{"id":13006,"date":"2017-09-27T00:00:00","date_gmt":"2017-09-26T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=13006"},"modified":"2020-08-10T14:02:00","modified_gmt":"2020-08-10T11:02:00","slug":"uuskieli-uhkaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/uuskieli-uhkaa\/","title":{"rendered":"Uuskieli uhkaa!"},"content":{"rendered":"

\u00a0<\/em><\/span><\/p>\n

Aamulehti<\/strong> ilmoitti<\/strong><\/a> luopuvansa sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt kiivasta keskustelua, josta on kirjoitettu suurimmissa medioissa monista n\u00e4k\u00f6kulmista. Helsingin Sanomien<\/em> tekem\u00e4n kyselyn<\/a> mukaan liev\u00e4 enemmist\u00f6 noin 5000 vastaajasta kannatti sukupuolittuneiden termien hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4 ja \u201cuusien keksimist\u00e4\u201d.<\/p>\n

\"Yleisradion
Yleisradion toimittaja Sanna Ukkola suivaantui<\/a> Aamulehden ilmoituksesta siirty\u00e4 sukupuolineutraaleihin ammattinimikkeisiin.
”On kyse tietynlaisesta kirjaroviosta, kun lehti alkaa listata kiellettyj\u00e4 sanoja ja kiellettyj\u00e4 ilmaisuja. Aamulehti kertoi sunnuntain p\u00e4\u00e4kirjoituksessaan siirtyv\u00e4ns\u00e4 sukupuolineutraaleihin titteleihin tasa-arvon nimiss\u00e4.
Aamulehden toimittajat eiv\u00e4t vastaisuudessa saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi eduskunnan puhemiehest\u00e4 h\u00e4nen oikeaa titteli\u00e4\u00e4n vaan Aamulehden keksim\u00e4\u00e4 sukupuolineutraalia versiota puheenjohtaja. Siis vaikka titteli on kirjattu perustuslakiin: se on puhemies, ei puheenjohtaja.”
Hieman yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti lehtimies Ukkola ei ole p\u00f6yristynyt esimerkiksi vakiintuneesta tavasta puhua maan hallituksesta eik\u00e4 valtioneuvostosta, vaikka j\u00e4lkimm\u00e4inen on perustuslakiin kirjattu muoto. Ukkolan saavutukseksi voi laskea sen, ett\u00e4 h\u00e4n onnistui kirjoituksessaan pelaamaan sek\u00e4 natsi- ett\u00e4 Orwell-kortit. KUVA: H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/figcaption><\/figure>\n

Todellisuudessa kieless\u00e4mme on jo olemassa vakiintunut, sukupuolineutraalimpi termi monille mies-p\u00e4\u00e4tteisille tai naisiin viittaaville nimikkeille. Uusien termien keksiminen ei monesti ole lainkaan tarpeen: lehtimies on toimittaja, lentoem\u00e4nt\u00e4 stuertti ja lakimies juristi. Kyse onkin sanavalinnoista, ei v\u00e4kin\u00e4isest\u00e4 kielen uudistamisesta \u2013 tai \u2018uuskielest\u00e4\u2019, niin kuin sukupuolineutraalin l\u00e4hestymistavan kriitikot ovat paikoin asian ilmaisseet. <\/span><\/p>\n

Kielitieteellinen antropologia<\/strong> on tieteenalamme alkuajoista l\u00e4htien tarkastellut kielen ja maailman v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Kuvaako kieli todellisuutta vai luoko se sit\u00e4? Voimme monessakin mieless\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 sen tekev\u00e4n molempia. Sukupuolineutraaliuden saama hanakka vastustus tukee t\u00e4t\u00e4 havaintoa. Sapirin-Whorfin hypoteesin mukaan kieli antaa ajattelullemme rakenteen ja voi rajoittaa sit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kielen uudistaminen on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kieli voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 alistavia rakenteita, jotka uusintavat yhteiskunnan valtarakenteita ja sosiaalisia hierarkioita.<\/span><\/p>\n

Mies- ja naissukupuoliin viittaavat nimikkeet eiv\u00e4t ole kieless\u00e4 sattumalta. Ne kertovat sukupuolirooleista ja sukupuolten asemasta yhteiskunnassa \u2013 ne kun eiv\u00e4t ole olemassa itsest\u00e4\u00e4n, vaan rakennetaan sosiaalisesti. Miessukupuoleen viittaavat termit ja sanamuodot heijastavat tiettyj\u00e4 valtarakenteita ja kieliv\u00e4t, ett\u00e4 yhdenvertaisuuteen on viel\u00e4 matkaa. Keskustelusta ilmenee, ett\u00e4 monelle on vaikeaa hyv\u00e4ksy\u00e4 neutraalissa kieless\u00e4 v\u00e4littyv\u00e4\u00e4 yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy muutoksen saamassa vastustuksessa.<\/span><\/p>\n