{"id":11426,"date":"2016-05-02T00:00:00","date_gmt":"2016-05-01T21:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/voima.fi\/hairikot\/?post_type=artikkeli&#038;p=11426"},"modified":"2020-08-10T14:02:22","modified_gmt":"2020-08-10T11:02:22","slug":"populismin-nousu-ja-tuho","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/","title":{"rendered":"Populismin nousu ja tuho"},"content":{"rendered":"<div class=\"lowres-featured-image\"><img decoding=\"async\" width=\"806\" height=\"537\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg\" class=\"attachment-full size-full wp-post-image\" alt=\"\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg 806w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista-600x400.jpg 600w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista-768x512.jpg 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista-320x213.jpg 320w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista-200x133.jpg 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista-560x373.jpg 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista-300x200.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 806px) 100vw, 806px\" \/><p class=\"ylakuvateksti\"><\/p><\/div><p class=\"p1\"><b>Huhtikuun 19.<\/b> p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Helsingin kaduille ilmestyi vaalijulisteita. Kyseess\u00e4 ei ollut ennenaikaisten vaalien valmistelu, vaan <i>Vuosi vaaleista<\/i> -n\u00e4yttely, joka kommentoi suomalaista yhteiskuntaa ja politiikkaa tasan vuoden kuluttua viime vaaleista. N\u00e4yttelyn alaotsikko kysyi &#8221;Miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n, Suomi?&#8221;<\/p>\n<p class=\"p1\"><a href=\"http:\/\/pvf.fi\/\" class=\"external\" rel=\"nofollow\">Poliittisen valokuvan festivaalin<\/a> yhdess\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.valokuvataiteenmuseo.fi\/\" class=\"external\" rel=\"nofollow\">Valokuvataiteen museon<\/a> ja H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majan kanssa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelyyn osallistui 14 taiteilijaa, joista <b>Jari Tamminen<\/b> ja <b>Jani Leinonen<\/b> edustivat H\u00e4irik\u00f6it\u00e4. Valta ja vastuu kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ja ylint\u00e4 poliittista valtaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tahot my\u00f6s kantavat vastuun maan tilasta. Tammisen ja Leinosen teokset kohdistavat kritiikkins\u00e4 pian vuoden vallassa olleen perusporvarihallituksen keskeisiin ministereihin.<\/p>\n<p class=\"p1\">Politiikka on<b> <\/b>artikulaatiota. Poliittinen taide ja taideaktivismi ovat uuden artikulointia tai j\u00e4nnitteiden n\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 \u2013 joskus selv\u00e4n\u00e4 <a href=\"https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/Artivism\" class=\"external\" rel=\"nofollow\">artivismina<\/a> ja toisinaan hillitymmin. <b>Otto von Bismarckin<\/b> kuuluisassa v\u00e4itteess\u00e4 &#8221;politiikka on mahdollisen taito&#8221;.<\/p>\n<p class=\"p1\">Taiteelle ja politiikalle on tyypillist\u00e4 se, ett\u00e4 ne voivat ik\u00e4\u00e4n kuin tehd\u00e4 mahdottoman mahdolliseksi.<\/p>\n<figure id=\"attachment_11409\" aria-describedby=\"caption-attachment-11409\" style=\"width: 400px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\"wp-image-11409 \" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Sipila.jpg\" alt=\"Jani Leinonen &amp; Jari Tamminen: Suomi kuntoon, not. \" width=\"400\" height=\"565\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-11409\" class=\"wp-caption-text\">Jani Leinonen &amp; Jari Tamminen: Suomi kuntoon, not. Kuva: Velda Parkkinen<\/figcaption><\/figure>\n<p class=\"p1\"><strong>Salama<\/strong>, joka iskee Helsingin yliopiston p\u00e4\u00e4rakennuksen lipputankoon, hymyilev\u00e4 miljon\u00e4\u00e4ri oranssissa kravatissaan. Kun ensimm\u00e4isen kerran n\u00e4in <b>Juha Sipil\u00e4n<\/b> vaalimainoksen ihmettelin solmion v\u00e4ri\u00e4. Oranssi on populistien v\u00e4ri (esimerkiksi Fidesz Unkarissa, BZ\u00d6 It\u00e4vallassa, oranssi vallankumous Ukrainassa). Se on siis niiden v\u00e4ri, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t olevansa kansan puolella eliitti\u00e4 vastaan, ilman mit\u00e4\u00e4n erityisi\u00e4 ideologioita.