterista kiinnostuneille.\u00a0Ja pelokkaille kerrottakoon, ett\u00e4 esitys on tekstitetty suomeksi, mik\u00e4li ruotsi on p\u00e4\u00e4ssyt hieman ruostumaan (kuten itsell\u00e4ni).<\/p>\n

\"Graffititaiteilija
Graffititaiteilija Hende k\u00e4vi maalaamassa EIK\u00c4-teoksen sein\u00e4\u00e4n, kuvasi sen, teetti kuvasta julisteita ja salakuljetti ne Ikean myym\u00e4liin odottamaan pahaa-aavistamattomia asiakkaita. Lis\u00e4\u00e4 ko. projektista t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Jos esityksen <\/strong>kantaa ottavan sis\u00e4ll\u00f6n ja kepe\u00e4n musikaalin v\u00e4kinen ristiriita on kiinnostava, niin samaa voi sanoa esityspaikan ja esityksen suhteesta. Kapitalismia kritisoidaan mahdollisesti Suomen prameimmassa teatterisalissa (ks. kuva) ja varsinkin ensi-illassa silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti arvioiden vauras yleis\u00f6 oli verhoutunut moitteettomasti istuviin pukuihin ja useat rouvat olivat py\u00f6r\u00e4ytt\u00e4neet turkispuuhkan kaulansa ymp\u00e4rille. On tietenkin erinomaisen hienoa, ett\u00e4 t\u00e4lle yleis\u00f6lle ja t\u00e4h\u00e4n milj\u00f6\u00f6seen saadaan ujutettua my\u00f6s niitt\u00e4 kriittisi\u00e4 puheenvuoroja.<\/p>\n

Ja n\u00e4yttiv\u00e4t monet ensi-iltaa katsomaan saapuneet my\u00f6s lukevan sit\u00e4 paatoksellista teksti\u00e4ni k\u00e4siohjelmasta. Julkaisen kyseisen tekstin suomeksi t\u00e4ss\u00e4 alla. Ruotsinkieliseen versioon tekstist\u00e4 voi k\u00e4yd\u00e4 tutustumassa teatterissa. Pitk\u00e4h\u00e4n se on kuin n\u00e4lk\u00e4vuosi, mutta mink\u00e4s teet, kun on paljon asiaa ja pyysiv\u00e4t pitk\u00e4\u00e4 teksti\u00e4.<\/p>\n

\"T\u00e4m\u00e4
T\u00e4m\u00e4 katto ei varsinaisesti huuda sosialismia ja yhteiskuntakritiikki\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

IKEA, VERO-OPTIMOINTIA JA HALPATUOTANTOA<\/b><\/p>\n

Kapitalismi on sosialismia suuryrityksille, eik\u00e4 kansankodissakaan kaikki ole mennyt putkeen.<\/i><\/p>\n

Markkinatalous on<\/b> mahtava keksint\u00f6. Se on talousj\u00e4rjestelm\u00e4, jossa hy\u00f6dykkeiden hinnat m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t markkinoilla kysynn\u00e4n ja tarjonnan mukaan ja samalla my\u00f6s tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4t l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t oikean tason. Harmillisesti me olemme toteuttaneet sit\u00e4 verrattoman huonosti.<\/p>\n

Monet markkinatalouteen liittyv\u00e4t ongelmat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t tarkasteltaessa Ikean kaltaista suuryrityst\u00e4. Ikea on kuin sampo, joka takoo hyv\u00e4\u00e4 monelle, mutta ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 sep\u00e4n alasimen ja vasaran v\u00e4liin j\u00e4\u00e4 monia ep\u00e4onnisia eik\u00e4 sit\u00e4 mammonaakaan ole tarjolla kaikille.<\/p>\n

Ikea on<\/b> tarjonnut lukemattomille kuluttajille mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi nykyaikaiseen \u2013\u00a0ja haluttuun \u2013 skandinaaviseen muotoiluun ja moniin arkisiin innovaatioihin. Ymm\u00e4rr\u00e4n hyvin n\u00e4iden kuluttajien tekemi\u00e4 kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n

Ikean menestyksen takana on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 trendien onnistunut haisteleminen sek\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tehokas logistiikkaketju. Kun kuluttaja saa siin\u00e4 ostostelun ohessa viel\u00e4 halvat lihapullat (nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s kasvisvaihtoehto tarjolla), on monen ihmisen k\u00e4sitys hauskasta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 vierailu Ikean j\u00e4ttim\u00e4isess\u00e4 myym\u00e4l\u00e4hallissa.<\/p>\n

