{"id":17522,"date":"2016-04-06T00:00:00","date_gmt":"2016-04-05T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/blogi\/zombie-brandi"},"modified":"2020-08-10T14:02:34","modified_gmt":"2020-08-10T11:02:34","slug":"zombie-brandi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/zombie-brandi\/","title":{"rendered":"Zombie-br\u00e4ndi"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

<\/b>Tunnetusti zombiet ovat lauma, joka ei anna periksi. Guggenheim Helsinki -projekti palaa aina kuin ep\u00e4kuolleet Romeron leffassa.<\/i><\/span><\/p>\n

”That is not<\/b> dead which can eternal lie. And with strange aeons even death may die.” <\/span><\/p>\n

Jotenkin tuntuu sopivalta siteerata kauhukirjailija H.P. Lovecraftia t\u00e4m\u00e4n Guggenheim Helsinki -hommelin kanssa. Se vaan aina pompsahtaa esiin kuin vieteriukko \u2013 ja toistuvasti patarumpua hakkaa Hesari.<\/span><\/p>\n

Eilen saimme kuulla, ett\u00e4 valtionyhti\u00f6 (siis meid\u00e4n kaikkien yhdess\u00e4 omistama), lentokentti\u00e4 operoiva <\/span>Finavia<\/span> l\u00e4htee sponsoroimaan t\u00e4t\u00e4 museohanketta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n saimme lukea\u00a0Hesarista<\/a>\u00a0<\/span>Finnair<\/span>in viestint\u00e4- ja yhteiskuntavastuujohtajalle Arja Suomisen ”aasialaisturistilta” saamasta tiedustelusta: \u201dOlen tulossa kuudeksi tunniksi Helsinkiin, mit\u00e4 tekemist\u00e4 suosittelet minulle?\u201d<\/span><\/p>\n

”Arja Suominen olisi halunnut vastata, ett\u00e4 k\u00e4v\u00e4ise Guggenheim Helsingiss\u00e4 ja neuvonut sitten mukavaan kahvilaan tai ruokapaikkaan. Koska Guggenheimia ei ole, h\u00e4n ohjeisti lentomatkustajaa katsomaan <\/i><\/span>Ateneum<\/i><\/span>in Rodin-n\u00e4yttely\u00e4.”<\/i><\/span><\/p>\n

Eli Finnairin viestint\u00e4- ja yhteiskuntavastuujohtaja kokee vaikeaksi keksi\u00e4 vinkkej\u00e4 turistille, jos ei ole Guggenheimia. Johtaja vaihtoon, sanon min\u00e4, jos noin suppea n\u00e4kemys Stadin tapahtumista. Jos nyt Guggenheimia jollain korvaisit, niin esimerkiksi <\/span>Kiasman Ernesto Neto -n\u00e4yttely<\/a><\/span>\u00a0tai huomenna <\/span>HAM<\/span>issa aukeava Rakkaudella Heino\u00a0-kokoelman\u00e4yttely<\/a>\u00a0voisivat toimia (Hesarin jutusta ei selvinnyt koska \u201daasialaisturistin\u201d viesti on l\u00e4hetetty, joten siksi n\u00e4m\u00e4 juuri nyt ajankohtaiset esimerkit).<\/span><\/p>\n

Tai ehk\u00e4 h\u00e4nen kannattaisi neuvoa turisti M\u00e4kk\u00e4riin. Onhan sekin kansainv\u00e4linen br\u00e4ndi.<\/span><\/p>\n

\"Hieman
Hieman masentavaa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Voiman vastamainos vuodelta 2011 on yh\u00e4 edelleen ajankohtainen. Painuisi jo unholaan ja historiankirjan sivuille.<\/figcaption><\/figure>\n

No, on<\/b> ihan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 matkailusta el\u00e4v\u00e4t yritykset haluavat lis\u00e4\u00e4 vetonauloja. Ehk\u00e4 Guggenheim tosiaan houkuttelisi uusia turisteja. Ehk\u00e4 jopa melko monta. En kuitenkaan ole n\u00e4hnyt erityisen vakuuttavia esityksi\u00e4 siit\u00e4, etteik\u00f6 vastaava investointi ei-Guggenheim-br\u00e4nd\u00e4ttyyn taiteeseen voisi tuoda\u00a0vastaavaa hy\u00f6ty\u00e4. Ennustaminen kuitenkin on tunnetusti vaikeaa, erityisesti tulevaisuuden ennustaminen. T\u00e4ss\u00e4 siis edet\u00e4\u00e4n sill\u00e4 toiveella, ett\u00e4 Guggenheim onnistuu tarjoamaan taikakosketuksellaan niin paljon enemm\u00e4n vastinetta rahalle, ett\u00e4 se perustelee\u00a0br\u00e4ndin lisensiointimaksut.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 lisenssimaksujen ajattelu palautti mieleen Teemu M\u00e4en taannoiset aatokset aiheesta<\/a>. Jotkut asiat ovat jo edenneet tuon kirjoituksen julkaisuhetkest\u00e4, mutta perusajatus kantaa hyvin. <\/span><\/p>\n

\u201d<\/i><\/span>Guggenheim on nimellisesti non-profit, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuottoisa br\u00e4ndi. Silti s\u00e4\u00e4ti\u00f6 on talousvaikeuksissa, sill\u00e4 se on ep\u00e4onnistunut p\u00f6rssisijoituksissaan niin pahasti, ett\u00e4 Solomon G:n muinoin kaivosteollisuudella luoma pes\u00e4muna on lerpsahtanut. S\u00e4\u00e4ti\u00f6 on my\u00f6s tuhlannut viime vuosikymmenin\u00e4 paljon rahaa, ei niink\u00e4\u00e4n taiteeseen vaan oman organisaationsa palkkioihin ja huikentelevaan tyyliin, jota luksusbr\u00e4ndin julkisivun yll\u00e4pito vaatii.<\/i><\/span><\/p>\n

Rahapulan vuoksi G. ei en\u00e4\u00e4 juurikaan jaa apurahoja tieteelle ja taiteelle, vaan p\u00e4invastoin pyyt\u00e4\u00e4 lahjoituksia ja yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kokoelmillaan rahaa.<\/i><\/span><\/p>\n

Siksi G. tarvitsee nyt yhteisty\u00f6kumppaneita, esimerkiksi Helsinki\u00e4.<\/i><\/span><\/p>\n

G:n liiketoimintakonsepti Nykin ulkopuolella on: yhteisty\u00f6kumppani maksaa G:lle sellaisen museorakennuksen kuin G haluaa ja vuokraa sitten osaamista ja sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 G-s\u00e4\u00e4ti\u00f6lt\u00e4. Toiminnan tuotot saa p\u00e4\u00e4asiassa tai kokonaan G.<\/i><\/span><\/p>\n

Liiketoimintariskin kantaa yhteisty\u00f6kumppani yksin.\u201d<\/i><\/span><\/p>\n