<\/p>\n<p class=\"p1\">Vuosi sitten emme tienneet, mit\u00e4 Sipil\u00e4 ajoi, paitsi iloisia naamoja, jotka ovat nyt poissa julisteesta. Tilalla on autio tsaarin ajan aukio. Jotenkin t\u00e4st\u00e4 kuvasta, arkkitehtonisesta paraatiaukiosta ja hihojen k\u00e4\u00e4rimisest\u00e4 tulee mieleen neuvostorealismi.<\/p>\n<p class=\"p1\">Nyt, vuosi vaalien j\u00e4lkeen tied\u00e4mme, ett\u00e4 hallituksella on ollut jonkinlainen agenda. Pitk\u00e4lle kyse on ollut siit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n hihat. Ja sitten on kiukuteltu, kun mit\u00e4\u00e4n ei olekaan tapahtunut. Kaikki ei olekaan mennyt kuin johtamisen oppikirjoissa, ja on tullut kritiikki\u00e4. Jos teoreetikoita <b>Chantal Mouffea<\/b> ja <b>Ernesto Laclauta<\/b> uskotaan, kiista on kuitenkin demokratialle keskeist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p1\">Vaalikev\u00e4inen ty\u00f6rauha, jonka avulla Sipil\u00e4 sai m\u00f6ll\u00f6tt\u00e4\u00e4 yhteisen\u00e4 nimitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kaikille vaatimuksille, joita tehtiin hallitusta vastaan, on nyt murentunut. Tavoitteitakin on saavutettu: naisten ja lasten asemaa on heikennetty, sivistyksest\u00e4 ja kehitysavusta on viety rahat.<\/p>\n<p class=\"p1\">Onko niin, ett\u00e4 Sipil\u00e4n salama iskee yliopistoon \u2013 vai nousevatko pilvet yliopiston takaa ja yliopisto toimii ukkosenjohdattimena? Kun tutkii populismia rajat ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ilmi\u00f6n\u00e4, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sivistysvastainen anti-intellektualismi on niille kaikille tyypillist\u00e4.<\/p>\n<figure id=\"attachment_11411\" aria-describedby=\"caption-attachment-11411\" style=\"width: 400px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\"wp-image-11411 \" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Stubb.jpg\" alt=\"\" width=\"400\" height=\"565\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-11411\" class=\"wp-caption-text\">Jani Leinonen &amp; Jari Tamminen: Fantastisin tiimi. Kuva: Velda Parkkinen<\/figcaption><\/figure>\n<p><strong>2000-luvulla<\/strong> Suomen politiikan tunnetuimpana populistina ei suinkaan tulisi\u00a0pit\u00e4\u00e4 perussuomalaisten <b>Timo Soinia<\/b> vaan kokoomuksen <b>Jyrki Kataista<\/b>. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4llisesti populismi hakee tyhji\u00e4 merkitsij\u00f6it\u00e4 ja luo poliittisia rajoja. Kaikkein tehokkainta on omia itselleen termej\u00e4 vastapuolelta ja samalla lis\u00e4t\u00e4 erilaisia poliittisia vaatimuksia omaan listaansa. Ik\u00e4\u00e4n kuin neutralisoida politiikkaa ja politisoida sit\u00e4 samaan aikaan.<\/p>\n<p class=\"p1\">Juuri kun politiikasta oli tullut likaista ja ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tai pelk\u00e4t tikapuut vallan paikoille, kokoomus onnistui tuomaan <i>feelgoodia<\/i> politiikkaan. Hyv\u00e4n mielen kampanjoissa ei tarvinnut niink\u00e4\u00e4n ajaa omia vaatimuksia tai politiikkoja. Kunhan loi \u201dmeit\u00e4\u201d eli ryhm\u00e4\u00e4, johon muut tahtoivat kuulua.<\/p>\n<p class=\"p1\">Yksi <i>feelgoodin<\/i> symboleja oli <b>Alexander Stubbin<\/b> voittajan hymy.<\/p>\n<p class=\"p1\">Populismin voi n\u00e4hd\u00e4 syklisen\u00e4: kupla tuo nostetta vaaleihin, mutta ei voi kest\u00e4\u00e4 kauan. Stubbin oma noste toimi, kun h\u00e4n oli ulkoministerin\u00e4 ja itselleen ominaisilla paikoilla kaukana Suomesta. Valtionvarainministerin\u00e4 h\u00e4n on jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4, eik\u00e4 kupla ole kest\u00e4nyt.