My\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 valikoitui saamelaisten kansallisp\u00e4iv\u00e4ksi. T\u00e4n\u00e4 vuonna tulee siis t\u00e4yteen sata vuotta saamelaista yhteispohjoismaista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja poliittista aktivismia.<\/p>\n Saamelaisten kansallistunteen<\/b> her\u00e4\u00e4minen linkittyi ajan yleiseen henkeen kaikkialla Euroopassa. Tuolloin t\u00e4rkein\u00e4 ajankohtaisina p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rin\u00e4 pidettiin saamelaisten koulutuksellisen tilanteen parantamista ja maahan liittyvien oikeuskysymysten pikaista ratkaisemista. Sata vuotta my\u00f6hemmin samat \u00adasiat ovat edelleen ajankohtaisia.<\/p>\n Suomen saamelaiset alkoivat j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 vasta my\u00f6hemmin. Suomalaisista akateemisista miehist\u00e4 koostuva Lapin sivistysseura perustettiin vuonna 1932. Seuran tarkoitus oli auttaa \u201dlappalaisia\u201d perustamaan itselleen j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. My\u00f6s Suomessa fennomaaninen liike tarvitsi toisia, joita vasten peilata omaa identiteetti\u00e4, ja niin saamelaisia \u201dautettiin\u201d suomalaisiksi muun muassa kirkon ja koulutuksen avulla.<\/p>\n Koska Lapin sivistysseuran p\u00e4\u00e4kiinnostus oli saamenkielien s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4, se alkoi julkaista saamenkielist\u00e4 Sabmela\u0161<\/em>-lehte\u00e4 sek\u00e4 toimittaa saamenkielisi\u00e4 aapisia ja erilaisia saamelaista kertovia julkaisuja. N\u00e4m\u00e4 \u201dsaamenyst\u00e4v\u00e4t\u201d (lapinyst\u00e4v\u00e4t) edistiv\u00e4t saamelaisten asioita kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saamelaisten elinoloja, saamen kielten tilannetta ja elinkeinoja.<\/p>\n Vasta toisen maailmansodan j\u00e4lkeisess\u00e4 evakossa vuonna 1945 Alavieskassa syntyi saamelaisten oma j\u00e4rjest\u00f6, lyhytik\u00e4inen Samii Litto. Lapin sivistysseuran ja Samii Litton yhteisty\u00f6 sai vuonna 1949 aikaan Saamelaisasiain komitean, jossa alettiin pohjustaa saamen kielilakia (astui voimaan vuonna 1991), saamelaisvaltuuskuntaa (1973) ja saamelaisten kieli- ja kulttuuri\u00adautonomiaa vaalivaa Saamelaisk\u00e4r\u00e4ji\u00e4 (1995).<\/p>\n Vuodesta 1953 toiminut, ruohonjuuritasolta alkunsa saanut Pohjoismainen saamelaisneuvosto \u2013 Kuolan alueen saamelaisten tultua mukaan nimeksi muutettiin Saamelaisneuvosto \u2013\u00a0lujitti Suomen saamelaisten tietoa muiden maiden saamelaisten tilanteesta. Suomessa Saamen lippu sai virallisen liputusp\u00e4iv\u00e4n vuonna 2004.<\/p>\n Saamelaisten oikeuksien<\/strong> eteneminen Suomessa on esitetty kansainv\u00e4lisen\u00e4 menetystarinana, jolla Suomen edustajat ovat mielell\u00e4\u00e4n ylpeilleet maailmalla. Kaikki eiv\u00e4t kuitenkaan jaa t\u00e4t\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4.<\/p>\n On varmasti totta, ett\u00e4 akateemisten valistuneiden suomalaisten apu oli saamelaisten yhdistymisen alkuvaiheessa tarpeen. Suomen lapinkyl\u00e4t ovat perinteisesti toimineet hiukan \u00adalueesta riippuen toistensa kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4, mutta kielist\u00e4, kulttuureista ja elinkeinoista riippuen my\u00f6s erillisin\u00e4 yksikk\u00f6in\u00e4. Sukuyhteis\u00f6n merkitys luontaiselinkeinojen harjoittajille on ollut henkiinj\u00e4\u00e4misen edellytys. Yhteisen suvut ylitt\u00e4v\u00e4n saamelaisen hengen nostatukseen Suomessa tarvittiin niin suomalaista kuin naapurimaiden saamelaisten tukea.<\/p>\n Yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 kimmokkeista saamelaisia yhdist\u00e4v\u00e4n politiikan synnylle oli voimakas \u00adassimilaatiopolitiikka Suomen valtion taholta. Varsinkin koululaitos riisti lapsilta kielen yritt\u00e4ess\u00e4\u00e4n aut\u00adtaa saamelaisia saavuttamaan samat mahdollisuudet kuin muut kansalaiset. Saamelaisliike oli vastaus assimi\u00adlaatioon.<\/p>\n Kun saamelaisliike voimistui, voimistui joidenkin saamelaissukujen asema, mutta samalla my\u00f6s pienentyi se alue, jolla saamelaiset saivat kutsua itse\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4iskansaksi. Poronhoitoalue ulottuu Suomessa l\u00e4hes Kuusamoon asti, mutta saamelaisten kotiseutualue rajattiin kulkemaan Kittil\u00e4n pohjoispuolelle.<\/p>\n My\u00f6s ajatus siit\u00e4, kuka saamen \u201dsukuun\u201d kuuluu, kaventui lyhyess\u00e4 ajassa. Suomen puolella oli vuosina 1949\u20131951 laadittu ehdotus, jonka mukaan \u201dsaamelaisena pidet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6\u00e4, jonka vanhempien tai toisen heist\u00e4 kotikieli on ollut saame ja joka itsekin puhuu t\u00e4t\u00e4 kielt\u00e4 ainakin tyydytt\u00e4v\u00e4sti, ellei ole lapsi tai kuuro\u201d. Pohjoismainen saamelaisneuvosto laajensi m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n toisessa konferenssissa vuonna 1956 koululaitoksen aiheuttaman rajun kieliassimilaation korjaamiseksi niin, ett\u00e4 otettiin huomioon, jos yksikin isovanhemmista oli puhunut saamea.