Lukuaika: 2 minuuttia

Voima 20 vuotta: Kyseltiin palkan perään, mutta firmasta oli jäljellä vain kuihtuneet kasvit

Voima 20 vuotta sittenVoima 20 vuotta sitten

Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi marraskuussa 1999. Juttusarja palaa aiheisiin ja teemoihin, joita Voima on käsitellyt parin vuosikymmenen ajan.

Pyörä keksittiin Mesopotamian (nykyisin Irakin) alueella suunnilleen 3500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Ikävästi nuo ajattelemattomat kärrymaakarit tulivat samalla keksineeksi organisoidun työnteon. Tämän loputtoman raatamisen huipentumana ihmiskunta oli vain 5500 vuotta myöhemmin nauttiva Voima-lehdestä 10/2001.

Otsikolla Takaisin työelämään kirjailija ja teatteriohjaaja Kari Kontio (1956–2006) raportoi kokemuksistaan työllistämiskurssilta ja analysoi maailmansa kolhuja.

“Olen ollut täysipäiväinen pätkätyöläinen/työtön elokuusta 1982, joten luulisin tietäväni mistä kirjoitan.”

Kontion pitkä teksti oli armottoman itseironian ja viiltävän yhteiskuntakritiikin sekoitusta.

“Voidaan sanoa, että minulla oli hetkeni. Kirjoja, näytelmiä, kuunnelmia, lehtiä. Viinaa ja kirjoitusta ja virheitä. Tässä sitä naputellaan ahtaassa vuokraluukussa ilman nettiä tahi puhelinta, ainakaan omia. Kun elelee kädestä suuhun yllärituloilla ja vipeillä neljännesvuosisadan, menee toi luottokelpoisuus, mutta korvaukseksi lähtee masinasta ärhäkkää lausetta. Suosittelen pettymystä, kauhua ja turhaa raatamista pelkäämättömille! Aidon yhteiskuntakriitikon koulutus on pitkä ja tukien ulkopuolella.”

KONTIO PÄÄSI TAI joutui hoiva-alan kurssille työvoimatoimiston kautta:

“Saatiin isot mapit ja tuhteja luentoja.

mainos

Kontion jutun lukeminen nyt tuntuu epätoivoiselta: Eikö mitään ole opittu? Edelleenkin monet työvoima-alan konsultit ajattelevat, että tie työelämään aukeaa, jos asiakas itse muuttaa pintapuolisesti asenteitaan. Iso osa työvoimakoulutuksen annista on tapana sälyttää opiskelijoiden harteille.

“Vähän väliä meitä kannustettiin itsenäiseen ajatteluun ja pyydettiin kritiikkiä ja kehotettiin keskustelemaan kuin yli-innokkaat AA-kerholaiset. Itsekuvaa ja todellisuuden hahmotusta kokastiin. Kaikki tämä manna ja 30 markan korotus peruspäivärahaan kurssin ajalta ja ilmaiset kahvit ja keksit!”

Hoiva-ala ei ollut Kontiota varten. Ilman syvempää koulutusta laitoksissa ei juurikaan ollut töitä tarjolla. Hän kokeili alustatalouden aikaa edeltäviä riistotöitä.

“Funtsasin, että koklaan sellaisia markkinahommia, joita lehdet tyrkyttävät ihan kilvan. Te tiedätte: siisti sisätyö, puhelinmarkkinointia. Varmat 8000–10000 markan ansiot.”

Kuin Aku Ankka konsanaan tavoin Kontio “kiusasi ihmisiä lehtiä tyrkyttävällä puhelinterrorilla”, mutta “mikään ei toiminut”. Kontio soitti päivittäin 500–600 puhelua, joista ehkä kolmasosaan vastattiin. Alle kymmenen asiakasta tilasi yhtään mitään.

Kontio ei tainnut saada palkkaa laisinkaan:

“Tämäkin firma oli kadonnut kartalta ja puhelinnumeroista, kun yritin kysellä palkoistani. Kuihtuneet kasvit vain nököttivät äkkiä polkaistun tyhjän myyntikonttorin ikkunalla.”

Kommentoi Facebookissa