<\/p>\n<p class=\"p1\">Julisteessa Stubb vaikuttaa triathlonin voittajalta, joka tunnustaa sponsoreidensa v\u00e4rej\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on jotenkin luonteva kuva, ja juuri siin\u00e4 tuttuudessaan vieraannuttava. H\u00e4n ei n\u00e4yt\u00e4 valtionvarainministerilt\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p1\">T\u00e4st\u00e4 kuvasta, yhdest\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 ministeripotretista, tekee taidetta minun silmiss\u00e4ni juuri julkisesta taloudesta vastaavan ministerin ja sponsoroidun poliitikon ristiriitaisten roolien rinnakkain asettelu. Tekij\u00e4t eiv\u00e4t ole panneet yritysten logoja suuruusj\u00e4rjestykseen sen perusteella kuinka paljon ne ovat tukeneet poliitikkoa tai h\u00e4nen taustayhteis\u00f6\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei ole visuaalista journalismia. Vaikka he olisivatkin tehneet sen, erin\u00e4iset aspektit, kuten kuinka merkitt\u00e4v\u00e4 t\u00e4m\u00e4 panos yrityksen omassa budjetissa oli tai kuinka l\u00e4heinen t\u00e4m\u00e4 lahjoittajataho oli, ei voisi tulla samanaikaisesti n\u00e4kyville.<\/p>\n<p class=\"p1\">Ongelmaksi on muodostunut se, ett\u00e4 vaalirahaskandaalin j\u00e4lkeisest\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 huolimatta, tukisummat ja -suhteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4kin piiloon. Vaalirahoitusraporteissa n\u00e4kyy paikallisyhdistyksi\u00e4 ja muita tukiyhdistyksi\u00e4 pikemminkin kuin alkuper\u00e4isi\u00e4 tukitahoja.<\/p>\n<p class=\"p1\">T\u00e4m\u00e4n kev\u00e4\u00e4n politiikantutkimuksen kandiseminaarissa Helsingin yliopistolla nuoret tutkijat korostivat juuri n\u00e4it\u00e4 ongelmia: sanktioiden puutetta ja sit\u00e4, ett\u00e4 rahan kierr\u00e4tt\u00e4miselle on Suomessa pitk\u00e4t perinteet, esimerkkin\u00e4 1980-luvun kasinotalous.<\/p>\n<p class=\"p1\">Stubbia ja h\u00e4nen taustaorganisaatioita rahoittaneet ja vaalirahakohussa profiloituneet yritykset muodostavat me-yhteis\u00f6n, jonka symbolina poliitikko on. V\u00e4h\u00e4n niin kuin <b>Hillary Clinton<\/b> on vakiintuneen poliittisen ja talouseliitin symboli vasemmistolaisen demokraatin silmin.<\/p>\n<p class=\"p1\">T\u00e4m\u00e4 listaus kuvaa siis niit\u00e4 yrityksi\u00e4, jotka ovat satsanneet Stubbiin. Ent\u00e4 jos kysyisimme toisin p\u00e4in: mihin Stubb on satsannut? Niin kauan, kun omistuksia ei voi piilottaa Stubbin ajamiin hallintarekistereihin, voisimme my\u00f6s koota profiilikuvan kaikista poliitikoista niin, ett\u00e4 heid\u00e4n ja heid\u00e4n l\u00e4hipiirins\u00e4 omistukset tehd\u00e4\u00e4n julkisiksi.<\/p>\n<figure id=\"attachment_11414\" aria-describedby=\"caption-attachment-11414\" style=\"width: 400px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\"wp-image-11414 \" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/berner.jpg\" alt=\"Jani Leinonen &amp; Jari Tamminen: Optimoitu\" width=\"400\" height=\"565\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-11414\" class=\"wp-caption-text\">Jani Leinonen &amp; Jari Tamminen: Optimoitu. Kuva: Velda Parkkinen<\/figcaption><\/figure>\n<p class=\"p1\"><strong>Yksi kiistatta<\/strong> j\u00e4nnitt\u00e4vimpi\u00e4 demokratiateoreettisia ehdotuksia on se, ett\u00e4 vaalit korvattaisiin arpapelill\u00e4, kuten saksalainen politiikan tutkija <b>Hubertus Buchstein<\/b> on hahmotellut. Arpademokratiassa jokainen voisi joutua m\u00e4\u00e4r\u00e4ajaksi kansanedustajaksi. Siin\u00e4 vaiheessa, kun edustuksellinen demokratia potuttaa, edustajat tuntuvat vierailta tai vain tympeilt\u00e4, t\u00e4llainen ajatus voisi olla ihan mielek\u00e4s. Erilaisten sis\u00e4piirien politiikan sijaan olisi kiva saada uusia naamoja edustajiksi.<\/p>\n<p class=\"p1\">Sit\u00e4 paitsi, miksi joidenkin pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikansa ja varansa siihen, ett\u00e4 kampanjoivat edustajanpaikan eteen? Suurin osa ehdokkaista j\u00e4\u00e4 kuitenkin rannalle ja prosessi on tehoton. Ratkaistaan homma sill\u00e4, ett\u00e4 vaalikelpoisten joukosta arvotaan edustajat.