{"id":13109,"date":"2017-11-03T00:00:00","date_gmt":"2017-11-02T22:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=13109"},"modified":"2020-12-14T12:08:46","modified_gmt":"2020-12-14T10:08:46","slug":"rahat-tai-henki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/","title":{"rendered":"Rahat tai henki"},"content":{"rendered":"

Toisinaan empatiaa<\/strong><\/span> v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaisista syist\u00e4. N\u00e4hdess\u00e4\u00e4n h\u00e4kiss\u00e4 ahdistuneina makaavia kettuja tai teurasjonossa kulkevia lehmi\u00e4, moni kavahtaa. Neurotutkija Jean Decetyn<\/b><\/a> tutkimuksissa<\/a> on havaittu, ett\u00e4 empatia voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 voimakasta ahdistusta, ja t\u00e4ll\u00f6in yksi reitti h\u00e4d\u00e4st\u00e4 ulos on empatiasta irtisanoutuminen. Kovuus voi olla opeteltua.<\/p>\n

Maailma on piinan areena, ja empatian v\u00e4lit\u00f6n kohdistaminen kaikkiin k\u00e4rsiviin olisi musertavaa. Usein empatiav\u00e4symykseen vajotaan silloin, kun yksil\u00f6 kokee, ettei mit\u00e4\u00e4n ole teht\u00e4viss\u00e4. Pallomme lainehtii k\u00e4rsimyst\u00e4, kaikkia ei voi pelastaa, joten eik\u00f6 parasta ole vain katsoa pois? Aiheesta kirjoittanut mediatutkija Susan\u00a0 <\/span>Moeller<\/b><\/a> on v\u00e4itt\u00e4nyt<\/a>, ett\u00e4 empatiav\u00e4symys on seurausta ajasta, jossa media muistuttaa meit\u00e4 alati h\u00e4d\u00e4st\u00e4 mutta yksil\u00f6 kokee itsens\u00e4 voimattomaksi.<\/span><\/p>\n

Pit\u00e4isik\u00f6 k\u00e4rsimyksest\u00e4 siis puhua v\u00e4hemm\u00e4n? Yksi n\u00e4k\u00f6kulma on, ett\u00e4 toivottomuuden sijaan tulisi lis\u00e4t\u00e4 toivoa positiivisten tarinoiden kautta. Kuvat onnellisista yksil\u00f6ist\u00e4 voivat toisinaan havahduttaa enemm\u00e4n empatiaa kuin pohjaton h\u00e4t\u00e4. Asiaan liittyy my\u00f6s v\u00e4ite, ett\u00e4 h\u00e4d\u00e4nalaisia ei tulisi kuvata passiivisina k\u00e4rsij\u00f6in\u00e4 vaan aktiivisina yksil\u00f6in\u00e4, jotka viimeiseen saakka yritt\u00e4v\u00e4t pysy\u00e4 elossa. Passiivisiin, hiljaisiin olentoihin on vaikeampi samastua kuin aktiivisiin toimijoihin.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee ihmisten ohella my\u00f6s muihin el\u00e4imiin. Aina kuoleman kuvat eiv\u00e4t ole tehokkain keino muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4inkin on mielen omaava yksil\u00f6. Er\u00e4s keino punoa esille toivoa on tarjota tarinoita, jotka koskettavat luonnonvaraisia tai teollisuudelta pelastettuja el\u00e4imi\u00e4 \u2013 niit\u00e4, jotka voivat toteuttaa mielt\u00e4\u00e4n vapaammin kuin h\u00e4kki sallii.<\/p>\n

Silti k\u00e4rsimyskin on kohdattava, h\u00e4t\u00e4\u00e4 ei saa silotella pois. Kulttuurintutkija Susan Sontag<\/b><\/a> on sanonut, ett\u00e4 meill\u00e4 on velvollisuus katsoa h\u00e4t\u00e4\u00e4, joka on poliittisesti aiheutettua ja jonka poistamiseen me itse voisimme vaikuttaa. Sairaiksi jalostettuja superkettuja on kuvattava ja katsottava, positiivisten tarinoiden rinnalla tulee kuljettaa muistutuksia siit\u00e4 kauhusta ja kivusta, joita kulttuuriset oletukset ja taloudelliset intressit voivat aiheuttaa. Yksi tapa nivoa toivoa my\u00f6s kauhun esiintuloihin on muistuttaa vastaanottajaa siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n itse voi tehd\u00e4 jotakin. Aktiivisuuteen kannustaminen ja toimintakanavien tarjoaminen ovat empatian kannalta elinehto. Passiivisuus taas tuhoaa tunnetta.<\/span><\/p>\n

