{"id":13636,"date":"2018-06-06T00:00:00","date_gmt":"2018-06-05T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=13636"},"modified":"2020-08-10T14:01:56","modified_gmt":"2020-08-10T11:01:56","slug":"koe-maailman-muuttamiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/koe-maailman-muuttamiseksi\/","title":{"rendered":"Koe maailman muuttamiseksi"},"content":{"rendered":"

\u201dMeid\u00e4n on purettava t\u00e4m\u00e4 kapitalistinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka johtaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ekosysteemin romahtamiseen. Kapitalismia ei voi hienos\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, eik\u00e4 ole olemassa vihre\u00e4t\u00e4 kapitalismia. Meid\u00e4n on yksinkertaisesti siirrytt\u00e4v\u00e4 pois siit\u00e4 ja jatkuvan kasvun mallista\u201d,\u00a0John Jordan<\/b>\u00a0julistaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

On aurinkoinen kes\u00e4p\u00e4iv\u00e4 Helsingin edustan Vallisaaressa, ja viereisess\u00e4 p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 yliopisto-opiskelijat pulisevat lounaansa yli. Naapurisaarelta Santahaminan varuskunnasta kantautuu ammuskelun pauketta.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Isabelle
Isabelle Fr\u00e9meaux ja John Jordan Helsingin Myym\u00e4l\u00e42-galleriassa pidetyn luennon j\u00e4lkeen.
KUVA: Jari Tamminen<\/figcaption><\/figure>\n

John Jordan ja\u00a0Isabelle Fr\u00e9meaux<\/b>\u00a0ovat pitk\u00e4n linjan aktivisteja, jotka ovat yhdist\u00e4neet tekemisiins\u00e4 luovat keinot ja taiteen. Vuonna 2004 he perustivat Laboratory of Insurrectionary Imagination<\/a> -kollektiivin. Siit\u00e4 asti kaksikko on systemaattisesti keskittynyt taiteilijoiden ja aktivistien yhteen saattamiseen. Tavoitteena on hahmottaa ja opettaa uusia luovia vastarinnan muotoja.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dTaiteilijat kykenev\u00e4t ajattelemaan laatikon ulkopuolella, mutta heill\u00e4 on usein isot egot, koska koko taidemaailma py\u00f6rii henkil\u00f6br\u00e4ndien ja \u2018kuuluisa taiteilija\u2019 -kultin ymp\u00e4rill\u00e4. Aktivistit puolestaan ovat parempia yhteiskunnallisen kritiikin suhteen ja hyvi\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4ss\u00e4, mutta heilt\u00e4 puuttuu usein taiteilijoiden luovuus\u201d, Jordan listaa viiteryh\u00admien ominaisuuksia.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Think
Think Like a Forest -kurssin opiskelijaty\u00f6n Resist-teksti n\u00e4kyi Vallisaaresta Suomenlinnaan.\u00a0
Kurssin loputtua joku k\u00e4vi poistamassa kirjaimet.
KUVA:\u00a0John Jordan<\/figcaption><\/figure>\n

Jordanin ja Fr\u00e9meux\u2019n toi Suomeen Helsingin yliopiston ja Taide\u00adyliopiston kymmenen p\u00e4iv\u00e4n mittainen kurssi Think Like a Forest<\/a>, joka pyrki l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia tapoja taklata ilmastokriisi ja jonka vet\u00e4jin\u00e4 he toimivat.<\/span><\/p>\n

\u201dHelsingiss\u00e4 oli erityisen kiinnostavaa tuoda yhteen taideopiskelijoita ja tieteilij\u00f6it\u00e4 ja osoittaa, ett\u00e4 metodejamme voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hieman eri ryhmien opettamisessa.\u201d<\/span><\/p>\n

\"The
The Clandestine Insurgent Rebel Clown Army<\/a>, eli CIRCA tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 Clown Army. T\u00e4ss\u00e4 klovnit osallistuvat G8-kokouksen yhteydess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun vuonna 2008.
Kuva: Ian Teh<\/figcaption><\/figure>\n

