{"id":12196,"date":"2016-11-16T00:00:00","date_gmt":"2016-11-15T22:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&p=12196"},"modified":"2020-08-10T14:02:18","modified_gmt":"2020-08-10T11:02:18","slug":"kaikkien-omaisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/kaikkien-omaisuutta\/","title":{"rendered":"Kaikkien omaisuutta?"},"content":{"rendered":"

Saamelaiset leimataan usein mielens\u00e4 pahoittajiksi<\/a>, kun he reagoivat muiden kuin saamelaisten saamelaiskulttuurin ja kielten vuosikymmeni\u00e4 jatkuneeseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen erilaisissa yhteyksiss\u00e4 (esimerkiksi naamiaisasut<\/a>, kauneuskilpailut<\/a>, taide<\/a>, ohjelmapalvelut<\/a>). Er\u00e4s viimeisimpi\u00e4 esimerkkej\u00e4 on Disneyn Frozen<\/em>-elokuvan tekij\u00f6iden vierailu saamelaisalueella ja reaktiot sit\u00e4 koskevaan uutisointiin\u00a0 <\/span>Helsingin Sanomien Facebook-sivuilla.<\/p>\n

\"Kulttuurinen
H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja ja saamelainen taiteilija-aktivistiryhm\u00e4 Suohpanterror tekiv\u00e4t kuvallisen katsaukset tuoreeseen Frozen-elokuvaan liityv\u00e4\u00e4n keskusteluun.<\/figcaption><\/figure>\n

Usein k\u00e4ytetty<\/b> oikeutus alkuper\u00e4iskansojen kulttuurien ja kielten hy\u00f6dynt\u00e4miselle on kulttuurien v\u00e4linen inspiroituminen tai lainaaminen, joka immateriaalioikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 onkin sallittua. Immateriaalioikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 suojataan tietynlaisia tuotoksia esimerkiksi tekij\u00e4noikeudella, mallioikeudella, patentilla tai tavaramerkill\u00e4. Oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta inspiroituminen tai lainaaminen voi kuitenkin tapahtua vain sellaisten kulttuurien ja kansojen v\u00e4lill\u00e4, joilla on ainakin periaatteessa tasavertaiset mahdollisuudet p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 yhteisist\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja immateriaalioikeuksien avulla suojattavissa asioista.<\/p>\n

Alkuper\u00e4iskansat eiv\u00e4t ole olleet laatimassa n\u00e4it\u00e4 pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 alkuper\u00e4iskansojen yhteinen immateriaalinen omaisuus voi saada immateriaalioikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vain hyvin rajoitettua suojaa, yleens\u00e4 sen katsotaan olevan vapaata hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi<\/a>. K\u00e4sitteell\u00e4 kulttuurinen appropriaatio tai kulttuurinen omiminen kuvataankin usein t\u00e4t\u00e4 valtasuhteen vinoumaa, jonka seurauksena kulttuurien v\u00e4lisest\u00e4 lainaamisesta tulee oikeudetonta ja luvatonta ottamista ja omimista. Se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tunnustamatta alkul\u00e4hteen, puhumattakaan hy\u00f6dynt\u00e4misen korvaamisesta ja n\u00e4in se kuvastaa ja voimistaa eriarvoisuutta<\/a>. Ihmisoikeuksien toteutuminen kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkuper\u00e4iskansoilla on oikeus omaan kulttuuriperint\u00f6\u00f6ns\u00e4<\/a>. T\u00e4h\u00e4n kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 2000-luvun alusta hakenut ratkaisua Maailman henkisen omaisuuden j\u00e4rjest\u00f6n (WIPO) geenivarantoja, folklorea ja perinnetietoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 komiteassa<\/a>, joissa alkuper\u00e4iskansat ovat olleet my\u00f6s edustettuina. Toistaiseksi ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen on edennyt verkkaisesti.<\/p>\n

\"Malliesimerkkej\u00e4
Malliesimerkkej\u00e4 kulttuurisesta omimisesta: uransa p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 juhlistanut (ei-saamelainen) alppihiiht\u00e4j\u00e4 Tanja Poutiainen poseerasi pilailupuodista hankitussa saamenpuvussa. Samoin pilailupuodista hankitussa saamenpuvussa poseerasi missi Carola Miller ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 pukuja olevan my\u00f6s kaupan pilailuv\u00e4linepuodissa. KUVA: Suohpanterror<\/figcaption><\/figure>\n

Kulttuurista omimista<\/b> tarkastellaan usein suhteessa alkuper\u00e4iskansojen kokemaan (historialliseen) sortoon tai v\u00e4heksynt\u00e4\u00e4n<\/a>. Esimerkiksi Suomessa saamelaislapset vietiin 1950- ja 1960-luvuilla asuntolakouluihin kauas kotoaan jopa 7-vuotiaina ja pahimmillaan lapset p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kotiin vain kaksi kertaa vuodessa. Kouluissa kaikki opetus oli suomeksi eik\u00e4 saamea saanut puhua<\/a>.\u00a0 <\/span>Vaikka monet saamelaisasiat ovat edistyneet, on saamelaisten perusoikeuksien toteutumisessa hyvin paljon parantamisen varaa, muutoin tosiasialliset vaikutukset saattavat olla samat kuin 1900-luvun puoliv\u00e4lin sulauttamispolitiikan.<\/p>\n