<\/p>\n<p class=\"p1\">T\u00e4ll\u00e4 logiikalla p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin my\u00f6s eroon rahoitusskandaaleista. Sattuma ei palvo rahaa.<\/p>\n<p class=\"p1\">Kuitenkin ehdotus on l\u00e4pikotaisin ep\u00e4demokraattinen. T\u00e4lle v\u00e4itteelle on suomalaisessa politiikassa erinomainen esimerkki: <b>Anne Berner<\/b>.<\/p>\n<p class=\"p1\">Ongelma ei ole siit\u00e4, ett\u00e4 sattuma voisi tuoda pystymets\u00e4st\u00e4 meille ministereit\u00e4 kuten Bernerin. Jos asiaa tarkemmin pohditaan, arpademokratiassa olisi varmasti institutionalisoituneita tapoja, jolla l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti politiikkaa tuntemattomat ministerit saataisiin virkakoneiston avulla ruotuun. Institutionalisoituneet tavat olisivat tehokkaampia kuin nykysysteemiss\u00e4mme \u2013 ja ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 ongelmallisia \u00a0demokratian kannalta.<\/p>\n<p class=\"p1\">Arpademokratiassa kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse toimia niin hyvin, ett\u00e4 heid\u00e4t voitaisiin \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 uudelleen valtaan. Ei ole poliitikon vastuuta \u00e4\u00e4nest\u00e4jilleen.<\/p>\n<p class=\"p1\">Koska puolueitakaan ei olisi, poliitikoilla ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n olisi vastuuta omalle puolueelleen, jonka mahdollisuuksia seuraavissa vaaleissa heid\u00e4n ei tulisi pilata. Juuri se on l\u00e4nsimaisen puolue- ja vaalidemokratian ytimess\u00e4. \u00c4\u00e4net eiv\u00e4t ole vain henkil\u00f6kohtaisia: ne kuuluvat my\u00f6s puolueelle. Edustaja ei ole vallassa itse, vaan on aina itse\u00e4\u00e4n suurempi.<\/p>\n<p class=\"p1\">Kuva paratiisisaaren yksityisell\u00e4 rannalla hengailevasta Anne Bernerist\u00e4 ei viittaa siihen, ett\u00e4 poliitikkojen rahoja on k\u00e4tketty Panamaan, sill\u00e4 Panama-paljastukset tapahtuivat vasta teoksen toteuttamisen j\u00e4lkeen. Yht\u00e4l\u00e4isyydelt\u00e4 ei kuitenkaan voi v\u00e4ltty\u00e4. Kuva ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ainoastaan viittaa siihen, ett\u00e4 Bernerin tavoitteena on yhti\u00f6itt\u00e4\u00e4 valtion omaisuus, vaikka sekin linkki on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00e4sn\u00e4.<\/p>\n<p class=\"p1\">Keskeist\u00e4 on se, ett\u00e4 Berner voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 politiikan ja poistua paratiisisaarille p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 min\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. Aivan kuten muutkin miljon\u00e4\u00e4ripoliitikot. Kun Berner MTV3:n haastattelussa itse my\u00f6nsi, ettei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole jatkamassa poliittista uraansa, h\u00e4lytyskelloni soivat. Paitsi ett\u00e4 h\u00e4n ei aio uusia valtakirjaansa ja pit\u00e4\u00e4 tukijoidensa \u00e4\u00e4nist\u00e4 huolta, h\u00e4n voi my\u00f6s pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n hallituksessa mit\u00e4 mieleen juolahtaa.<\/p>\n<p class=\"p1\">Kenen joukoissa oletkaan, ministeri Berner, juliste kysyy. Arpademokratia ei tunne joukkoja. On nelj\u00e4 vuotta aikaa ajaa mit\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n p\u00e4lk\u00e4ht\u00e4\u00e4. Populisteja on syytetty t\u00e4st\u00e4 \u2013 eiv\u00e4th\u00e4n he etuk\u00e4teen juuri mainosta, mit\u00e4 ajavat.