Ei riit\u00e4<\/strong>,\u00a0ett\u00e4 tunnistaa ongelman ja kertoo siit\u00e4 yleis\u00f6lle. Fr\u00e9meaux\u2019n ja Jordanin mukaan viesti pit\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 yleis\u00f6lle niin, ett\u00e4 se her\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomion, j\u00e4\u00e4 mieleen ja kannustaa toimimaan.\u00a0<\/span><\/p>\n

Vuosikymmeni\u00e4 aktivismin piiriss\u00e4 toimineen kaksikon mielest\u00e4 yksi kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen, aktivistien, tieteilij\u00f6iden ja vasemmiston iso ongelma onkin \u2013 hieman ristiriitaisesti \u2013 usko siihen, ett\u00e4 tieto on avain \u00adongelmiin. Suurelle yleis\u00f6lle voi kertoa vaikka sen, ett\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 200 eli\u00f6\u00adlajia kuolee sukupuuttoon el\u00e4m\u00e4n\u00adtapamme takia, mutta t\u00e4m\u00e4n kertominen ei kuitenkaan tuota muutosta.<\/span><\/p>\n

\u201dTaiteen ja aktivismin ja\u00a0artivismin\u00a0rooli on koskettaa ihmisten haluja. Rationaalinen ajattelu ei muuta ihmisi\u00e4, halut ja toiveet muuttavat. T\u00e4ss\u00e4 kapitalismi on eritt\u00e4in taitava. Mainonta vetoaa juuri haluihimme, ja usein me kriitikot vetoamme aivan liikaa rationaalisuuteen\u201d, Fr\u00e9meaux toteaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

Mainonta ohittaa analyyttisen mielen ja sukeltaa suoraan vastaanottajan tunteisiin, josta se sitten luikertelee muuallekin. Aktivistien ja tiedeyhteis\u00f6n pit\u00e4isi ottaa t\u00e4st\u00e4 opikseen. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan on samalla taistelu ihmisten syd\u00e4mist\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Jordan ja Fr\u00e9meux kutsuvat tempauksiaan kokeiksi, sill\u00e4 kokeilla \u2013 kuten meill\u00e4 kaikilla \u2013 on aina my\u00f6s lupa ep\u00e4\u00adonnistua.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Ensimm\u00e4inen
Ensimm\u00e4inen Reclaim the Streets -tapahtuma k\u00e4ynnistyi lavastetulla kolarilla Lontoon Camden Townissa vuonna 1995. Ideana oli vallata kaupunkitilaa autoilta ihmisille\u00a0
ja esitett\u00e4\u00e4 vaihtoehtoinen tapa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkista tilaa.
KUVA\u00a0Nick Cobbing<\/figcaption><\/figure>\n

Jordan aloitti\u00a0yhteiskunnallisen ja yhteis\u00f6llisen ty\u00f6n parissa jo 1980-luvulla. Seuraavan vuosikymmenen puoliv\u00e4liss\u00e4 h\u00e4n oli perustamassa kansainv\u00e4liseksi ilmi\u00f6ksi kasvanutta Reclaim the Streets<\/a> -liikett\u00e4, joka haastoi k\u00e4sitykset siit\u00e4, mit\u00e4 julkisessa tilassa saa tehd\u00e4. Samalla h\u00e4n toimi luennoitsijana Sheffield Hallam -yliopistossa ja ty\u00f6skenteli\u00a0Naomi Kleinin<\/strong>\u00a0The Take\u00a0-elokuvan parissa. Laboratorio of Insurrectionary Imagination -kollektiivin my\u00f6t\u00e4 Jordan on muun muassa j\u00e4rjest\u00e4nyt py\u00f6r\u00e4mielenosoituksia K\u00f6\u00f6penhaminan COP15-ilmasto\u00adkokouksen aikana ja heitellyt pankkiireja lumipalloilla.\u00a0<\/span><\/p>\n

Fr\u00e9meaux luopui vuonna 2011 media- ja kulttuuritutkimuksen dosentin teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n Lontoon Birkbeck College -yliopistossa ja on sittemmin keskittynyt toiminnalliseen aktivismiin.<\/span><\/p>\n