Ikean menestystarinaa voisi jopa verrata ruotsalaisen kansankodin menestystarinaan. Monien mieliss\u00e4 Ikea ja Ruotsin hyvinvointiyhteiskunta rinnastuvatkin.<\/p>\n

Opiskellessani Budapestissa ruotsalaiset vaihto-oppilaat k\u00e4viv\u00e4t tasaisin v\u00e4liajoin korjailemassa koti-ik\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 paikallisen Ikean lihapullilla. Sittemmin olen seurannut, kuinka pohjoismainen unelma on toteutunut yksil\u00f6tasolla ja unkarilaiset yst\u00e4v\u00e4ni ovat sisustaneet kotinsa lattiasta kattoon ikealla \u2013 heill\u00e4 ei olisi ollut varaa samaan muotoiluun muiden myym\u00e4n\u00e4. Ikea on tuonut onnea monelle.<\/p>\n

Kuten kaikissa tarinoissa, t\u00e4ss\u00e4kin on harmillisesti se nurja puoli. Siin\u00e4, miss\u00e4 Tapio Tammisen (ei sukua) viime vuonna ilmestynyt ja Tieto-Finlandialla palkittu teos Kansakunnan pime\u00e4mpi puoli<\/i> avasi Ruotsin \u00e4\u00e4rioikeistolaisuuden ja uusnationalismin taustoja, l\u00f6ytyy my\u00f6s Ikean toiminnasta kivan ja hyv\u00e4n ohella merkitt\u00e4vi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n

Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016 <\/b>Europarlamentin Vihre\u00e4t\/EFA-ryhm\u00e4 julkaisi Ikea: Flat pack tax avoidance<\/i> -raportin, jossa avattiin Ikean verosuunnittelua. Raportin mukaan Ikea maksoi itselleen mittavia rojaltimaksuja siirt\u00e4\u00e4kseen tuloja kire\u00e4n verotuksen maista kevyemm\u00e4n verotuksen piiriin. Siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4omia maasta toiseen Ikea on v\u00e4ltt\u00e4nyt verojenmaksua tavalla, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vastaa rehellisten kansalaisten k\u00e4sityst\u00e4 rehdist\u00e4 liiketoiminnasta.<\/p>\n

Yhti\u00f6 on raportin mukaan my\u00f6s siirt\u00e4nyt holdingyhti\u00f6iden kautta tuloja veroparatiiseihin ja vuosina 2009-2014 verottajilta on j\u00e4\u00e4nyt arvion mukaan saamatta jopa miljardi euroa. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 valtaosa meist\u00e4 arvostaa \u2013 perustellusti \u2013 suuresti pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja verotulot muodostavat sen rahoituspohjan.<\/p>\n

Vero-optimointi<\/b> on tietysti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 maailmassa, jossa yrityksen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on tuottaa voittoa. Suomessa keskustelua luvattoman rajalla olevasta niin sanotusta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja suoranaisesta veronkierrosta ovat pit\u00e4neet yll\u00e4 muun muassa monet kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t.<\/p>\n

Esimerkiksi Veroparatiisimatkat-kampanjan kautta useat j\u00e4rjest\u00f6t ovat viestineet verojen v\u00e4lttelyn hinnasta maallemme. T\u00e4h\u00e4n aiheeseen liittyy my\u00f6s politiikan t\u00e4m\u00e4n hetken suosikkitermi, kest\u00e4vyysvaje. Keskustelu kest\u00e4vyysvajeesta olisi perin erilaista, mik\u00e4li Suomen valtio ei menett\u00e4isi vuosittain sit\u00e4 6-8 miljardia euroa, joka joidenkin arvioiden mukaan menetet\u00e4\u00e4n vuosittain aggressiivisen verosuunnittelun my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Arviota ovat tietenkin arvioita, koska p\u00e4\u00e4omia jemmaavat tahot niit\u00e4 parhaansa mukaan, no, jemmaavat. Voivat ne verottajalta saamatta j\u00e4\u00e4v\u00e4t summat olla suurempiakin.<\/p>\n

Finnwatchin mukaan vuosina 2011-2014 Suomen verokarhu menetti 49 miljoonaa euroa verotuloja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kaivosyhti\u00f6iden verokikkailun my\u00f6t\u00e4. T\u00e4t\u00e4 l\u00f6yt\u00f6\u00e4 vasten presidentin taannoinen puhe uudesta Nokiasta kalskahtaa ontolta, mik\u00e4li sit\u00e4 ei ole jo tyystin haudattu Talvivaaran kuoppaan.<\/p>\n