<\/p>\n<figure id=\"attachment_11410\" aria-describedby=\"caption-attachment-11410\" style=\"width: 400px\" class=\"wp-caption alignright\"><img decoding=\"async\" class=\"wp-image-11410 \" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/soini.jpg\" alt=\"Jani Leinonen, Jari Tamminen &amp; Harro Koskinen: Populismi\" width=\"400\" height=\"565\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-11410\" class=\"wp-caption-text\">Jani Leinonen, Jari Tamminen &amp; Harro Koskinen: Populismi. Kuva: Velda Parkkinen<\/figcaption><\/figure>\n<p class=\"p1\"><strong>Populistit pikemminkin<\/strong> vastustavat kuin kannattavat asioita, ei Soini k\u00e4yt\u00e4 muita rintamerkkej\u00e4 kuin oman puolueensa. Soldiers of Odin -merkki juliste-Soinin rintapieless\u00e4 kertoo perussuomalaisten kaksoispuheesta.<\/p>\n<p class=\"p1\">Populistipuolueilla on tyypillisesti miltei kyseenalaistamaton vahva johtaja ja useita eri asioista kertovia puhuvia p\u00e4it\u00e4. Populistinen diskurssi voi olla kovinkin ristiriitaista: sill\u00e4 on voimaa tuoda esiin kesken\u00e4\u00e4n yhteensopimattomia vaatimuksia. Se voi n\u00e4in valtavirtaistaa vaikka rasismia.<\/p>\n<p class=\"p1\">Populismintutkimuksen mielenkiintoisia teemoja on se, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 populistit vallassa. Yleens\u00e4 eiv\u00e4t, sill\u00e4 konkreettisen politiikan tekeminen rampauttaa populistit. Jotkut populistit, kuten Fideszin <b>Viktor Orb\u00e1n<\/b> Unkarissa, ovat kuitenkin selvinneet menestyksekk\u00e4\u00e4sti esimerkiksi keksim\u00e4ll\u00e4 jatkuvasti uusia pelon aiheita.<\/p>\n<p class=\"p1\">Tutkimuksessani olen huomannut mielenkiintoisen ilmi\u00f6n: vaikka Timo Soini 2000-luvulla toi esiin rasistisen oikeistolaisen populismin sympatioita, h\u00e4net on n\u00e4hty pikemminkin demokratiaa pelastavana voimana, joka puolueiden kriisien ja perinteisten puolueiden vaalirahakohujen aikaan ajoi perinteisten puolueiden ohi.<\/p>\n<p class=\"p1\">Vaatimukset, joihin Soinin nousu pohjautui, eiv\u00e4t olleet vain rasistisia. Kuinkahan moni perussuomalaisten \u00e4\u00e4nest\u00e4jien toiveista toteutuu t\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella? Kuinka moni pettyi politiikkaan?<\/p>\n<p class=\"p1\">Perussuomalaisten nousussa on elementtej\u00e4, jotka koskettavat meit\u00e4 kaikkia, kuten leijonasymbolin paluu symbolipolitiikan kent\u00e4lle. Tuon symbolin uudelleen omiminen on n\u00e4kynyt vihreiden vaalikampanjassa, keppihevostenmielenosoittajien liiveiss\u00e4 ja H\u00e4irik\u00f6iden julisteessa, Soinin\u00a0alkuper\u00e4isen presidentinvaalijulisteen leijonavaakuna on vaihdettu <b>Harro Koskisen<\/b> <i>Sikavaakunaan<\/i> (1969). Teoksessa yhdistyv\u00e4t is\u00e4nmaallisuuden uusi nousu ja pohdinta, toisto ja de\/rekonstruktio. Haluammeko ja saammeko possun vai leijonan?<\/p>\n<figure id=\"attachment_11412\" aria-describedby=\"caption-attachment-11412\" style=\"width: 5499px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img decoding=\"async\" class=\"wp-image-11412 size-full\" src=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-scaled.jpg\" alt=\"H\u00e4irik\u00f6t: Vuosi vaaleista \u2013 miss\u00e4 menet, Suomi?\" width=\"5499\" height=\"3241\" srcset=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-scaled.jpg 2560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-600x354.jpg 600w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-1024x604.jpg 1024w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-768x453.jpg 768w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-1536x905.jpg 1536w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-2048x1207.jpg 2048w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-320x189.jpg 320w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-200x118.jpg 200w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-560x330.jpg 560w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-980x578.jpg 980w, https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2016\/04\/neleja-copy-300x177.jpg 300w\" sizes=\"(max-width: 5499px) 100vw, 5499px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-11412\" class=\"wp-caption-text\">H\u00e4irik\u00f6t: Vuosi vaaleista \u2013 miss\u00e4 menet, Suomi? Kuva: Velda Parkkinen<\/figcaption><\/figure>\n<p class=\"p1\"><b>Saitko, mit\u00e4 tilasit<\/b>, h\u00e4irik\u00f6t kysyv\u00e4t. Keskeinen kysymys!