<\/p>\n Suomen saamelaisasioiden komitea muutti vuonna 1973 \u201dkotikieli\u201d-m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n kuitenkin \u201densimm\u00e4isen\u00e4 puhutuksi kieleksi\u201d. T\u00e4m\u00e4n taustalla oli Lapin sivistysseuran kiinnostus nimenomaan kieliin ja sen rajallisella alueella (ja kapasiteetilla) teet\u00e4tt\u00e4m\u00e4 tutkimus saamen kielien puhujista. Niin monikielisiss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 kuin Suomen saamelaiset esimerkiksi Inarissa eliv\u00e4t, ei iso\u00e4idin ensimm\u00e4inen puhuttu kieli ollut lapsenlapsille en\u00e4\u00e4 tiedossa. Samaten saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat, itse\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4nkin lappalaisiksi kutsuvat henkil\u00f6t (joiden \u00e4idinkielet kuten keminsaame oli jo 1900-alussa kulttuurisen kolonisaation avulla kadotettu) j\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ysin vaille \u00adhuomiota.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 saamelaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n \u201dkatoaminen\u201d on ollut my\u00f6s yksi oiva keino lis\u00e4t\u00e4 valtion valtaa saamelaisasioissa.<\/p>\n Suomi alkoi<\/b> Pohjoismaisen neuvoston hengess\u00e4 1950-luvulla vaatia, ett\u00e4 saamen kansojen pit\u00e4\u00e4 puhua vallalle yhdell\u00e4 \u00e4\u00e4nell\u00e4. N\u00e4in syntynyt saamelaisvaltuuskunta (my\u00f6hemmin saamelaisk\u00e4r\u00e4j\u00e4t) oli vastaus yhten\u00e4isyyden vaatimuksiin. Suomen perustuslakiin kirjattiin saamelaisille kieli- ja kulttuuriautonomia, joka tarkoittaa itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta n\u00e4iss\u00e4 asioissa.<\/p>\n Kuten Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on linjannut, luontaiselin\u00adkeinot ovat keskeinen osa kulttuuria. Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien taloudellinen resursointi on kuitenkin ollut alusta alkaen riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n korjatakseen tuhot, joita kulttuurinen kolonisaatio ja valtioiden rajojen pystytt\u00e4minen keskelle saamelaisten asutusalueita on aiheuttanut.<\/p>\n Saamelaisten oikeuksien kehitys Suomessa on saanut vaikutteita saamelaisten \u201dauttajien\u201d ajattelusta. Siihen on liittynyt paljon hyv\u00e4tahtoista huolta, joka on kuitenkin osoittautunut haitalliseksi saamelaisten oman politiikan kehitt\u00e4miselle: Kun saamelaiset n\u00e4htiin luonnonlapsina, joilla ei ollut kummempaa suhdetta maahan ja veteen, voitiin perustella maiden siirt\u00e4minen valtion maiksi. Kun korostettiin aitoa kulttuuria ja haluttiin sit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4, vietiin mahdollisuus kulttuurin omavaltaiseen kehitykseen. Kun yritettiin pelastaa saamen kielet, j\u00e4tettiin huomiotta ne syyt, joiden takia monet olivat kielens\u00e4 menett\u00e4neet.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kaikki heijastuu t\u00e4n\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 saamelais\u00adalueella ja sen ulkopuolella asuu ihmisi\u00e4, joiden mahdollisuus osallistua yhteisiin vaatimuksiin esimerkiksi maaoikeuksista, ovat rajatut. Se heijastuu my\u00f6s siihen, ett\u00e4 saamelaisten v\u00e4lill\u00e4 tai saamelaisyhteis\u00f6n sis\u00e4ll\u00e4 on vakavia j\u00e4nnitteit\u00e4. Kaikki t\u00e4m\u00e4 taas mahdollistaa my\u00f6s sen, ett\u00e4 kun vuonna 2017 juhlimme satavuotiasta Suomea ja saamelaisten satavuotista poliittista j\u00e4rjest\u00e4ytymist\u00e4, saamelaisen kulttuurin t\u00e4rkeimm\u00e4t kysymykset l\u00adiittyen maa- ja vesioikeuksiin ovat edelleen ratkaisematta ja saamenkielten puhujien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on huolestuttavasti v\u00e4henem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Kirjoittaja on dosentti, sosiaali- ja kulttuuriantropologian vt. yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa.\u00a0<\/span><\/strong>T\u00e4m\u00e4 artikkeli on julkaistu yhteisty\u00f6ss\u00e4 AntroBlogin<\/a> kanssa.<\/strong><\/p>\n![\"Suohpanterror:](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Suohpan-Elsi-Laula.jpg\")
![\"Suohpanterror:](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Suohpanterror-100-markkaa.jpg\")
![\"Suohpanterror:](\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Suohpanterror-100-markkaa2.jpg\")