Vaikka yritysten<\/b> toimintaa ja voiton tavoittelua voikin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, tulee siit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 keskustelua ja asettaa se suurempaan kehykseen. N\u00e4inh\u00e4n se menee demokraattisessa yhteiskunnassa, jossa yhdess\u00e4 pohditaan oikeita linjauksia ja suuntia.<\/p>\n

Pohtiessamme yritystoimintaan liittyvi\u00e4 rakenteellisia ongelmia on kyse koko j\u00e4rjestelm\u00e4n legitimiteetist\u00e4. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen ja tutkija Matti Yl\u00f6nen voittivat viime vuonna Yalen yliopiston Amartya Sen -artikkelikilpailun. He haastoivat tekstiss\u00e4\u00e4n maailman kauppaan liittyvi\u00e4 perusoletuksia ja nostivat esiin suuryritysten sis\u00e4isen kaupan ja markkinatalouden v\u00e4lisen j\u00e4nnitteen.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 suuryritysten k\u00e4ym\u00e4 sis\u00e4inen kauppa liittyy my\u00f6s Ikean toimintaan mit\u00e4 suurimmissa m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Teivainen ja Yl\u00f6nen kirjoittivat, ett\u00e4 eri arvioiden mukaan jopa 30\u201360 prosenttia kansainv\u00e4lisest\u00e4 kaupasta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n monikansallisten konsernien sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4n konsernin sis\u00e4isen kaupan my\u00f6t\u00e4 konserniin kuuluvat yritykset voivat siirt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omia maihin, joissa niit\u00e4 ei veroteta tai niit\u00e4 verotetaan kevyemmin. T\u00e4ss\u00e4 kohdassa varmaan joku saattaisi pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n termi\u00e4 \u201dvapaamatkustaja\u201d.<\/p>\n

Markkinatalouden pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin \u2013 jopa sen kovaan ytimeen \u2013 kuuluu teoriassa hintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyminen markkinoilla. Mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4isi ajatella t\u00e4st\u00e4, kun tied\u00e4mme ett\u00e4 suuri osa kansainv\u00e4lisest\u00e4 kaupasta onkin itseasiassa p\u00e4\u00e4omien ja tarvikkeiden liikuttelua konsernien sis\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 aitoa kaupank\u00e4ynti\u00e4 markkinoilla? Voimme jopa ihan perustellusti ihmetell\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 se markkinatalous lymy\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Konsernin sis\u00e4isess\u00e4 kaupassa k\u00e4ytettyj\u00e4 hintoja kutsutaan siirtohinnoiksi, jotka suunnitellaan esimerkiksi yhti\u00f6iden p\u00e4\u00e4konttoreissa. T\u00e4m\u00e4 konsernien sis\u00e4inen kauppa on tosiasiallisesti erkaantunut reaalimaailmasta. Siirtohinnoittelun avulla pystyt\u00e4\u00e4n nimenomaan siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi Suomessa ansaittuja myyntituloja kevyemmin verotettavaan maahan perustettuun tyt\u00e4ryhti\u00f6\u00f6n. EU:n tasolla kova\u00e4\u00e4nisint\u00e4 keskustelua aiheesta on viime aikoina k\u00e4yty juuri Ikean ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n

Teivainen ja Yl\u00f6nen tiivist\u00e4v\u00e4t ongelman erinomaisesti Talous ja Yhteiskunta<\/i> -lehteen kirjoittamassaan Siirtohinnoittelu kyseenalaistaa maailmankaupan perusoletuksia -artikkelissa: \u201dSiirtohinnoittelun ja konsernien sis\u00e4isen kaupan yleisyys nostaa esiin periaatteellisia kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, onko yritystenk\u00e4\u00e4n toimintaa maailmantaloudessa j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 olettaa markkinaperusteiseksi. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin reaalikapitalismissa onkin kyse suunnitelmataloudesta?\u201d<\/i><\/p>\n

Hieman provosoiden voisi kaivaa esiin ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 kapitalismi on sosialismia syyryhti\u00f6ille. Siin\u00e4 voitot yksityistet\u00e4\u00e4n ja tappiot sosialisoidaan (kuten esimerkiksi pankkikriisit ovat osoittaneet).<\/p>\n