\"\"
Saga Furs<\/a><\/span> Oyj (ent. Turkistuottajat Oyj) on Suomen Turkisel\u00e4inten Kasvattajain Liiton vuonna 1938 perustama turkishuutokauppayhti\u00f6 joka tukee turkisel\u00e4intuotantoa ja myy turkiksia. Yhti\u00f6 tekee my\u00f6s vaikuttajaviestint\u00e4\u00e4 ja on esimerkiksi sponsoroinut Alma Media<\/a><\/span> Oyj:n vuosittaista Optio Gaalaa, joka ker\u00e4\u00e4 saman katon alle yhteiskunta- ja mediavaikuttajia.
Optio Gaalassa<\/a><\/span> vaikuttajille esitell\u00e4\u00e4n muotin\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4 turkiksiin verhoutuneita mannekiineja. T\u00e4n\u00e4 vuonna catwalkille kapusi my\u00f6s ProFurin Leena Harkimo. N\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4 viestit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n turkikset ja muoti kuuluvat yhteen, ja t\u00e4m\u00e4n ajatuksen ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 toivotaan valuvan my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja toimituksiin.
Sado Furs -vastamainoksessa poseeraa Otto-kettu, joka on todenn\u00e4k\u00f6isesti karannut itse turkistarhalta. Vankeus verkkopohjaisessa h\u00e4kiss\u00e4 on pilannut Oton nilkat lopullisesti, mutta h\u00e4n viett\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n iloista ketun el\u00e4m\u00e4\u00e4 El\u00e4insuojelukeskus Tuulisp\u00e4\u00e4ss\u00e4<\/a><\/span>.<\/figcaption><\/figure>\n

Kaikki on suhteellista<\/b><\/span>. Se, mik\u00e4 on liian \u201dep\u00e4mukavaa\u201d, riippuu siit\u00e4, mihin olemme tottuneet. Keskiluokkainen, hyvinvoiva suomalainen saattaa kokea, ett\u00e4 jo pienikin vilahdus h\u00e4t\u00e4\u00e4 on liikaa. He saattavat vaatia rauhaa ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tiedolta samalla, kun kuluttavat el\u00e4intuotteita tai kantavat turkista. Empatiav\u00e4symys voi olla ylenm\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hedonismia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 se on my\u00f6s yhteiskunnallista.<\/p>\n

Mediatutkija Lilie Chouliaraki<\/b><\/a> esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 median tapa kuvata k\u00e4rsimyst\u00e4 johtaa usein empatiakatoon. Yksi median yleinen metodi on k\u00e4rsimyksen luonnollistaminen: tiettyj\u00e4 ryhmi\u00e4 kuvataan luontaisina k\u00e4rsij\u00f6in\u00e4. Chouliaraki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkkin\u00e4 afrikkalaisten luonnollistettua k\u00e4rsimyst\u00e4, mutta samoin el\u00e4imi\u00e4 kuvatessa luonnollistetaan se, ett\u00e4 niit\u00e4 ahdetaan h\u00e4kkeihin tai s\u00e4hk\u00f6tet\u00e4\u00e4n hengilt\u00e4 turkisreuhkan nimiss\u00e4. Luonnollistaminen h\u00e4ivytt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyksen poliittisia taustoja eli sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4rsimys on seurausta ep\u00e4oikeudenmukaisista hierarkioista tai vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Se my\u00f6s poistaa mahdollisuuksia ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n halukkuutta tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n asian hyv\u00e4ksi. <\/span><\/p>\n