<\/p>\n<p class=\"p1\">Politiikantutkimuksessa liian usein kuvitellaan, ett\u00e4 puolueet edustavat jotain ennalta annettuja intressej\u00e4. Edustaja on aina jotain muutakin kuin \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4ns\u00e4 kopio. Edustus on esteettist\u00e4 (<b>Frank Ankersmit<\/b>) tai aina artikulaation tuote (Ernesto Laclau). Puolueet artikuloivat vaatimuksia, joihin samaistutaan.<\/p>\n<p class=\"p1\">Keskeist\u00e4 selvitett\u00e4v\u00e4\u00e4 puolueille siis olisi, ett\u00e4 mit\u00e4 tilattiin, mit\u00e4 tilataan ja miten siihen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p class=\"p1\"><b>Emilia Palonen opettaa politiikan tutkimusta valtio-opin yliopistonlehtorina (ma.) Helsingin yliopistossa. H\u00e4n on v\u00e4itellyt tohtoriksi Unkarin politiikan kahtiajaosta Essexin yliopistossa ja on perehtynyt j\u00e4lkimarxilaiseen diskurssiteoriaan. <\/b><\/p>\n<p class=\"p1\"><b>Palonen toimittaa yhdess\u00e4 jyv\u00e4skyl\u00e4l\u00e4isen kulttuurintutkijan Tuija Saresman kanssa Suomen Akatemian rahoittaman tutkimushankkeen kirjaa Populismista liikkeen\u00e4 ja retoriikkana 2000-luvun Suomessa. <\/b><b>Emilia Palonen osallistui Jari Tammisen ja Jani Leinosen kanssa H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t dosentit -keskustelutilaisuuteen Suomen valokuvataiteen museolla 26.4. <\/b><\/p>\n<p class=\"p1\"><b>Seuraavat H\u00e4irik\u00f6iv\u00e4t dosentit -tilaisuudet Helsingin Maailman kirjoissa (28.\u201329.5.). Niiss\u00e4 pohditaan ihmisoikeusliiton ja Suohpanterrorin kanssa saamelaisten asemaa Suomessa sek\u00e4 talouskysymyksi\u00e4 Attacin ja Teivo Teivaisen kanssa.<\/b><\/p>\n<p>Lis\u00e4\u00e4 H\u00e4irik\u00f6iden osuudesta Vuosi vaaleista -n\u00e4yttelyss\u00e4 <a href=\"http:\/\/hairikot.voima.fi\/blogi\/suomi-epakuntoon\/\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuosi vaaleista -n\u00e4yttelyn teokset kuvasivat perusporvarihallituksen Suomea. Poliittista populismia tutkinut Emilia Palonen pureutui H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majan teoksiin ja niist\u00e4 l\u00f6ytyviin merkityksiin.<\/p>\n","protected":false},"author":693,"featured_media":15935,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[108,253,642,1260,2030,2278,2311,2350,2373,2775,2872],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v22.7 - https:\/\/yoast.com\/wordpress\/plugins\/seo\/ -->\n<title>Populismin nousu ja tuho - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Populismin nousu ja tuho - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vuosi vaaleista -n\u00e4yttelyn teokset kuvasivat perusporvarihallituksen Suomea. Poliittista populismia tutkinut Emilia Palonen pureutui H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majan teoksiin ja niist\u00e4 l\u00f6ytyviin merkityksiin.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2016-05-01T21:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-08-10T11:02:22+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"806\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"537\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Emilia Palonen\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Emilia Palonen\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/\",\"name\":\"Populismin nousu ja tuho - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg\",\"datePublished\":\"2016-05-01T21:00:00+00:00\",\"dateModified\":\"2020-08-10T11:02:22+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/b12d5807c35130d5b2058a45606332bc\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg\",\"width\":806,\"height\":537},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Populismin nousu ja tuho\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website\",\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/\",\"name\":\"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":\"required name=search_term_string\"}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/b12d5807c35130d5b2058a45606332bc\",\"name\":\"Emilia Palonen\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/c73c24f74a2d1f74e0498bf6b9dda561?