Samalla kun<\/b> Ikeaa voi onnitella toimivasta logistiikasta \u2013 ja ehk\u00e4 kirota niiden kalusteiden kasaamisen vaikeutta \u2013 on my\u00f6s syyt\u00e4 huomata, ett\u00e4 palasina olevat kalusteet kulkevat maailman merill\u00e4 n\u00e4pp\u00e4r\u00e4mmin ja kuljetuksesta aiheutuneet p\u00e4\u00e4st\u00f6t ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 v\u00e4henev\u00e4t. Teollisuuden kuljetusten synnytt\u00e4m\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00f6t eiv\u00e4t ole mill\u00e4\u00e4n muotoa v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isi\u00e4 ja niiden v\u00e4hent\u00e4minen on kerrassaan ekoteko. Samalla on kuitenkin hyv\u00e4 my\u00f6s huomata, ett\u00e4 kertak\u00e4ytt\u00f6kulttuuriin osallistuminen ei ole mik\u00e4\u00e4n ekoteko. Halpa tavara vaatii raaka-aineita siin\u00e4 miss\u00e4 kalliskin ja herk\u00e4sti hajoavat ja halvoiksi koetut kalusteet uusitaan useammin.<\/p>\n

Vuonna 2016 vietimme maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 8.8. Tuohon p\u00e4iv\u00e4\u00e4n menness\u00e4 me ihmiset olimme siis k\u00e4ytt\u00e4neet maapallon uusiutuvia resursseja koko vuoden edest\u00e4 ja loput otetaan sitten lainana tulevilta sukupolvilta. Ikean ja muiden yritysten kannattaa tietysti puskea meille uusia tuotteita tuonkin p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen. Kukaan ei oleta ihmisten lopettavan kuluttamista ja shoppailua tuohon hetkeen, mutta ei meno t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n voi jatkua maailman tappiin. Tai siis: se maailman tappi tulee tarpeettoman pian vastaan, mik\u00e4li n\u00e4in jatkamme.<\/p>\n

Ikean kaltaisilla suurilla toimijoilla olisi mahdollisuus toimia vastuullisemmin ja omalla esimerkill\u00e4\u00e4n ja lobbausvoimallaan vaikuttaa siihen, ett\u00e4 suunta muuttuu. Toistaiseksi teot ovat kuitenkin j\u00e4\u00e4neet puolitiehen eik\u00e4 suunta ole lupaava. \u00a0Vuoden 2015 maailman ylikulutusp\u00e4iv\u00e4 oli 13.8. eli 2016\u00a0vuonna otettiin lainaan edellisvuotta enemm\u00e4n.<\/p>\n

Miksi n\u00e4ist\u00e4 lainoista ei murehdita yht\u00e4 paljon kuin valtion nollakorkoisista lainoista?<\/p>\n

Meill\u00e4 l\u00e4nsimaisilla kuluttajilla on suuri vastuu ja sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nest\u00e4mme lompakoillamme voisimme v\u00e4lill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s hieman melua. Toimiakseen markkinatalous ja demokratia tarvitsevat valveutuneita kansalaisia.<\/p>\n

Rationaalisen kuluttajan <\/b>ostosp\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttaa (mainonnan ohella) hinta. Tietenkin. Harmillisesti tuotetta ostaessa oikea hinta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4y kassalla. Ostaessasi vaikkapa ruokaa l\u00e4hikaupasta et maksa ruuasta sen oikeaa hintaa, vaan hinnan, johon vaikuttavat monet n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 pysyv\u00e4t tekij\u00e4t. Maataloustuet, muut tukiaiset sek\u00e4 kaupan esteet pit\u00e4v\u00e4t huolen siit\u00e4, ett\u00e4 markkinat eiv\u00e4t ruoan hintaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kassalla maksamatta j\u00e4\u00e4v\u00e4n rahallisen hinnan lis\u00e4ksi kuluttajalta j\u00e4\u00e4 helposti huomaamatta my\u00f6s tuotteen ekologinen ja eettinen hinta \u2013 se miss\u00e4 ja miten tuote on valmistettu. Esimerkiksi meit\u00e4 suomalaisia luulisi kiinnostavan se, ett\u00e4 Ikean tyt\u00e4ryhti\u00f6 Swedwood on hakannut Ven\u00e4j\u00e4n puolella rajaa Karjalan kunnaita ja kellist\u00e4nyt jopa 600 vuotta vanhoja metsi\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4mmitt\u00e4\u00e4k\u00f6 kuluttajan mielt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n suomalaisten rakkaudella vaaliman Kalevalan<\/i> maisemat on parturoitu jakkaroiksi ja sohvap\u00f6ydiksi?<\/p>\n