Fr\u00e9meaux ja Jordan ovat asuneet vuosia L\u00e4nsi-Ranskassa Notre-Dame-des-Landesin ZAD-yhteis\u00f6ss\u00e4. ZADin nimi tulee ranskankielisest\u00e4 k\u00e4sitteest\u00e4\u00a0zone \u00e0 d\u00e9fendre (\u201dpuolustettava alue\u201d),\u00a0ja pelkk\u00e4 asuminen siell\u00e4 on vastarinnan kulttuuria.<\/span><\/p>\n

\u201dReilun 1\u2009600 hehtaarin laajuinen alue on ollut 50 vuoden ajan viljelij\u00f6iden ja aktivistien valtaama. Sinne kaavailtiin aikanaan uutta kansainv\u00e4list\u00e4 lentokentt\u00e4\u00e4\u201d, Jordan kertoo ja jatkaa: \u201dAlueella on 70 asuntoa, joissa asuu pysyv\u00e4sti noin 300 henkil\u00f6\u00e4. Meill\u00e4 on oma radioasemamme, oma sanoma\u00adlehtemme, oma leipomo ja terveyspalvelut sek\u00e4 oma j\u00e4rjestyksenvalvonta \u2013 poliisin ei ole tarvinnut k\u00e4yd\u00e4 alueella vuosiin.\u201d<\/span><\/p>\n

Yhteis\u00f6 voitti juuri viimeisimm\u00e4n oikeustaiston valtiota vastaan ja lentokentt\u00e4hanke hyl\u00e4ttiin. Samalla valtio tosin ilmoitti h\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4ns\u00e4 asukkaat joka tapauksessa.<\/span><\/p>\n

\u201dMutta saamme paljon tukea ulkopuolisilta. Aina kun j\u00e4rjest\u00e4mme toimintaa, meill\u00e4 on tuhansia, jopa kymmeni\u00e4tuhansia ihmisi\u00e4 tukemassa meit\u00e4. Meill\u00e4 on siis k\u00e4ynniss\u00e4 koe, joka osoittaa, ett\u00e4 paikallisen tason suora toiminta voi olla hyvin tehokas ja toimiva.\u201d<\/span><\/p>\n

Asuminen ZADissa tekee el\u00e4m\u00e4st\u00e4 my\u00f6s altista ik\u00e4ville yll\u00e4tyksille, Jordan kertoo.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dHuhtikuun 9. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viranomaiset aloittivat suuren operaation h\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4kseen meid\u00e4t asunnoistamme: paikalle saapui puolitoista tuhatta poliisia tankkien ja dronejen ja helikoptereiden kanssa. Poliisit ampuivat leiriin tuhansia kyynelkaasukranaatteja.\u201d<\/span><\/p>\n

\"The
Heathrow-lentokent\u00e4n laajennushanketta vastustavien Climate Camp 2007 -mielenosoittajien kilpiin on painettu ilmastonmuutoksesta k\u00e4rsivien ihmisten kasvoja.
KUVA\u00a0Kristian Buss<\/figcaption><\/figure>\n

Aktivistien esitt\u00e4m\u00e4<\/strong>\u00a0vaatimus jatkuvan kasvun ideologian ja kapitalismin kumoamisesta on tietenkin r\u00f6yhke\u00e4 ja hieman utopistinenkin. Jordan ei kuitenkaan pid\u00e4 sit\u00e4 kohtuuttomana tai edes mahdottomana.<\/span><\/p>\n

\u201dJos mietimme 300 vuotta taaksep\u00e4in, silloin enemmist\u00f6n mielest\u00e4 tummaihoisilla ihmisill\u00e4 ei ollut sieluja ja oli t\u00e4ysin sopivaa pit\u00e4\u00e4 heit\u00e4 orjina. T\u00e4m\u00e4 vaikutti mahdottomalta muuttaa, mik\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n tuntuu t\u00e4ysin absurdilta.\u201d<\/span><\/p>\n