Lopulta my\u00f6s empatiasta tulee turhaa. Miksi itke\u00e4 t\u00e4ysin luonnollisen h\u00e4d\u00e4n edess\u00e4? Empatian yll\u00e4pito vaatiikin \u201dluonnollisuuksien\u201d purkamista. Ehk\u00e4 se piina, joka seuraa el\u00e4inten sullomisesta tuotantolaitoksiin kymmenien miljardien vuositahtia, onkin ideologisen tehokkuusajattelun eik\u00e4 \u201dluonnollisuuden\u201d m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Sosiologi <\/b><\/span>Stanley Cohenin<\/b><\/a> <\/b>mukaan empatiav\u00e4symyksess\u00e4 on lopulta kyse mediav\u00e4symyksest\u00e4. Media ei k\u00e4sittele k\u00e4rsimyst\u00e4 tavalla, joka nostattaisi empatiaa. Yksil\u00f6it\u00e4 kuvataan lukum\u00e4\u00e4rin\u00e4, jotka puolestaan sidotaan taloussuhdanteisiin, ja lopulta juuri talous m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 k\u00e4rsimyskuvastoa.<\/p>\n

El\u00e4inteollisuus hahmotetaan taloudellisen hy\u00f6dyn kautta, ja jopa el\u00e4insuojelulaki keskittyy siihen. Kun me luulemme olevamme uupuneita empatiaan, meid\u00e4t on itse asiassa py\u00f6rrytt\u00e4nyt sellainen yhteiskunta, joka keskittyy talouteen ennen yksil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Lopulta vastassa on kollektiivinen kovettuminen. Cohenin mukaan nykyiset markkinajohteiset yhteiskunnat leimaavat moraalisen huolen ja my\u00f6t\u00e4el\u00e4misen liian pehmeiksi. Erityisen selke\u00e4sti t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy el\u00e4inasenteissa. Niiden kohdalla on usein oletuksena, ett\u00e4 empatia ei ole realismia. Mutta mik\u00e4 on realistisen el\u00e4insuhteen kriteeri \u2013 se, ett\u00e4 keskitymme el\u00e4inten taloudelliseen tuottavuuteen, vai se, ett\u00e4 otamme lukuun my\u00f6s sikojen ja kettujen yksil\u00f6yden sek\u00e4 mielen?<\/p>\n

\"Oikeutta
Oikeutta el\u00e4imille -j\u00e4rjest\u00f6 on julkaissut t\u00e4n\u00e4 vuonna kuvia turkistarhoilla salaa kuvatuista siniketuista. Superketuiksi nimetyt, j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4t l\u00f6ys\u00e4nahkaisiksi ja tuuheiksi jalostetut ketut ovat her\u00e4tt\u00e4neet huomiota ymp\u00e4ri maailmaa.
KUVA & MEEMI: OE<\/figcaption><\/figure>\n

Empatian vaimentaminen <\/b><\/span>on poliittista. Ihmiset osaavat sammuttaa empatiansa eri tilanteissa, kuten sodank\u00e4ynniss\u00e4, ja yhteiskunta voi tehd\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tavan suhteessa tietynlaisiin ryhmiin. Kun toinen m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n ennen kaikkea kilpailijaksi, haitaksi, resurssiksi tai ruoaksi, katoaa t\u00e4m\u00e4n yksil\u00f6ys ja samalla empatian mahdollisuus kaventuu. Mik\u00e4li maailmankuvan kes ki\u00f6ss\u00e4 on ihmisen etuoikeus, on absurdia pohtia empatiaa kettua tai sikaa kohtaan.<\/p>\n

Edess\u00e4 on kaksi mahdollisuutta: tehd\u00e4 politiikastamme ja kulttuurisista uskomuksistamme sellaisia, ett\u00e4 ne mukailevat empatian tarjoamia n\u00e4k\u00f6kulmia muihin ryhmiin, tai vaimentaa empatiaa. Moraalin kannalta valinta on selv\u00e4: mik\u00e4li haluamme huomioida my\u00f6s muut kuin itsemme ja itsellemme mieleiset ryhm\u00e4t, empatia tarvitaan kulttuuristen ja poliittisten arvojen keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Cohenin mukaan t\u00e4rkeint\u00e4 on keskitty\u00e4 niiden asenteiden ja instituutioiden muokkaamiseen, jotka aliarvioivat empatian merkityst\u00e4 moraalisena navigaattorina. Jos kulutusta korostava talousyhteiskunta saa meid\u00e4t uskomaan, ett\u00e4 luvut ovat yksil\u00f6it\u00e4 oleellisempia, on tuota yhteiskuntaa muutettava. Sama p\u00e4tee el\u00e4insuhteeseen. Mik\u00e4li yhteiskunnalliset oletukset ja instituutiot ohjaavat meit\u00e4 ajattelemaan, ett\u00e4 kettu on mielellisen olennon sijaan turkissomiste, on aika muuttaa oletuksia.<\/p>\n