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/c73c24f74a2d1f74e0498bf6b9dda561?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"Emilia Palonen\"},\"url\":\"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/emilia-palonen\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Populismin nousu ja tuho - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Populismin nousu ja tuho - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","og_description":"Vuosi vaaleista -n\u00e4yttelyn teokset kuvasivat perusporvarihallituksen Suomea. Poliittista populismia tutkinut Emilia Palonen pureutui H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4majan teoksiin ja niist\u00e4 l\u00f6ytyviin merkityksiin.","og_url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/","og_site_name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","article_published_time":"2016-05-01T21:00:00+00:00","article_modified_time":"2020-08-10T11:02:22+00:00","og_image":[{"width":806,"height":537,"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Emilia Palonen","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"Emilia Palonen","Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/","name":"Populismin nousu ja tuho - H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","isPartOf":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg","datePublished":"2016-05-01T21:00:00+00:00","dateModified":"2020-08-10T11:02:22+00:00","author":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/b12d5807c35130d5b2058a45606332bc"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#primaryimage","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg","contentUrl":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg","width":806,"height":537},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/populismin-nousu-ja-tuho\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Populismin nousu ja tuho"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#website","url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/","name":"H\u00e4irik\u00f6t-p\u00e4\u00e4maja","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/?s={search_term_string}"},"query-input":"required name=search_term_string"}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/b12d5807c35130d5b2058a45606332bc","name":"Emilia Palonen","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/c73c24f74a2d1f74e0498bf6b9dda561?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/c73c24f74a2d1f74e0498bf6b9dda561?s=96&d=blank&r=g","caption":"Emilia Palonen"},"url":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/artikkeli\/author\/emilia-palonen\/"}]}},"enclosure":{"image":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-content\/uploads\/sites\/9\/2020\/04\/Populismi-vuosi-vaaleista.jpg"},"meta:avatar":"","geolocation":[],"meta:youtube":null,"meta:vimeo":null,"meta:duration":null,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11426"}],"collection":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/users\/693"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11426"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11426\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":17916,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11426\/revisions\/17916"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media\/15935"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11426"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11426"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/voima.fi\/hairikot\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11426"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}