\u201dLiekit hipoivat jalkapohjia, kun ajoin moottoripy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4n reunaa. Is\u00e4ni oli jo sadekaudella tehnyt puutarhaan kuopan, johon oli ker\u00e4tty vett\u00e4 pressun p\u00e4\u00e4lle, ja sielt\u00e4 vett\u00e4 nyt yritettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palojen sammutukseen. Se oli kamalin kokemus ikin\u00e4\u201d, Alisa kertoi.<\/p>\n Keski-Kalimantanilla<\/strong>, Indonesian puoleisella Borneon saarella, dajakkiyhteis\u00f6t asuttavat suurten jokien varsia ja niiden ymp\u00e4rille levi\u00e4vi\u00e4 laajoja suosademets\u00e4alueita. Dajakeja sanotaan alueen alkuper\u00e4isasukkaiksi, mutta monissa yhteis\u00f6iss\u00e4 asuu my\u00f6s muualta saapuneita siirtolaisia. He ovat muokanneet Kalimantanin suosademets\u00e4alueita pienimuotoisesti jo pitk\u00e4\u00e4n. Dajakit ovat toimineet riisin kaskiviljelij\u00f6in\u00e4 ja ker\u00e4nneet luonnonkumia, hedelmi\u00e4 ja mets\u00e4n antimia. Omavaraistaloudessa el\u00e4minen on kietoutunut ajatukseen autonomiasta, liikkuvuudesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6 s\u00e4ilyy ja pysyy koossa, kun luonnon antimia jaetaan ja vaihdetaan.<\/p>\n Omavaraistalouden lis\u00e4ksi dajakit ovat jo satojen vuosien ajan kaupanneet mets\u00e4st\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 rottinkia, luonnonkumia ja muita luonnontuotteita Jaavan kuningaskunnille ja ulkomaille pienimuotoisesti ainakin 1300-luvusta l\u00e4htien, mutta Hollannin It\u00e4-Intian kauppakomppanian ja Alankomaiden siirtomaavallan aikana (noin 1600\u20131945) rahatalous levisi yh\u00e4 intensiivisemmin alueelle.<\/p>\n Suot ovat vaikeakulkuisia, mutta dajakit ovat kaivaneet kapeita vesiv\u00e4yli\u00e4 jokivarsilta syvemm\u00e4lle metsiin ja liikkuneet niiss\u00e4 pienill\u00e4 veneill\u00e4 tai k\u00e4vellen sade- ja kuivakausien mukaan. Suosademetsien ekologia ja dajakkien kulttuuri ovat muodostaneet kokonaisuuden, joka on viime vuosikymmenin\u00e4 osoittautunut \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen haavoittu\u00advaiseksi.<\/p>\n Aiemmin vain maltillisia ihmisten tekemi\u00e4 muutoksia kohdannut alue tunnetaan nyt laajoista maastopaloista, jotka johtuvat soiden kuivatuksesta ja metsien hakkaamisesta. N\u00e4m\u00e4 taas johtuvat yh\u00e4 isom\u00adpien toimijoiden saapumisesta alueelle.<\/p>\n Kalimantanin suosademets\u00e4alueet<\/strong> kokivat suhteellisen v\u00e4h\u00e4n muutoksia ennen Indonesian lopullista itsen\u00e4istymist\u00e4 1949 (itsen\u00e4istymisjulistus annettiin vuonna 1945). Alueen suosademets\u00e4t alkoivat menett\u00e4\u00e4 mets\u00e4peittoaan 1960-luvulta l\u00e4htien, kun laajat valtion hyv\u00e4ksym\u00e4t hakkuut eteniv\u00e4t alueille. Mets\u00e4tuhojen tahti kiihtyi uudestaan 1990-luvulla presidentti \u00adSuharton masinoiman 1,1 miljoonan hehtaarin Mega Rice -riisinviljelyprojektin takia.