{"id":17452,"date":"2015-06-09T00:00:00","date_gmt":"2015-06-08T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/blogi\/kaikkihan-rakastavat-kunnon-graffitia"},"modified":"2020-08-10T14:02:39","modified_gmt":"2020-08-10T11:02:39","slug":"kaikkihan-rakastavat-kunnon-graffitia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaikkihan-rakastavat-kunnon-graffitia\/","title":{"rendered":"Kaikkihan rakastavat kunnon graffitia"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

Onko Helsinkiin tulossa katutaiteelle omistettu kaupunginosa ja jatkuuko katutaideintoilu ikuisesti? Saas n\u00e4hd\u00e4 ja tuskin.<\/i><\/p>\n

Kun graffiti<\/b> saapui Suomeen 80-luvulla noin kaikki olivat innoissaan. Sitten tuli vastareaktio paheksunnan ja nollatoleranssin muodossa. Maalaamisen kerrottiin johtavan huumekierteeseen ja kuolemaan. Helsingiss\u00e4 alkoi nollatoleranssi kaikkea katutaidetta kohtaan ja my\u00f6s olemassa olevat luvalliset teokset maalattiin piiloon pois vandaalinalkuja inspiroimasta. Vartiointiliikkeiden miehet alkoivat pamputtamaan junnuja ja otteet kovenivat molemmin puolin.<\/p>\n

Viima vuosina tilanne on kuitenkin lientynyt ja nyt l\u00e4hes kaikki tuntuvat intoilevat katutaiteen per\u00e4\u00e4n. Lupaseini\u00e4 on pystytetty runsaasti ja kun Jukka Hakanen maalasi Arabiassa 8-kerroksisen talon p\u00e4\u00e4tyyn komean muraalin sit\u00e4 k\u00e4siteltiin ja ylistettiin mediassa ja laajasti.<\/p>\n

Vasemmistoliiton kunnanvaltuutettu Petra Malin jopa ehdotti kokonaista katutaidekaupunginosaa<\/a>. T\u00e4m\u00e4 kaikki on kertakaikkisen hienoa. En voi kuin iloita, mik\u00e4li saamme Helsinki\u00e4 hieman v\u00e4rikk\u00e4\u00e4mm\u00e4ksi ja eloisammaksi paikaksi el\u00e4\u00e4 ja olla.<\/p>\n

\"Apulaiskaupunginjohtaja<\/a>
Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri lausui avajaissanat kun t\u00e4t\u00e4 juhlistettiin.<\/figcaption><\/figure>\n

Jukka Hakanen maalasi teoksensa osana Arabian katufestivaalia. Samassa tapahtumassa j\u00e4rjestettiin my\u00f6s kaksi paneelikeskustelua suomalaisesta katutaiteesta nyt ja tulevaisuudessa. Mukana oli (itseni lis\u00e4ksi) my\u00f6s varsin virallista v\u00e4ke\u00e4: keskustelun avaustervehdys saatiin Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikulalta ja mukana keskustelemassa oli my\u00f6s apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.<\/p>\n

Virkamiehet suhtautuivat katutaiteeseen varsin my\u00f6nteisesti, vaikka eiv\u00e4t ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti vandalismiin kannustakaan. Koko keskustelun voi katsoa t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>, jos sellainen kiinnostaa.<\/p>\n

My\u00f6nteist\u00e4 suhtautumista ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 tarvitaankin, tai tuosta Petra Malinin ehdottamasta katutaidekaupunginosa ei varmaan tule mit\u00e4\u00e4n. Kaupungin aktiivista osallistumista tarvitaan jo sen takia, ett\u00e4 rahan ker\u00e4\u00e4minen asunto-osakeyhti\u00f6iden osakkailta ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vaivatonta. Voin kuvitella (vuosia taloyhti\u00f6n hallituksessa istuneena) vastaanoton, kun hallitus esitt\u00e4\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 yhti\u00f6vastiketta, jotta ”saataisiin snadisti katutaidetta tohon talon sein\u00e4\u00e4n”.<\/p>\n

Ei se mahdotonta ole, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n helppoa eik\u00e4 sen varaan voi rakentaa katutaidekaupunginosaa.<\/p>\n

Kaupungin osallisuus kuitenkin toisi ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 mukana kankeutta ja byrokratiaa. Esimerkiksi vuosia Helsingin virkamieskoneiston kanssa v\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Viva Granlund on kohdannut monia yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 hankaluuksia [http:\/\/uusi.voima.fi\/artikkeli\/2012\/hieman-outsider\/<\/a>] hakiessaan lupia suurikokoisille sein\u00e4maalauksilleen.<\/p>\n