On aika kyseenalaistaa talous ja mainonta, jotka kuvaavat muita el\u00e4imi\u00e4 pelkkin\u00e4 ruumiinkappaleina, joita laittaa pannulle ja ripustaa kaulaan. Niiden vastapainoksi muut el\u00e4imet pit\u00e4isi tuoda esiin omanlaisensa mielen omaavina otuksina. N\u00e4m\u00e4 uudet kuvat ja sanat voivat raapia rikki k\u00e4rsimyst\u00e4 piilottavaa rahan politiikkaa.<\/p>\n

Kirjoittaja on filosofi ja tutkija It\u00e4-Suomen yliopistossa. Aaltola on juuri julkaissut Sami Kedon kanssa kirjan Empatia \u2013 My\u00f6t\u00e4el\u00e4misen tiede<\/a> (Into).<\/b><\/p>\n

Lue my\u00f6s Tampereen yliopistot tutkijoiden Eija Vinnarin ja Matias Laineen artikkeli Pehmitettyj\u00e4 totuuksia<\/a>. He ovat analysoineet el\u00e4inoikeusaktivistien salaa tuotantoel\u00e4imist\u00e4 ottamia kuvia ja niiden esitt\u00e4mist\u00e4 varjoraporttien viitekehyksess\u00e4.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailma on piinan areena. Kulttuuriset ja poliittiset tekij\u00e4t vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja ket\u00e4 kohtaan tunnemme empatiaa.<\/p>\n","protected":false},"author":699,"featured_media":16704,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[23,462,427,474,1260,2167,2614,2775],"yoast_head":"\nRahat tai henki - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Rahat tai henki - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Maailma on piinan areena. Kulttuuriset ja poliittiset tekij\u00e4t vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja ket\u00e4 kohtaan tunnemme empatiaa.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2017-11-02T22:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-12-14T10:08:46+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1417\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"705\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Elisa Aaltola\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Elisa Aaltola\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"6 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/\",\"name\":\"Rahat tai henki - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png\",\"datePublished\":\"2017-11-02T22:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2020-12-14T10:08:46+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/c33c415b9ca941d8ce104e0d5c6c58d5\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png\",\"width\":1417,\"height\":705},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Rahat tai henki\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/c33c415b9ca941d8ce104e0d5c6c58d5\",\"name\":\"Elisa Aaltola\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/af48734aea3554af2984fe41474f38c8?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/af48734aea3554af2984fe41474f38c8?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Elisa Aaltola\"},\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/elisa-aaltola\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Rahat tai henki - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Rahat tai henki - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Maailma on piinan areena. Kulttuuriset ja poliittiset tekij\u00e4t vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja ket\u00e4 kohtaan tunnemme empatiaa.","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2017-11-02T22:00:00+00:00","article_modified_time":"2020-12-14T10:08:46+00:00","og_image":[{"width":1417,"height":705,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png","type":"image\/png"}],"author":"Elisa Aaltola","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Elisa Aaltola","Arvioitu lukuaika":"6 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/","name":"Rahat tai henki - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png","datePublished":"2017-11-02T22:00:00+00:00","dateModified":"2020-12-14T10:08:46+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/c33c415b9ca941d8ce104e0d5c6c58d5"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png","width":1417,"height":705},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/rahat-tai-henki\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Rahat tai henki"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/c33c415b9ca941d8ce104e0d5c6c58d5","name":"Elisa Aaltola","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/af48734aea3554af2984fe41474f38c8?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/af48734aea3554af2984fe41474f38c8?s=96&d=blank&r=g","caption":"Elisa Aaltola"},"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/elisa-aaltola\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sado-Furs-otsikko.png"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13109"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/699"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13109"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":18777,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13109\/revisions\/18777"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/16704"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}