Toiseksi esimerkiksi Jordan nostaa kuninkaalliset. Viel\u00e4 300 vuotta sitten heid\u00e4n uskottiin hallitsevan Jumalan armosta. T\u00e4m\u00e4kin tuntuu nyky\u00e4\u00e4n jo absurdilta.<\/span><\/p>\n

\u201dJonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jatkuva kasvu ja teollinen kapitalismi ja niiden halu nostaa raha el\u00e4m\u00e4n yl\u00e4puolelle tulevat n\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n yht\u00e4 absurdeina ajatuksina. Saavuttaaksemme t\u00e4m\u00e4n tarvitsemme monenlaisia ty\u00f6kaluja. Yht\u00e4 niist\u00e4 nimit\u00e4mme vastarinnan kulttuuriksi.\u201d<\/span><\/p>\n

Kulttuuriin kuuluu oppiminen toisilta. Fr\u00e9meux sanoo sen my\u00f6s syyksi matkalle Suomeen.<\/span><\/p>\n

\u201dEmme halua toimia vain meta\u00adtasolla, jossa aktivistit el\u00e4v\u00e4t ja liikkuvat kesken\u00e4\u00e4n maasta toiseen ja kokouk\u00adsista konfe\u00adrensseihin.\u201d<\/span><\/p>\n

Fr\u00e9meux kuvailee, kuinka h\u00e4nen aktivismiturismiksi m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4 ilmi\u00f6 voi kehitty\u00e4 niin, ett\u00e4 yhteiskuntien yl\u00e4puolella leijuu oma aktivistien kerros, jolla ei ole todellista kosketusta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan. Aktivisteille on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 monenlaisten ihmisten kanssa ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paikalliset ongelmat, joista ihmiset saavat otteen. Yksi ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4 ongelma esimerkiksi on se, ett\u00e4 aihe on niin abstrakti ja suunnaton.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dIhmisi\u00e4 on aika vaikea saada barrikadeille molekyyleill\u00e4 ja niiden osuudella ilmakeh\u00e4st\u00e4\u201d, Jordan selvent\u00e4\u00e4. Vaikuttavuuteen pyrkivien aktivistien on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 kaikkialta niit\u00e4 paikallisia mekanismeja, joihin vaikuttamalla voi vaikuttaa vaikka ilmastonmuutokseen.<\/span><\/p>\n

\u201dJa toiminnan my\u00f6t\u00e4 pit\u00e4\u00e4 aina tarjota vaihtoehtoja kritisoidulle asialle\u201d, Jordan muistuttaa.<\/span><\/p>\n

\"The
The People vs. Banksters -tempaus. Helmikuussa 2009 Lontoossa n\u00e4htiin ep\u00e4tavallisen runsaat lumisateet. Tuolloin syntyi spontaani ajatus ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 \u00f6ljy- ja kaasuteollisuutta rahoittavan Royal Bank of Scotland -pankin edustalle ja haastaa pankkiirit lumisotaan. Muutama pankin ty\u00f6ntekij\u00e4 osallistui lumisotaan.<\/figcaption><\/figure>\n

Kumpikaan kaksikosta\u00a0ei karsasta ajatusta lain rikkomisesta tarvittaessa, mik\u00e4 n\u00e4kyy jo heid\u00e4n valitsemassaan asumisratkaisussa. Molemmat huomauttavat, ett\u00e4 toisinaan s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen rikkominen on moraalisesti ainoa oikea valinta.<\/span><\/p>\n

\u201dAloitamme harjoituksemme aina sill\u00e4, ett\u00e4 pyyd\u00e4mme kaikkia naiseksi identifioituvia ja housuihin pukeutuneita nousemaan seisomaan. Sen j\u00e4lkeen pyyd\u00e4mme kaikkia ehk\u00e4isy\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 nousemaan seisomaan. Pyyd\u00e4mme kaikkia ammattiliittoon kuuluvia tai kuuluneita nousemaan seisomaan. Kaikkia lakkoon osallistuneita nousemaan. Kaikkia itsen\u00e4isi\u00e4 ja riippumattomia sanomalehti\u00e4 lukeneita nousemaan. Ja sitten kysymme: \u2018Mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 teit\u00e4 kaikkia?\u2019\u201d<\/span><\/p>\n

