{"id":14009,"date":"2018-12-11T00:00:00","date_gmt":"2018-12-10T22:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=14009"},"modified":"2020-08-10T14:01:14","modified_gmt":"2020-08-10T11:01:14","slug":"suot-sademetsat-savuksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/","title":{"rendered":"Suot ja sademets\u00e4t savuksi"},"content":{"rendered":"
\"\"

<\/p><\/div>

Savusumu lamautti<\/strong> Singaporen, Malesian ja Indonesian talousaluetta vuonna 2015. Syyn\u00e4 savusumuun olivat Kaakkois-Aasiassa riehuneet maastopalot. Tapaus ei ollut poikkeuksellinen: vuoden 1997 savusumujen on arvioitu aiheuttaneen talousalueelle yli yhdeks\u00e4n miljardin dollarin taloudelliset vahingot.<\/p>\n

\"Trooppisten
Trooppisten metsien raivaus plantaaseiksi kivenn\u00e4ismailla (kuva) ja soilla on yksi suurimpia mets\u00e4kadon syit\u00e4. Palmu\u00f6ljyplantaasi vuonna 2014 maailman kolmanneksi suurimmalla saarella, Borneolla, Keski-Kalimantanin provinssissa. Alue on osa orankien kutistuvaa elinaluetta. 1600-luvulla hollantilaiset ja brittil\u00e4iset kilpailivat saaren herruudesta, mutta joutuivat sotimaan saaresta parin sadan vuoden ajan sek\u00e4 toisiaan, ett\u00e4 paikallisia vastaan. Nyky\u00e4\u00e4n saari on jaettu kolmen valtion kesken, Indonesian, Malesia ja Brunein. KUVA: Ulet Ifantasi\/GP<\/figcaption><\/figure>\n

Maastopalojen syttymiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ovat turpeen syttym\u00e4herkkyys ja palopes\u00e4kkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laajuus. Ne kasvavat El Ni\u00f1o -\u00e4\u00e4rivuosina, jolloin sadekausi tulee my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja vesi turpeessa painuu syv\u00e4lle. N\u00e4in tapahtui esimerkiksi vuosina 1997, 2002, 2006, 2009 ja 2015.<\/p>\n

Palojen yleisyyteen on vaikuttanut my\u00f6s suosademets\u00e4alan hakkaaminen ja muuttaminen viljelysmaaksi. Kaakkois-Aasian v\u00e4est\u00f6nkasvun tuoma tarve viljelymaalle ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan viljelymaan kato esimerkiksi eroosion ja alueiden kaupungistumisen vuoksi ovat 1980-luvulta alkaen asettaneet kasvavaa painetta siirty\u00e4 viljelem\u00e4\u00e4n suomaita.<\/p>\n

Vuodesta 1990 l\u00e4htien Malesian niemimaalla sek\u00e4 Borneon ja Sumatran saarilla noin puolet 15,7 miljoonan hehtaarin (Mha) suosademets\u00e4alasta on kadonnut. Loppuosa on nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 rankasti poimintahakattua mets\u00e4\u00e4 tai pusikkoa.<\/p>\n

Vuonna 2015 kaksi suurinta maank\u00e4ytt\u00f6muutoksen aiheuttajaa n\u00e4ill\u00e4 alueilla olivat kaupalliset plantaasit (4,3 Mha) ja pienviljelys (3,5 Mha). T\u00e4t\u00e4 maank\u00e4yt\u00f6nmuutosta on seurannut pensaikkomaiden levi\u00e4minen yh\u00e4 laajemmille alueille (1,7 Mha).<\/p>\n

\"Oletko
Oletko unelmoinut kiilt\u00e4v\u00e4n valkoisesta katumaasturista, jossa on hienot alumiinivanteet, tummennetut ikkunat ja v\u00e4kev\u00e4 moottori? Tuskin olet koskaan ajatellut viev\u00e4si sit\u00e4 oikeasti maastoon, mutta onhan sellainen komea. Jos ajattelit tuon maasturin muuttuvan ekologiseksi sill\u00e4, ett\u00e4 tankkaat sen tankkiin biodieseli\u00e4, niin ajattele uudestaan. Biodieselin polttaminen on kuin sademets\u00e4\u00e4 polttaisi.<\/figcaption><\/figure>\n