<\/p>\n My\u00f6s puu- ja plantaasiyritt\u00e4j\u00e4t rynniv\u00e4t alueelle\u00ad sankoin joukoin. \u00d6ljypalmuplantaasit alkoivat pian jo muodostaa mets\u00e4tuhojen suurimman syyn, palojen lis\u00e4ksi. Viljelyyn kuivatetun turpeen nopea hajoaminen ja palot tekev\u00e4t alueesta nyt yhden merkitt\u00e4vimmist\u00e4 hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteist\u00e4 maailman\u00adlaajuisesti.<\/p>\n Maank\u00e4yt\u00f6n muutosta lis\u00e4siv\u00e4t muualta Indone\u00adsiasta tulevien siirtolaisten asuttaminen: heille jaettiin perhekohtaisesti noin kaksi hehtaaria maata viljely- ja asumisk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vaikeissa ja uusissa olosuhteissa k\u00f6yh\u00e4t siirtolaiset saattoivat raivata maata lis\u00e4\u00e4. He olivat my\u00f6s kysytty\u00e4 ty\u00f6voimaa plantaaseille.<\/p>\n Maank\u00e4yt\u00f6n muutos \u2013 eli tehostunut maanviljely tai suosademetsien muuttaminen plantaaseiksi \u2013 vaikuttaa laajemmin kuin paikallisesti, koska suoalueet ovat olleet laajalle levitt\u00e4ytyvi\u00e4 ekologisia kokonaisuuksia. Erityisen kipeit\u00e4 ovat kuitenkin paikalliset muutokset.<\/p>\n Ennakoimattomat tulipalot ja tulvat ovat seurausta suo\u00adalueiden kuivattamisesta, kanavien rakentamisesta, uusien lajikkeiden tehokasvatuksesta ja metsien hakkaamisesta.<\/p>\n Kahayan-joen<\/strong> varrella sijaitsevan kyl\u00e4n 2\u2009700 asukasta olivat kokeneet paloja \u00adalueella jo vuodesta 1997 l\u00e4h\u00adtien, mutta vuoden 2015 palot tuntuivat kaikkein pelottavimmilta. Liekit l\u00f6iv\u00e4t korkealle, ja kipin\u00e4t ja tulipes\u00e4kkeet levisiv\u00e4t maan alla ja pusikoissa ennalta-arvaamattomasti.<\/p>\n Palojen sammutus saattoi onnistua, jos vierekk\u00e4isten maa-alueiden omistajat tekiv\u00e4t jatkuvaa yhteisty\u00f6t\u00e4. Monet joutuivat nukkumaan paloalueiden l\u00e4heisyydess\u00e4 vahdissa kuukausikaupalla, ja onnettomuuksia sattui. Kytev\u00e4 palo painui v\u00e4lill\u00e4 syv\u00e4lle turpeen sis\u00e4\u00e4n, ja toisinaan maaper\u00e4 saattoi pett\u00e4\u00e4 jalkojen alta niin, ett\u00e4 kumisaappaat tulivat t\u00e4yteen hehkuvaa hiilt\u00e4.<\/p>\n Ihmiset yrittiv\u00e4t saada pumpuilla ja letkuilla vett\u00e4 turvemaata halkovista kanavista ja vesiv\u00e4ylist\u00e4, jotka olivat kuitenkin jo kuivuneet pitk\u00e4n ja eritt\u00e4in kuivan kauden aikana. Pahimmillaan n\u00e4kyvyys oli savun takia vain muutamia metrej\u00e4.<\/p>\n Kun maastopalot olivat riehuneet viikkoja, hallitus p\u00e4\u00e4tti puuttua asiaan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alueelle sammutushelikopterin. Kopteri nosti vett\u00e4 joesta, kuljetti sen mets\u00e4alueen ylle ja kumautti veden alas. Kyl\u00e4l\u00e4isten mukaan t\u00e4m\u00e4 pahensi tilannetta, sill\u00e4 helikoptereiden aiheuttama tuulenpy\u00f6rre levitti paloja puiden latvuksissa ja vesipommit sinkauttivat kipin\u00e4t laajoille alueille. \u00adAlueen asukkaat j\u00e4tettiin yksin tai tilannetta vain pahennettiin v\u00e4\u00e4rill\u00e4 keinoilla.<\/p>\n Kyl\u00e4l\u00e4iset olivat<\/strong> yhdess\u00e4 muiden tahojen kanssa jo aiemmin saaneet laillistettua noin 7\u2009000 hehtaarin kyl\u00e4mets\u00e4alueen, josta ei saa kaataa puuta ja jonka k\u00e4ytt\u00f6 on rajoitettua. T\u00e4m\u00e4 mets\u00e4 paloi suurelta osin vuonna 2015.