Lukuaika: 2 minuuttia

Median jatkuva murros

Pääkirjoitus

Pääkirjoituksia Voima-lehdestä.

Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta.

Tilaa Voima hintaan 39€/vuosi!

 

Sosiaalisen median alustat muokkaavat algoritmeillaan paitsi käyttäjiensä maailmankuvaa myös perinteistä mediaa. Kun mediatalot juoksevat klikkausten perässä, journalistinen sisältö jää helposti toissijaiseksi. Resurssit menevät huomiotalouden säätöön huolellisen taustatyön sijaan.

Somejäteistä ja niiden algoritmeista alettiin puhua huolestuneeseen sävyyn niin sanotun hybridivaikuttamisen ja trollien myötä. Presidentti Donald Trumpin Twitter- ja Facebook-tilien sulkeminen viimeistään muistutti someyhtiöiden kasvottomasta vallasta päättää kenen viestit välitetään, kenen ei.

Viime aikojen kohujen keskellä suomalaismediat ovat olleet oudon hissun kissun mediakentän nopeasta keskittymisestä.  Vaasan yliopiston tutkija Ville Mannisen mukaan eurooppalaisen Media Pluralism Monitor -tutkimuksen alustavat tulokset kertovat, että Suomen neljä suurinta monimediayhtiötä – Sanoma, Otava, Alma Media ja Keskisuomalainen – saivat vuonna 2019 lähes puolet yksityisten mediamarkkinoiden tulovirroista.

Nämä mediatalot eivät juurikaan kilpaile keskenään sanomalehtimarkkinoilla. Kukin toimii lehtineen käytännössä yksinvaltiaana omalla reviirillään. Ainoa selkeä kilpailutilanne on iltapäivälehtien välillä, missä kilpailu näyttää keskittyvän enemmän kävijämäärien kalasteluun kuin sisällön laatuun. Suurten mediatalojen näkökulmasta ainoa merkittävä kotimainen kilpailija on Yle, jonka nettijournalismia ne haluavat suitsia.

Kun mediayhtiön eri alustoilla aletaan kustannussyistä toistaa samaa sisältöä, yhä harvempi uutinen, taidearvio tai perusteltu yhteiskunnallinen näkökulma pääsee julkisuuteen.

Median monimuotoisuus tarkoittaa, että ihmisillä on median välityksellä mahdollisuus saada erilaisia itsenäisiä, faktoihin perustuvia tulkintoja asioista ja muokata itse oma käsityksensä siitä, missä mennään. Samalla kun tunnistetaan keskittymisen mukanaan tuomat uhkakuvat, on hyvä tiedostaa miten kaupallisen median toimintamahdollisuuksia kaventaa kansainvälisten somejättien tulo kilpailemaan mainostuloista.

Matinpuro katsoo kameraan, taustalla seinä ja kaupunkiluontoa.
Kirjoittaja on Voima-lehden vt. päätoimittaja ja Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.

Muissa pohjoismaissa mediakentän talousongelmia, keskittymistä ja kaventumista on torjuttu miljoonien eurojen pysyvällä mediatuella. Suomessa on tuettu vaatimattomilla roposilla äärimmäisen tärkeää vähemmistökielistä uutistoimintaa sekä kulttuurilehdistöä, johon Voimakin lukeutuu. Liikenne- ja viestintäministeriö on onneksi asettanut työryhmän pohtimaan suomalaista mallia pysyvälle mediatuelle. Toivottavasti siinä otetaan huomioon laatu, monipuolisuus ja monopolisoitumisen vaarat. Laatujournalismi ansaitsee tukensa koko mediakentällä.

Voiman kaltaisella toimijalla ei tietenkään ole mahdollisuuksia haastaa valtamediaa niiden omilla keinoilla ja markkinoilla. Voimalla on kuitenkin oma roolinsa monipuolistamassa voimakkaasti yksipuolistuvaa suomalaismediaa. Yhteiskunnallisen mediatukikeskustelun keskellä lukijanon tärkeää muistaa, että omilla kulutusvalinnoilla voi vaikuttaa tiedotusvälineiden säilymiseen ja toiminnan kehittämiseen.  Tärkeäksi kokemasta sisällöstä kannattaa maksaa, jos on siihen mahdollisuus.

Voimassa 01/2021 käsitellään mediaa monin tavoin. Lisäksi lehden välissä on liitteenä lehden toimituksen kokoama Mediaattori, joka on Voiman satsaus Mediataitoviikon viettoon 8.–14.2.2021.

Tilaamalla Voiman varmistat, että olet aina ensimmäisten lukijoiden joukossa! Samalla tuet riippumatonta journalismia ja lehden ilmestymistä jatkossakin. Voima ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Tilaa Voima hintaan 39 €/vuosi.

Kommentoi Facebookissa
Teemu Matinpuro