Otettaessa maaper\u00e4n<\/strong> kariketta ja turvetta viljelysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ne hajoavat hapekkaissa olosuhteissa my\u00f6s syvemm\u00e4lt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa turpeen v\u00e4henemiseen ja siihen, ett\u00e4 turpeeseen sidottu hiili siirtyy kasvihuonekaasuina ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kuivatettuja trooppisia soita on paljon, ja ne ovat syvi\u00e4. Niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 turve onkin merkitt\u00e4v\u00e4 kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde. Kaakkois-\u00adAasian kuivatetut turvemaat p\u00f6ll\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t taivaalle arvioiden mukaan vuosittain noin 450 miljoonaa tonnia hiilt\u00e4, josta 190 miljoonaa tonnia tulee paloista ja 260 miljoonaa tonnia hajoavasta turpeesta. T\u00e4m\u00e4 vastaa yli 22-kertaisesti Suomen vuotuista hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Hallitusten v\u00e4lisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n vuonna 2014 julkaistussa selvityksess\u00e4 trooppisille turvemaille perustettujen akaasiasellupuu- ja \u00f6ljypalmuplantaasien arvioitiin siirt\u00e4v\u00e4n turvemaan hajoamisen seurauksena ilmakeh\u00e4\u00e4n vuosittain 15 tonnia hiilt\u00e4 hehtaarilta hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6in\u00e4. Turvemaiden k\u00e4ytt\u00f6muodoista n\u00e4m\u00e4 plantaasit muodostavat kaikista suurimmat p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n

Kuivatettu turvemaa on my\u00f6s paloherkk\u00e4\u00e4 etenkin kuivakauden pitkittyess\u00e4. Turpeen palaessa voi ilmakeh\u00e4\u00e4n siirty\u00e4 nopeasti useiden satojen vuosien turvekertymien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 hiilim\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 1997 suurpaloissa Indonesian turvemailta vapautui ilmakeh\u00e4\u00e4n muutaman kuukauden aikana 800\u20132\u2009600 miljoonaa tonnia hiilt\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4 vastaa 13\u201340 prosenttia maapallon fossiilisten polttoaineiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isist\u00e4 vuotuisista hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Samana vuonna mitattiin suurin yksitt\u00e4inen hiilidioksidipitoisuuden nousu ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Vuoden 2015 tulipalojen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 on arvioitu jopa tuota suuremmiksi.<\/p>\n

Palojen ja turpeen nopeasti etenev\u00e4n hajoamisen seurauksena viljelysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetun turvemaan pinta vajoaa vuosittain jopa kymmeni\u00e4 senttej\u00e4. L\u00e4hell\u00e4 merenrannikkoa olevilla alueil\u00adla turve toimii usein puskurina suolaiselle merivedelle, ja turvemaan pinnan vajotessa alueita muuttuu osaksi vuorovesivy\u00f6hykett\u00e4. Lis\u00e4ksi rannikoiden turpeen alla on laajoilla alueilla happamaa sulfaattipitoista maata, jotka paljastuessaan reagoi ilman kanssa, muodostaa rikkihappoa ja vapauttaa raskasmetalleja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n vesist\u00f6\u00f6n. T\u00e4llaisissa vesiss\u00e4 kalat ja katkaravut eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4nny.<\/p>\n

\"Palanutta
Palanutta mets\u00e4\u00e4 vuonna 2015 Indonesian L\u00e4nsi-Kalimantanissa. KUVA: Ulet Ifansasti\/GP<\/figcaption><\/figure>\n

Kun trooppisia<\/strong> soita halutaan ennallistaa eli palauttaa mahdollisimman l\u00e4helle luonnontilaa, keskeist\u00e4 on pohjavesipinnan nostaminen sek\u00e4 kasvillisuuden muuttaminen m\u00e4rk\u00e4\u00e4 siet\u00e4v\u00e4ksi ja runsaasti kariketta tuottavaksi puustoksi, joka muodostaa uutta turvetta. Useat yritykset ovat ep\u00e4onnistuneet huolimatta niihin laitetuista suurista m\u00e4\u00e4rist\u00e4 rahaa, aikaa ja energiaa.<\/p>\n

Mets\u00e4peitteen palauttaminen ja kaivettujen kuivatuskanavien patoaminen perustuvat usein joko paikallisten osallistamiseen tai suojelualueiden perustamiseen. Ep\u00e4onnistumiset ovat johtuneet teknisist\u00e4 syist\u00e4 ja siit\u00e4, ett\u00e4 hankkeissa ei ole huomioitu riitt\u00e4v\u00e4sti historiallisesti ja paikallisesti muotoutuneita toimintamalleja, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia kuin hankkeita johtavien tahojen tuottamat tekniset ennallistamismallit. Yll\u00e4pito ja jatkuvuus ovat my\u00f6s puuttuneet. Projektien loputtua padoista ei huolehdita, ne hajoavat, ja palot pyyhk\u00e4isev\u00e4t j\u00e4lleen maiseman yli.<\/p>\n

Kasvillisuuden ilmakeh\u00e4st\u00e4 sitoma hiili ja kasvillisuudesta maaper\u00e4\u00e4n siirtyv\u00e4 karike korvaavat hajotuksessa h\u00e4vi\u00e4v\u00e4\u00e4 turvetta, ja siksi kasvillisuus on toinen avaintekij\u00e4 turpeen s\u00e4ilymisess\u00e4. Osa paikallisista puulajeista selviytyy avohakatuilla ja kuivatetuilla soilla ja siet\u00e4\u00e4 vuosittain yli metrin vedenpinnanvaihteluja. Toistuvat palot kuitenkin tuhoavat nuoret puut kerta toisensa j\u00e4lkeen ja muodostavat n\u00e4in esteen soiden metsittymiselle.<\/p>\n