Jordan vastaa esitt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 kysymykseen saman tien: \u201dKaikkia listaamiamme asioita yhdist\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ne ovat olleet kiellettyj\u00e4 ja ett\u00e4 niiden kieltoja on vastustettu tottelemattomuuden kautta.\u201d\u00a0<\/span><\/p>\n

\"Tammikuussa
Tammikuussa Jordan ja Fr\u00e9meaux opettivat Brysselin Royal Institute for Theatre, Cinema & Soundissa. Opiskelijat, jotka eiv\u00e4t aikaisemmin olleet luvatonta aktivismia tehneet suunnittelivat ja toteuttivat kurssin aikana projektin, joka hy\u00f6dynsi luovaa vastarintaa ja kansalaistottelemattomuutta. He halusivat kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota siihen, kuinka eri tavoin kaupungin ulkomaisiin asukkaisiin suhtaudutaan. L\u00e4hes 70 prosenttia kaupungin asukkaista omaa ulkomaiset juuret. Termill\u00e4 ”migrants” viitataan maahanmuuttajiin, jotka saapuvat esimerkiksi pakolaisina ja kehittyvist\u00e4 maista. Termill\u00e4 ”expats” puolestaan viitataan maahanmuutajiin, jotka tulevat ty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nsimaista.
C.R.A.P. -projektin osana opiskelijat tulostivat ”migrants” ja ”expats” -teksteill\u00e4 varustettuja opastustarroja, jotka liimattiin kaupungin metroasemille liukuportaiden alap\u00e4\u00e4h\u00e4n. L\u00e4nsimaiset maahanmuuttajat ohjatiin yl\u00f6s johtaville liukuportaille ja muut maahanmuuttajat ohjattiin alasp\u00e4in johtaville portaille. Tarkoituksena oli demonstroida, kuinka toisten arki oli kamppailua yl\u00e4m\u00e4keen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n syntyper\u00e4n takia.
Kuva: Emma De Poot<\/figcaption><\/figure>\n

H\u00e4n siteeraa\u00a0Oscar Wildea<\/b>, jonka mukaan tottelemattomuus on ihmisen alkuper\u00e4inen hyve ja jonka mukaan kehitys on aina seurausta tottelemattomuudesta. Fr\u00e9meaux kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 kapina silkasta kapinan ilosta ei ole viel\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n merkityksellist\u00e4.<\/span><\/p>\n

\u201dToisinaan aktivistipiireiss\u00e4 esiintyy my\u00f6s pakkomiellett\u00e4, ett\u00e4 on rikottava s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. Minulle kyse on strategiasta \u2013 siit\u00e4, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kulloinkin parhaan tavan toimia. Ei minua kiinnosta tehd\u00e4 jotain vain siksi, ett\u00e4 se on laitonta, enk\u00e4 j\u00e4t\u00e4 mielest\u00e4ni oikeaa \u00adasiaa tekem\u00e4tt\u00e4 siksi, ett\u00e4 se on laitonta.\u201d<\/span><\/p>\n

S\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja lait muuttuvat aina ennemmin tai my\u00f6hemmin, eik\u00e4 vastarinnan kulttuuri tarkoita, ett\u00e4 kaik\u00adkien tarvitsisi rikkoa lakia.<\/span><\/p>\n

\u201dJokaisen on t\u00e4rke\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 oma tapansa ja tahtinsa toimia\u201d, Fr\u00e9meaux toteaa.\u00a0<\/span><\/p>\n

\u201dMe emme ole mik\u00e4\u00e4n aktivistitehdas, vaan tavoitteenamme on opettaa ja kannustaa ihmisi\u00e4 luottamaan itseens\u00e4 ja saavuttamaan kapasiteettinsa. Olemme kaikki kusessa, ellemme saa itsest\u00e4mme enemm\u00e4n irti. Yhdess\u00e4 l\u00f6yd\u00e4mme voiman kohdata se absoluuttisen massiivinen vastus, joka meill\u00e4 on edess\u00e4mme.\u201d<\/span><\/p>\n