\"Granlundilla<\/a>
Granlundilla meni pitk\u00e4\u00e4n, ennen kuin h\u00e4n sai luvan maalata betonille. Vuosien ajan h\u00e4n joutui maalaamaan vanerilevyille, jotka sitten pultattiin sein\u00e4\u00e4n. Suoraan betoniin maalaamisen pel\u00e4ttiin kannustavan graffitimaalareita. Vuosien yritt\u00e4misen j\u00e4lkeen kes\u00e4ll\u00e4 2012 heltisi ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa lupa maalata suoraan betonille. T\u00e4n\u00e4 vuonna sitkeys palkittiin j\u00e4lleen kerran ja h\u00e4n p\u00e4\u00e4si maalaamaan Helsingin halkaisevan Baanan sein\u00e4\u00e4n. Teemaksi valikoitui monimuotoisuus ja siirtym\u00e4t (kuvassa teos viel\u00e4 keskener\u00e4inen).<\/figcaption><\/figure>\n

<\/i>Granlund on my\u00f6s joutunut allekirjoittamaan sopimuksia, joissa varmistetaan ett\u00e4 Helsingin kaupungilla (ja sen taidemuseolla) ei ole mit\u00e4\u00e4n velvoitteita taiteilijaa kohtaan. On sin\u00e4ns\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaupunki haluaa turvata selustansa ja varmistaa, ett\u00e4 sille ei synny esimerkiksi odottamattomia korjaus- ja huoltovelvoitteita teoksien my\u00f6t\u00e4. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4, miten miten n\u00e4iden kanssa sitten menee, jos kaupunki rupeaa aktiivinen osapuoli katutaidekaupunginosan luomisessa?<\/p>\n

Samoin JussiTwoSevenilt\u00e4<\/a>\u00a0meni vuosia saada lupa maalata isoa kuvaa kotikaupunkinsa Espoon betonille. Nyt, apurahan ja ehk\u00e4 my\u00f6s viime kes\u00e4n Salmelan taiteilijaresidenssin sek\u00e4 Galleria Heinon my\u00f6t\u00e4 tulleen huomion my\u00f6t\u00e4 \u00e4\u00e4ni muuttui kellossa. Lupa heltisi ja Jussi p\u00e4\u00e4si maalaamaan ensimm\u00e4isen sovituista alikulkutunneleista t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4. <\/i><\/p>\n

\"Vastaanotto<\/a>
Vastaanotto Espoossa (joka laskettakoon t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Helsingin l\u00e4hi\u00f6ksi) oli varsin positiivista. Itsekin p\u00e4\u00e4sin paikalla k\u00e4ydess\u00e4ni juttelemaan ohi menneen lenkkeilij\u00e4n kanssa ja innostus oli k\u00e4sinkosketeltavaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Ei taidekent\u00e4n ja virranomaisten laajempi yhteisty\u00f6 siis ihan mahdoton ajatus Suomessakaan ole. Ehk\u00e4 pisimm\u00e4lle t\u00e4ss\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty Vantaalla, jossa Myyrm\u00e4en kaupunginosaliike ja kaupungin taidemuseo ovat yhteisty\u00f6ss\u00e4 tilanneet kaupunginosaan katutaideteoksia. Viimeisin lis\u00e4ys valikoimaan on chilel\u00e4isen Un Kolor Distinto -taiteilijakaksikon juuri valmistunut teoskokonaisuus, joka peitt\u00e4\u00e4 Myyrm\u00e4en juna-aseman ulkosein\u00e4t.<\/p>\n

Myyrm\u00e4ki-liikkeen puuhamies Petteri Niskanen pohti teoksen julkistamistilaisuudessa, ett\u00e4 Helsinkih\u00e4n on jo saanut Myrtsist\u00e4 ensimm\u00e4isen katutaidekaupunginosansa. H\u00e4n n\u00e4kee Vantaan tosiasiallisesti osana Helsinki\u00e4.<\/p>\n

Samoihin aikoihin muutama Myrtsin juna-aseman sis\u00e4seini\u00e4 koristellut taiteilija kutsuttiin maalaamaan my\u00f6s viereisen Myyrmanni-kauppakeskuksen sis\u00e4puolelle. Kauppakeskuksia py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 Citycon on ennenkin yritt\u00e4nyt integroida taiteen ja kauppakeskuksen eik\u00e4 aina ole mennyt putkeen<\/a>, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa homma n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menev\u00e4n paremmin putkeen.<\/p>\n

\u00a0<\/b><\/p>\n