Yritykset my\u00f6s mielell\u00e4\u00e4n ulkoistavat vastuuta kuluttajille. Asiakas on aina oikeassa, eik\u00f6? T\u00e4m\u00e4 ei ole oikeastaan hirve\u00e4n rehellist\u00e4. Yritykset ovat valinneet viestint\u00e4tavakseen mainonnan ja mainonta on aina yksisuuntaista. Mainostaja valitsee itse aina sen, mit\u00e4 kuluttajille kertoo ja mit\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomatta, eik\u00e4 markkinointiviestinn\u00e4ss\u00e4 ei ole tavattu kertoa omaan toimintaan liittyvi\u00e4 ik\u00e4vi\u00e4 yksityiskohtia. L\u00e4pin\u00e4kyvyyden puuttuessa meill\u00e4 kuluttajilla ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 tarvittavia tietoja jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehdess\u00e4mme.<\/p>\n

Yhteiskuntamme valtarakenteet<\/b> kietoutuvat yh\u00e4 tiiviimmin yritystoiminnan ja erityisesti suuryritysten ymp\u00e4rille. Tavallisesti miell\u00e4mme politiikan poliitikkojen tekemisien kautta, mutta tekisi hyv\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 poliitikkoja ja virkamiehi\u00e4 lobbaavat yritykset voivat omata merkitt\u00e4v\u00e4sti suurempaa yhteiskunnallista valtaa kuin yksitt\u00e4iset poliitikot. Samoin kun vaadimme poliitikkoja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vaalilupauksensa (hah-hah!) on perusteltua vaatia ja edellytt\u00e4\u00e4 yrityksilt\u00e4 nuhteetonta toimintaa.<\/p>\n

Lohdullista t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on se ett\u00e4 monet yritykset ovat aidosti parantaneet toimintaansa kuluttajien sit\u00e4 vaadittua. Monet aikanaan radikaalit ymp\u00e4rist\u00f6n suojeluun ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden oikeuksiin liittyv\u00e4t korjausliikkeet n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luonnollisena osana j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 ja vastuullista liiketoimintaa. Ajatus paluusta vanhaan tuntuisi absurdilta. T\u00e4m\u00e4 sama toimii my\u00f6s eteen p\u00e4in katsoessa, vaatikaamme siis radikaaleja parannuksia jatkossakin.<\/p>\n

Yritysten toiminnan tiukankin kritisoimisen voi n\u00e4hd\u00e4 siis paremman markkinatalouden vaatimisena, eik\u00e4 tuhahtaa sille l\u00f6yh\u00e4hdyksen\u00e4 Neuvostoliitosta.<\/p>\n

Koska markkinoilla sanavalta usein m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy koon mukaan, on kuluttajien perusteltua kohdistaa tiukin kritiikkins\u00e4 suuryrityksille, joilla on aidosti valtaa muuttaa markkinoiden suuntaa ja osaltaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallia muille toimijoille. Ja palkitsemalla eettiset yritykset roposillamme, kannustamme niit\u00e4 oikealla tiell\u00e4.<\/p>\n

Monet yritykset ovatkin huomanneet, ett\u00e4 vastuullinen toiminta voi olla kannattavaa \u2013 ja mik\u00e4li vastuullinen toiminta on kannattavaa, yritykset kyll\u00e4 toimivat vastuullisesti. Siksi me saamme vaatia my\u00f6s mahdottomilta tuntuvia, koska pian mahdoton voikin olla kannattavaa.<\/p>\n

Ja niin<\/b>. Me kaikki olemme kuluttajakansalaisia ja mahdollisuutemme vaikuttaa j\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan ja reiluuteen ovat rajalliset. Minunkin kotoa l\u00f6ytyy Ikea-tuotteita, eiv\u00e4tk\u00e4 Ikean toimet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole sen enemp\u00e4\u00e4 nuhdeltavia kuin monien sen kilpailijoiden toimet. Ikea nyt vaan on raivannut tiens\u00e4 kukkulan kuninkaaksi ja kukkulan kuninkaan rooliin kuuluu my\u00f6s toimia ukkosenjohdattimena.<\/p>\n

Siltikin voimme vaatia my\u00f6s Ikealta parempaa ja paremmilla ehdoilla. Emmek\u00f6 me ansaitsisi reilua markkinataloutta?<\/p>\n