{"id":13917,"date":"2018-10-01T00:00:00","date_gmt":"2018-09-30T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=13917"},"modified":"2020-08-10T14:01:15","modified_gmt":"2020-08-10T11:01:15","slug":"stoppi-hyvaksikaytolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/stoppi-hyvaksikaytolle\/","title":{"rendered":"Stoppi hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6lle"},"content":{"rendered":"

Alkuper\u00e4iskansat<\/span> kautta maailman kohtaavat hyvin paljon samankaltaisia ongelmia. Niit\u00e4 ei kuitenkaan tarvitse kohdata yksin. T\u00e4h\u00e4n ajatukseen kiteytyy kanadalaisen cree-kansaan kuuluvan aktivistin Clayton Thomas-M\u00fcllerin<\/b> viesti.<\/p>\n

\"Clayton
Clayton Thomas-M\u00fcller nostatti tunnelmaa J\u00e4niskoskella. KUVA: Jonne Sippola<\/figcaption><\/figure>\n

\u201dOn t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansat tekev\u00e4t kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tukevat toisiaan. On \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 taistelemme yhdess\u00e4 oikeuksiemme puolesta ja samalla ilmastonmuutosta vastaan.\u201d<\/p>\n

Thomas-M\u00fcller osallistui saamelaisaktivisti Jenni Laitin<\/b><\/a> ideoimaan Red Line<\/a> -mielenosoitusten ja -tapahtumien sarjaan. Viikon mittainen tapahtumasarja oli aktivisti-taideryhm\u00e4 Suohpanterrorin<\/a> ja Suomen Saamelaisnuorten<\/a> j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4, ja sit\u00e4 tukemaan ja toteuttamaan tuli my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 Greenpeace<\/a>. Tapahtumissa vedettiin viikon ajan symbolisia punaisia rajoja Rovaniemelt\u00e4 Norjan Kirkkoniemelle kaavaillun tavarajunaradan reitille. Rata halkoisi saamelaisten alueet, vaikeuttaisi poronhoitoa ja kaventaisi entisest\u00e4\u00e4n saamelaisten elintilaa.<\/p>\n

\u201dIsoja ja vaikutuksiltaan kauas\u00adkantoisia teollisia investointeja ei voi tehd\u00e4 ilman alkuper\u00e4iskansojen lupaa. Viestimme on, ett\u00e4 ilman suostumusta ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4sy\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ajatus, johon me Kanadan alkuper\u00e4iskansat olemme suhtautuneet hyvin vakavasti.\u201d<\/p>\n

\"Red
Red Line -mielenosoitukset ideoinut ja koolle kutsunut Jenni Laiti Suohpanterror-ryhm\u00e4st\u00e4. KUVA: Jonne Sippola<\/figcaption><\/figure>\n

Thomas-M\u00fcller <\/span><\/strong>toi solidaarisuuden osoitusten lis\u00e4ksi my\u00f6s uutisia tuoreesta voitosta Kanadassa. Maan korkein oikeus oli juuri torpannut muun \u00admuassa cree-kansan alueiden l\u00e4pi kaavaillun yli 1\u2009000 kilometri\u00e4 pitk\u00e4n Trans Mountain -\u00f6ljyputken<\/a>.<\/p>\n

My\u00f6s 350.org-ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 vaikuttava Thomas-M\u00fcller n\u00e4kee kanadalaisen \u00f6ljyputken ja suomalaisen ratahankkeen hyvin samankaltaisina. Molemmat rakennettaisiin alkuper\u00e4iskansojen maiden halki, ja molemmat on tarkoitettu ymp\u00e4rist\u00f6lle eritt\u00e4in haitallisten hy\u00f6dykkeiden kuljettamiseen. Pohjois-Amerikan \u00f6ljyhiekkahankkeet on tuomittu ihmiskunnan historian eniten ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 haittaaviksi teollisiksi projekteiksi, eik\u00e4 Lapin luonto kest\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 hakkuiden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 kuin kaivostoiminnan kasvattamistakaan, joita ratahanke edellytt\u00e4isi.<\/p>\n

Trans Mountain -hanke kompastui siihen, ett\u00e4 sit\u00e4 valmisteltiin ilman neuvotteluja hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien alkuper\u00e4iskansojen kanssa. YK:n julistus alkuper\u00e4iskansojen oikeuksista<\/a> edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansoja oikeasti kuullaan. Kyseess\u00e4 ei saa olla pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muodollisuus. <\/span><\/p>\n

\u201dMeid\u00e4n p\u00e4\u00e4ministeri\u00e4mme ihastellaan maailmalla, ja h\u00e4neen suhtaudutaan kuin rockt\u00e4hteen tai supermalliin\u201d, Thomas-M\u00fcller sanoo Justin Trudeaux\u2019sta<\/b>.<\/p>\n

