{"id":17495,"date":"2016-01-14T00:00:00","date_gmt":"2016-01-13T22:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/blogi\/saisiko-olla-lapsiorjien-poimimaa-suklaata"},"modified":"2020-08-10T14:02:36","modified_gmt":"2020-08-10T11:02:36","slug":"saisiko-olla-lapsiorjien-poimimaa-suklaata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/saisiko-olla-lapsiorjien-poimimaa-suklaata\/","title":{"rendered":"Saisiko olla lapsiorjien poimimaa suklaata?"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

<\/b>T\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapamme ja kapitalistinen maailmantalous huolehtivat siit\u00e4, ett\u00e4 meno ei ole reilua. Muista my\u00f6s: Nestle on murhaa.<\/i><\/p>\n

Joukko malilaisia<\/strong> asianomistajia syytt\u00e4\u00e4 kolmea suuryhti\u00f6t\u00e4 ihmisoikeusloukkauksista Norsunluurannikon kaakaoplantaaseilla. Nestle\u00e4, Archer-Daniels-Midland Co:ta sek\u00e4 Cargill Inc:i\u00e4 syytet\u00e4\u00e4n lapsiorjien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kanteen on nostanut<\/a>\u00a0kansainv\u00e4linen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n oikeuksia ajava j\u00e4rjest\u00f6 Labour Rights Forum.<\/p>\n

Yhdysvaltain korkein oikeus\u00a0torjui<\/a> maanantaina 11.1. yhti\u00f6iden vetoomuksen hyl\u00e4t\u00e4 syytteet sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 ep\u00e4illyt rikokset ovat tapahtuneet Yhdysvaltain ulkopuolella. Korkein oikeus j\u00e4tti voimaan alemman oikeusasteen joulukuussa 2014 tekem\u00e4n saman suuntaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen olla hylk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kannetta. Yhti\u00f6iden esitet\u00e4\u00e4n olleen tietoisia kaakaoplantaaseilla tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista, mutta niist\u00e4 huolimatta ostaneet plantaasien tuotantoa ja tarjonneet teknist\u00e4 sek\u00e4 taloudellista tukea tuottajille.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 ei ole ensimm\u00e4inen kerta, kun yhdysvaltalaisia yhti\u00f6it\u00e4 on asetettu oikeudessa vastaamaan tekemisist\u00e4\u00e4n muualla maailmassa ja vaikea t\u00e4t\u00e4 kehityskulkua on huonona pit\u00e4\u00e4. Mik\u00e4li haluamme vapaat markkinat, tulisi tavaroiden ja p\u00e4\u00e4omien ohella my\u00f6s vastuiden liikkuvan vapaasti. Nykyisen asetelman, jossa ihmisten, tavaroiden ja p\u00e4\u00e4omien liikkumiset eiv\u00e4t ole miss\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin synkassa voisi jopa pit\u00e4\u00e4 vapaiden markkinoiden perversiona.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oikeustapaus palautti my\u00f6s mieleen Voiman vastamainoksen<\/a> yli kymmenen vuoden takaa. Se on surullisen ajankohtainen edelleen, eik\u00e4 paljon puhuttu yritysvastuu ole tuntunut oikein purevan.<\/p>\n

\"T\u00e4m\u00e4<\/a>
T\u00e4m\u00e4 tuntui vuonna 2002 hieman yliampuvalta, vaikka tiesikin vastiksen tekstin osuvan maaliin ja olevan varsin rehellinen. Samoin vuonna 2016 teksti tuntuu hieman yliampuvalta, vaikka se osuu yh\u00e4 maaliin ja on yh\u00e4 varsin rehellinen.<\/figcaption><\/figure>\n

Koska poliitikot<\/strong> ja yritykset ovat ilmeisen haluttomia puuttumaan n\u00e4ihin maailmakaupan ongelmiin, j\u00e4\u00e4 vastuu toimimisesta kuluttajien harteille. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, ett\u00e4 markkinoilla l\u00e4hinn\u00e4 kaikki joutuvat toimimaan markkinoiden ehdoilla. Vaikka reilun kaupan suklaata onkin saatavilla, ei reilua menoa ole tarjolla edes rahaa vastaan l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikilla tuotesektoreilla. T\u00e4m\u00e4kin teksti on naputeltu taatusti ep\u00e4reilulla (mutta huolletulla ja pitk\u00e4\u00e4n palvelleella) kulutuselektroniikalla.<\/p>\n

Valmiita vastauksia ei kannata minulta ainakaan kysell\u00e4, mutta kannustaisin kuitenkin kaikkia vastuullisia kansalaisia pohtimaan kulutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ja hartaasti. Enemm\u00e4n me ostoksillamme vaikutamme maailman tilaan kuin \u00e4\u00e4nestysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4mme.\u00a0 \u00a0<\/span><\/p>\n

Kuten todettua<\/strong>, kyseess\u00e4 ei ole ensimm\u00e4inen kerta, kun yhdysvaltalaisia yhti\u00f6it\u00e4 haastetaan Yhdysvalloissa oikeuteen muualla tehtyjen koiruuksien takia. Ehk\u00e4p\u00e4 yksi parhaiten dokumentoiduista tapauksista on se, kun joukko nicaragualaisia banaaniviljelmien ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t taistoon ja hakivat korvauksia Dole Foodilta ja Dow Chemicalilta.<\/p>\n

Ruotsalaisdokumentaristi Frederik Gertten teki tapauksesta BANANAS!*-dokumenttielokuvan<\/a> ja joutui itse ongelmiin Dolen kanssa<\/a>. Ongelmat kasvoivat niin isoiksi, ett\u00e4 Gertten p\u00e4\u00e4tyi ohjaamaan samasta aiheesta ja omista kokemuksistaan my\u00f6s Big Boys Gone Babanas -dokkarin.<\/p>\n