Tilastot puhuvatkin karua kielt\u00e4: kun viel\u00e4 1960-luvulla kolme nelj\u00e4st\u00e4 saamelaisista puhui saamea \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n, nyky\u00e4\u00e4n sama luku on en\u00e4\u00e4 yksi nelj\u00e4st\u00e4. Nykyhetken Suomessa, maailman parhaiksi kuvatuissa kouluissa, alle viisi prosenttia saamelaisalueen ulkopuolella asuvista saamelaislapsista saa oppia saamea, sama tilanne on saamenkieliseen varhaiskasvatukseen p\u00e4\u00e4syss\u00e4<\/a>. Saamenkielten puutteellinen tuki niiden uhanalaisuudesta huolimatta, elinkeinojen riitt\u00e4vien tukij\u00e4rjestelmien puute, heikko palvelutyytyv\u00e4isyys peruspalveluihin (esim. sosiaali- ja terveyspalvelut), mielenterveysongelmien yleisyys ja itsemurhat kertovat saamelaisten pahoinvoinnista<\/a> ja perusoikeuksien heikosta toteutumisesta<\/a>. N\u00e4in on, vaikka saamelaisille alkuper\u00e4iskansana on taattu perustuslaissa oikeus omaan kieleens\u00e4 ja kulttuuriinsa; kansana jolla on oma historia, instituutiot, kieli ja perinteet sek\u00e4 oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 omasta poliittisesta, kulttuurisesta ja taloudellisesta kehityksest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

My\u00f6s yhdenvertaisuus oikeutena on kirjoitettu perustuslakiin. En\u00e4\u00e4 sen toteuttamiseksi ei riit\u00e4, ett\u00e4 samanlaisia kohdellaan samalla tavalla vaan my\u00f6s, ett\u00e4 erilaisia kohdellaan eri tavalla. Kulttuurinen perusoikeus ja yhdenvertaisuus siis edellytt\u00e4v\u00e4t saamelaisten erilaisuuden tunnustamista ja sen suojaamista<\/a>. Saamelaisen itsehallinnon eli Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien aliresursointi ja vallan typist\u00e4minen ovat yksi syy, jonka vuoksi perusoikeuksien toteutumiseen vaikuttavaan rakenteelliseen eriarvoisuuteen ei kuitenkaan tunnuta p\u00e4\u00e4sev\u00e4n k\u00e4siksi.<\/p>\n

\"Suohpanterrorin
Suohpanterrorin Kiasmassa j\u00e4rjestetyn n\u00e4yttelyn avajaisten yhteydess\u00e4<\/a> ryhm\u00e4n j\u00e4sen kiipesi Marskin patsaalle osoittamaan mielt\u00e4\u00e4n. KUVA: Suohpanterror<\/figcaption><\/figure>\n

Saamelaiskulttuurin elementit<\/b> s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t ja kantavat kulttuurin arvoja ja lujittavat yhteenkuuluvuutta, ne ovat osa saamelaista arkea ja perinteit\u00e4 ja niihin liittyy my\u00f6s oikeusk\u00e4sityksi\u00e4. Ne ovat usein niin olennaisen osa saamelaisen v\u00e4hemmist\u00f6n kulttuuria ja t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa tuon kulttuurin yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4, ett\u00e4 niiden vertaaminen johonkin suomalaiskulttuurin osaan on eritt\u00e4in vaikea, ellei mahdotonta (Suohpanterrorissakin vaikuttava Jenni Laiti m\u00e4\u00e4ritteli saamenpuvun saamelaisten monumentiksi<\/a>). Siksi kulttuurin elementtien hy\u00f6dynt\u00e4minen ja\u00a0 <\/span>sen vaikutusten n\u00e4keminen tulee n\u00e4hd\u00e4 kontekstissa, eli millainen vaikutus hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 laajasti\u00a0 <\/span>on saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin.<\/p>\n

Esimerkiksi Suomessa saamelaiskulttuurin tuotteistaminen tapahtuu usein esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 stereotyyppinen ja halventava (rotu)kuva saamelaisista, jonka pel\u00e4t\u00e4\u00e4n esimerkiksi saamenpuvun kyseess\u00e4 ollessa vaikuttavan esimerkiksi nuorten saamelaisidentiteetin muodostumiseen<\/a>. Hy\u00f6dynt\u00e4misell\u00e4 voi olla sosiaalisesti, psykologisesti ja taloudellisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 vaikutuksia saamelaiskulttuurissa.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 taustoja vasten ja saamelaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 joku haluaa poimia kauneimman ja n\u00e4kyvimm\u00e4n pinnan p\u00e4\u00e4lt\u00e4 kiinnostumatta sen seurauksista ja tukematta ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itse asiaa mill\u00e4\u00e4n tavalla. T\u00e4m\u00e4 kaikki tapahtuu suomalaisen yhteiskunnan ja valtarakenteen hyv\u00e4ksynn\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n