<\/p>\n Palojen j\u00e4lkeen ihmiset miettiv\u00e4t kuumeisesti, mit\u00e4 viljell\u00e4 asutuksen ja kyl\u00e4mets\u00e4n v\u00e4liin j\u00e4\u00e4neelle turvemaa-alueelle. Kaskiviljely oli kielletty\u00e4 palovaaran takia. Kumipuut puolestaan eiv\u00e4t ehtisi tuottaa kumia ennen uusien palojen levi\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n Jotkut keksiv\u00e4t kasvattaa nopeasti kasvavia puulajeja teollisuusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ajatuksena oli, ett\u00e4 vaikka palot alkaisivat j\u00e4lleen viiden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4, puut ehditt\u00e4isiin hakata ennen sit\u00e4. Hallitus ehdotti osalle turvemaista pysyvi\u00e4 riisipeltoja ja toi koneet niit\u00e4 raivaamaan.<\/p>\n Paikalliset ihmiset ajattelivat toisaalta, ett\u00e4 suoalueita t\u00e4ytyy palauttaa mets\u00e4\u00adalueiksi niin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kuin maastopalojen est\u00e4miseksi. Kyl\u00e4l\u00e4iset ehdottivat, ett\u00e4 he voisivat muodostaa omia \u201dmets\u00e4ryhmi\u00e4\u201d. Jos he saisivat toiminnasta edes osan toimeentulostaan, he voisivat laittaa ty\u00f6h\u00f6n aikaa ja energiaa. Jotkut olivat innostuneita my\u00f6s drone-koptereista, joiden avulla voisi seurata ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 laajojakin alueita ja n\u00e4in huomata tulipalot.<\/p>\n Ongelmaksi j\u00e4\u00e4 edelleen, kuka sammuttaa palot ja mill\u00e4 resursseilla. Kuka ottaa niist\u00e4 vastuuta? Maastopalojen ehk\u00e4isemiseen tarvitaan my\u00f6s viranomaisten ja alueilla toimivien yritysten panosta.<\/p>\n Suosademetsien palauttaminen vaatisi sen, ett\u00e4 moni\u00adsyiset sosiokulttuuriset, yhteis\u00adkunta\u00adpoliittiset, ja luonnontieteelliset seikat otettaisiin samanaikaisesti huo\u00admioon ja ongelmakohtiin todella puututtaisiin.<\/p>\n Anu Lounela on antropologi ja yliopistotutkija valtiotieteellisess\u00e4 tiedekunnassa, Helsingin yliopistossa. Teksti on julkaistu alkujaan Voiman 10\/2018 v\u00e4liss\u00e4\u00a0julkaistussa Neste Spoil -parodialehdess\u00e4. Lehti luettavissa my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 alla.<\/strong><\/p>\n Lue my\u00f6s Sini Harkin haastattelu<\/a> sek\u00e4 artikkeli Suot ja sademets\u00e4t savuksi<\/a>.<\/strong><\/p>\n <\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suurten toimijoiden saapuminen Indonesian suosademets\u00e4alueille on vaarantanut niin alueen ekologian kuin paikallisten viljelij\u00f6iden elinkeinon.<\/p>\n","protected":false},"author":698,"featured_media":16948,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[259,351,716,1085,1260,1840,2164,2775],"yoast_head":"\n![\"Neste](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Neste-Spoil-kansi-708x1024.png\")
![\"Dajakit](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/P4301893_2-1024x768.jpg\")
![\"Ford](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/suo-vastis-706x1024.jpg\")
![\"Antropologi](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/P4301965-1024x768.jpg\")