\"Neste
Neste Spoil -lehti julkaistiin Voiman 10\/2018 liitteen\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n

Luonnontilainen vanha mets\u00e4 ei syty eik\u00e4 pala helposti, koska varjoisan mets\u00e4n pohjalla ei ole pusikoita ja turve on kosteaa.<\/p>\n

Voitaisiinko mets\u00e4katoa muuttaa mets\u00e4alan kasvuksi lopettamalla kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t hakkuut ja kasvattamalla metsi\u00e4 hakatuilta reunoilta ulosp\u00e4in? Paikallisten puiden siemenist\u00e4 ei olisi pulaa, ja vesikin valuu metsien uumenista ulosp\u00e4in. Jos metsien reunamat saataisiin uuteen kasvuun pitk\u00e4j\u00e4nteisell\u00e4 toiminnalla ja tulipaloja est\u00e4m\u00e4ll\u00e4, my\u00f6s metsien keskeiset syd\u00e4nalueet vahvistuisivat.<\/p>\n

Paikallisten ihmisten toimeentulon takaavia perinteisi\u00e4 viljelypuutarhoja voisi kasvaa metsien reunoilla. Ja parhaassa tapauksessa turvemaiden palautuessa suosademetsiksi, ihmiset voisivat j\u00e4lleen pienimuotoisesti kalastaa ja mets\u00e4st\u00e4\u00e4 osana toimeen\u00adtuloaan.<\/p>\n

Jyrki Jauhiainen on tutkija Luonnonvarakeskuksessa ja Helsingin yliopiston kosteikko\u00adekologian dosentti.
\n<\/b>Harri Vasander on suomets\u00e4tieteen professori Helsingin yliopiston mets\u00e4tieteiden osastolla.<\/b><\/p>\n

Artikkeli\u00a0julkaistiin osana H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majan Neste Spoil \u2013 Biouutisia -parodialehte\u00e4. Koko lehti luettavissa Voiman 10\/2018 v\u00e4liss\u00e4 ja Issuussa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Palmu\u00f6ljyn tuotanto ja siihen liittyv\u00e4t muutokset Kaakkois-Aasian maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vapauttavat ilmaan j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":698,"featured_media":16944,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[716,1085,1260,1691,1765,1840,2164,2775],"yoast_head":"\nSuot ja sademets\u00e4t savuksi - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Suot ja sademets\u00e4t savuksi - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Palmu\u00f6ljyn tuotanto ja siihen liittyv\u00e4t muutokset Kaakkois-Aasian maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vapauttavat ilmaan j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2018-12-10T22:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-08-10T11:01:14+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"655\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"466\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"5 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/\",\"name\":\"Suot ja sademets\u00e4t savuksi - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png\",\"datePublished\":\"2018-12-10T22:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2020-08-10T11:01:14+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/6bf2f8d27d30e015b9ea64d7860726cf\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png\",\"width\":655,\"height\":466},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Suot ja sademets\u00e4t savuksi\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/6bf2f8d27d30e015b9ea64d7860726cf\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/92a05f540af867c86f5f1748a7bfb3dc?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/92a05f540af867c86f5f1748a7bfb3dc?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit\"},\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikoivat-dosentit\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Suot ja sademets\u00e4t savuksi - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Suot ja sademets\u00e4t savuksi - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Palmu\u00f6ljyn tuotanto ja siihen liittyv\u00e4t muutokset Kaakkois-Aasian maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vapauttavat ilmaan j\u00e4ttim\u00e4isi\u00e4 hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2018-12-10T22:00:00+00:00","article_modified_time":"2020-08-10T11:01:14+00:00","og_image":[{"width":655,"height":466,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png","type":"image\/png"}],"author":"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit","Arvioitu lukuaika":"5 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/","name":"Suot ja sademets\u00e4t savuksi - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png","datePublished":"2018-12-10T22:00:00+00:00","dateModified":"2020-08-10T11:01:14+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/6bf2f8d27d30e015b9ea64d7860726cf"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png","width":655,"height":466},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/suot-sademetsat-savuksi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Suot ja sademets\u00e4t savuksi"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/6bf2f8d27d30e015b9ea64d7860726cf","name":"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/92a05f540af867c86f5f1748a7bfb3dc?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/92a05f540af867c86f5f1748a7bfb3dc?s=96&d=blank&r=g","caption":"H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t Dosentit"},"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/hairikoivat-dosentit\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Land-Owner-otsikko.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14009"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/698"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14009"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14009\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18049,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14009\/revisions\/18049"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/16944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14009"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14009"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14009"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}