Teksti Shams Tabrizi

Puolet Marokon nuorista ovat vailla työtä tai opiskelupaikkaa.

Marokkolainen tuttavani Tarik on opiskellut yliopistossa biologiksi. Hän ei ole saanut koulutuksensa mukaista työtä, mutta pyörittää aavikkomatkoja turisteille tarjoavaa perheyritystä eteläisessä Marokossa.

28-vuotias Tarik on onnekas. Maailmanpankin arvion mukaan 49 prosenttia Marokon 15–29-vuotiaista nuorista on kokonaan vailla työtä tai opiskelupaikkaa. Tähän ikäluokkaan kuuluu lähes kolmannes maan kansalaisista.

”Kyllä Marokossa riittäisi töitä, mutta todella suuri osa nykynuorista haluaa kouluttautua korkealle ja heidän on vaikea työllistyä”, Tarik arvelee.

Kuvio on sama kaikkialla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä, joiden asukkaista yhteensä 100 miljoonaa eli kolmannes edustaa nuorta työvoimaista ikäpolvea. Marokon ikäluokkia kuvaava väestöpyramidi on esimerkiksi Suomen väestöpyramidin peilikuva. Marokkolaisnuoret ovat maansa suurin ikäluokka. Hätkähdyttävän monella heistä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta hyödyntää potentiaaliaan.

Toisin kuin Euroopassa, jossa nuorisotyöttömyys on pitkälle talousahdingon tulosta, arabimaiden nuorisotyöttömyys johtuu tuotantoon nähden liian suuresta työvoimasta. Nuorten ihmisten suuri ikäluokka voisi olla suunnaton voimavara maidensa kehitykselle, mutta valtioiden talous ei ole tähän asti riittänyt tarjoamaan nuorille riittävästi työmahdollisuuksia samalla kun hallitukset ovat olleet haluttomia lisäämään kansalaistensa poliittisia vaikutusmahdollisuuksia.

Arabikevään aiheutti juuri tämä turhautuneiden nuorten ikäluokka, joka ei ole löytänyt kotimaistaan tilaisuutta innovaationsa osoittamiseen. Vaikka arabikevään vaikutukset ovat olleet Marokossa muun alueen maihin nähden pieniä, turhautuneita protesteja puhkeaa silti tiuhaan ympäri maata. Mahdollisuus kouluttautua entistä korkeammalle ja vain rajoitetut mahdollisuudet hyödyntää hankittua pääomaa ovat ajaneet nuoret äärimmäisiin ratkaisuihin.

Arabikevään saavutukset ovat tosin olleet tälläkin saralla rajalliset. Kansainvälinen työjärjestö ILO arvioi helmikuussa, että maailman suurimmat nuorisotyöttömyyslukemat vallitsevat yhä arabimaissa. Kun töitä ei löydy kotoa, moni haaveilee muuttamisesta työn perässä Eurooppaan, mutta viisumivaikeuksien takia haaveeksi se useimmilla jää. Muslimikulttuurissa, jossa omanarvontunto on oleellinen osa jokaisen ihmisen identiteettiä, rajoitetut mahdollisuudet ansaita oma elantonsa ovat tuottaneet karvaita pettymyksiä nuorten parissa. Erityisesti työttömyyteen turhautuneet nuoret miehet ovat vaarassa vieraantua perheistään ja ajautua huumeiden ja rikollisuuden pariin.

Arabikevät on alusta asti ollut huuto omanarvon puolesta. Huuto, johon ei ole vastattu.