\u201dH\u00e4n ei kuitenkaan ole v\u00e4litt\u00e4nyt meist\u00e4. Mutta nyt olemme kellist\u00e4neet joukon maailman mahtavimpia yrityksi\u00e4 ja Kanadan hallituksen itsens\u00e4.\u201d<\/p>\n

Thomas-M\u00fcller viittaa YK:n julistukseen ja toteaa, ettei heid\u00e4n tarvitse pyyt\u00e4\u00e4 lupaa olemassaololleen.<\/p>\n

\u201dMeill\u00e4 on oikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 kotimaistamme ja meill\u00e4 on oikeus sanoa \u2019ei\u2019 silloin, kun meid\u00e4n luokse tullaan esittelem\u00e4\u00e4n haitallisia hankkeita.\u201d<\/p>\n

Thomas-M\u00fcllerin viesti Suomen hallitukselle on se, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen oikeudet tulee ottaa tosissaan.<\/p>\n

\u201dHallitukset, jotka eiv\u00e4t ota alkuper\u00e4iskansoja huomioon, jatkavat kolo\u00adnialismin perint\u00f6\u00e4.\u201d<\/p>\n

\"Petteri
Petteri Feodoroff osoitti mielt\u00e4 Sevattij\u00e4rvell\u00e4. Feodoroff oli huolissaa siit\u00e4, ett\u00e4: ”J\u00e4\u00e4meren radan pirstoessa porojemme laidunmaat olisi kolttakulttuuri ja minun tulevaisuuteni vaakalaudalla.” KUVA: Jonne Sippola<\/figcaption><\/figure>\n

Kanadassa k\u00e4yty<\/span><\/strong> kamppailu \u00f6ljyputkihankkeita vastaan on ollut monitahoinen.<\/p>\n

\u201dOlemme k\u00e4ytt\u00e4neet kaikkia keinoja: lobbausta, suoraa kansalaistoimintaa, mediaa \u2013\u00a0aivan kaikkea. Olemme kohdistaneet paineen esimerkiksi poliittisiin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jiin, hankkeisiin liittyviin institutionaalisiin sijoittajiin sek\u00e4 niihin liittyviin yrityksiin.\u201d<\/p>\n

Kamppailuun on voinut osallistua monella tapaa. Yksinkertaistaen: yksi on keskittynyt vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n j\u00e4rjestelm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ja toinen suoraan kansalaistottelemattomuuteen. Molemmilla on ollut oma roolinsa, mutta samalla ne ovat tukeneet koordinoidusti toisiaan.<\/p>\n

\u201dEi t\u00e4m\u00e4 erottelu aina ole onnistunut. V\u00e4lill\u00e4 aktivistimme ovat osallistuneet ensin lobbaamiseen YK:ssa ja pian sen j\u00e4lkeen tulleet pid\u00e4tetyiksi suoran toiminnan my\u00f6t\u00e4. Mutta olemme pit\u00e4neet strategiamme monipuolisena ja olemme sen my\u00f6t\u00e4 kohottaneet hankkeisiin osallistuvien rahoittajien ja poliitikkojen imagoriskej\u00e4.\u201d<\/p>\n

EI KIITOS J\u00c4\u00c4MEREN RADALLE<\/b><\/p>\n

J\u00e4\u00e4meren<\/b><\/span> ratahankkeella viitataan liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6ss\u00e4 valmisteltavaan suurhankeeseen, johon kuuluisi junaradan rakentaminen Rovaniemelt\u00e4 Norjan Kirkko\u00adniemeen. Kirkkoniemeen rakennettaisiin my\u00f6s massiivinen satama, joka palvelisi erityisesti kuljetuksia Euroopan ja \u00adAasian v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 mahdollistaisi arktisen alueen luonnon\u00adrikkauksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton.<\/p>\n

\"Siiri
Siiri Hetta osallistui Hettassa keskustelutilaisuuteen ja sai p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 Suohpanterrorin Make S\u00e1pmi Great Again -lippiksen. KUVA: Jonne Sippola<\/figcaption><\/figure>\n

Ministeri\u00f6n tilaamassa ja julkaisemassa, konsulttiyhti\u00f6 \u00adRambollin toteuttamassa ratahankkeen suunnitelmassa<\/a> hanketta ei kyetty osoittamaan taloudellisesti kannattavaksi miss\u00e4\u00e4n skenaariossa. Ministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuus ajaa talou\u00addellisesti kannattamatonta hanketta saattaa viitata siihen, ett\u00e4 radalle on saatettu kaavailla julkilausuttua enemm\u00e4n \u00adliikennett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voisi selitty\u00e4 tavoitteella hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 arktisen alueen luonnon\u00adrikkauksia virallisesti ilmoitettua suuremmissa m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n

Henkil\u00f6liikenteen m\u00e4\u00e4r\u00e4 junaradalla ei kaavailuissa ole merkitt\u00e4v\u00e4, ja Huoltovarmuuskeskus totesi radan merkityksen huoltovarmuudelle merkityksett\u00f6m\u00e4ksi.<\/p>\n