Miksi teemme taidetta? Lauri: Taide on omassa ulkopuolisuuden kokemuksessa toisiin, yhteisöön ja maailmaan kytkeytymisen tapa – tapa jolla oma sielu on ja elää täällä.
Olisi varmaankin latteaa sanoa ”en tiedä, mitä taide on”. Taisin kuitenkin juuri sanoa niin. Vielä latteampaa olisi kai sanoa ”taide = elämä”. Aion kuitenkin sanoa juuri niin tämän kirjoituksen lopussa.
Onko syytä tehdä taidetta? No, on ainakin 24 syytä tehdä taidetta. On syytä tehdä taidetta, 1. Jos on hyvä piirtämään 2. Tai laulamaan 3. Jos olisi halunnut olla hyvä piirtämään tai laulamaan 4. Jos on harjoitellut paljon 5.
Muutama viikko sitten vedin eteisessä kenkää jalkaan, kun Sara kääntyi puoleeni: – Sano, jos oletan liikaa, mutta olisiko niin, että tuo sinun yksinäisyyden janosi on oikeastaan yhteyden kaipuuta? Toinen, yhdeksän vuoden takaa.
Keuhkomme eivät enää tarvitse ilmaa eivätkä sydämemme lyö, mutta esitystapahtumaan kietoutuva magia on meille elinehto.
Haluan jäsentää ja toisaalta purkaa jäsennyksiä. Lähestyä tätä myllerrystä; elämää, minua, meitä, muita, luita. Haluan saattaa ruumiini tilaan, jossa se ei ole ollut, johon se ei kuulu, johon se kuuluu, josta se kuuluu.
Kuunneltavissa sivun alalaidassa:
Facebook notes As of November 1st, 2020, facebook decided to discontinue their option for publishing ‘notes’.
Teen taidetta että voisin elää maailmassa ja käsitellä joitain niistä törröttävistä asioista, joihin toistuvasti kompastun. Etsin yhteyttä kohtalotovereihin.
SE, MIHIN YKSIKÄSITTEINEN TIEDE EI RIITÄ, SIIHEN TUO TAIDE KOMPLEKSISEN VASTAUKSEN.
Kun teen taidetta, pysyn poissa pahanteosta. Ja onhan tää nyt vitun nautinnollista puuhaa!
Yksi tosi ilmiselvä syy tehdä taidetta tuli helposti mieleeni. Syy on se, että minä tykkään tehdä taidetta. Taiteen tekeminen on minusta useimmiten kivaa. Tuo syy tosin tuntui heti jostakin syystä riittämättömältä ja ihan liian keveältä.
Teen taidetta, koska se on paras tapa tehdä historiaa.
Etsin halpoja keskeytyksiä, todella hajanaistavia rikoksia, hetkeä kun koskettaa esi-ihollista ja esiajatuksellista tilaa jossa välttyy tuntemasta asioiden irrallisuutta toisistaan.
Taiteeni avulla käsittelen sitä, mistä ei puhuta ja sitä, mille ei löydy sanoja. Taide on minulle sukellusta syvemmälle itseeni ja kurotus kohti muita ihmisiä.
Kun aloitin dramaturgian opinnot Teatterikorkeakoulussa (loikkasin sittemmin äänisuunnittelun puolelle), vieraileva luennoitsija Juha Hurme kysyi, miksi olemme hakeutuneet opiskelemaan taidetta.
