30 000 000 000 euroa taivaan tuuliin

Pääkirjoitus

Pääkirjoituksia Voima-lehdestä.

Maamme historian suurin ja globaalissakin mittakaavassa valtava asekauppa, HX-hankkeeksi nimetty Hornet-hävittäjien korvaaminen on niin poliitikkojen kuin valtavirran tiedotusvälineidenkin keskuudessa herättänyt yllättävän vähän keskustelua.

Moni tuskin tietää, että eduskunta päättää lähiaikoina, jo ensi vuoden talousarvion yhteydessä, hankkeen rahoituksesta. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan sen hintalappu on tänään 30 miljardia euroa.

Hankkeen todelliset kustannukset ovat kuitenkin hämärän peitossa. Hankittavien koneiden elinkaarikustannuksista ei ole mitään tietoa, eikä ratkaisun vaihtoehtoja ole vakavasti arvioitu. Valehteleeko puolustusvoimat nykyisten Hornetien käyttöiän jatkamisen kustannuksista, joista noin puolet sanotaan liittyvän ilmataisteluohjusten uusimiseen?

Ilmavoimien tekemässä muistiossa väitetään, että Horneteihin ”elinkaaren alussa ostetut aseet vanhenevat niin teknisesti kuin suorituskyvyllisestikin”. Mutta kuten Helsingin Sanomien toimittaja Jarmo Huuhtanen totesi (Hs 15.10.), että hävittäjien ilmataisteluohjukset [ja aseistusta muutenkin] uusittiin koneiden toisen elinkaaripäivityksen yhteydessä 2012–2016.

Voima 9/20 kansi, Maustetytöt istuu portailla, syksy.
Voima 9/2020 ilmestyi 9.11. Kannessa Maustetytöt. Katso jakelupaikat täältä ja tilaa lehti täältä.

Valtiontalouden tarkastusviraston – suurelta osin salatussa – tarkastuskertomuksessa todetaan, että ”hankkeen päätösmalli ja valintaperusteet tähtäävät hankittavan suorituskyvyn maksimointiin”. Hallitusohjelmassa puhutaan kuitenkin vain Hornetien suorituskyvyn täysmääräistä korvaamista.

Onko maanpuolustuksen tarpeet korvattu suurvallan intresseillä. Haetaanko nyt kykyä olla mukana operaatioissa seuraavissa irakeissa, afganistaneissa ja libyoissa? Monestakaan syystä ajatus ei kuulosta kovin suositeltavalta vaihtoehdolta käyttää suomalaisten veronmaksajien euroja.

HX-hankkeen suuruusluokka vaikuttaa Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan EU:n finanssipolitiikan sääntöjen noudattamiseen. Mutta samalla, kuin helpotuksesta huokaisten, tarkastuskertomuksessa todetaan, että keväällä 2020 koronapandemian takia aktivoitu poikkeuslauseke sallii unionin vakaus- ja kasvusopimuksen säännöistä poikkeamisen toistaiseksi.

Koronapandemian ei siis katsota hillitsevän ennennäkemättömän suurta asekauppaa. Sen sijaan tarkastuskertomuksessa voidaan pandemian kustannuksella jopa vähätellä kaupan kustannuksia: ”hävittäjien hankintakustannukset ovat kuitenkin mittaluokaltaan paljon pienemmät kuin koronakriisin seuraukset”.

Näyttää siltä, etteivät eduskunta tai tiedotusvälineet ole oppineet historiasta mitään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kirjoitti Etelä-Suomen Sanomissa (ESS 4.11.), että Karjalan lennoston komentajan tehtäviin siirtyneen eversti Aki Puustisen mukaan Horneteihin olisi käytetty tuplasti enemmän rahaa kuin vuonna 1992 arvioitiin.

Matinpuro katsoo kameraan, taustalla seinä ja kaupunkiluontoa.
Kirjoittaja on Voima-lehden vt. päätoimittaja ja Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja.

Pahoin pelkään, että koronapandemian aiheuttamille kustannuksille käy samoin, eikä näköpiirissä ole 1990-luvun laman jälkeistä nousukautta. Juuri näistä syistä HX-hankkeen rahoituksesta päättäminen pitäisi siirtää vähintäänkin vuodella eteenpäin, jotta perusteelliselle ja avoimelle keskustelulle olisi sekä tilaa että aikaa.

Eikä kyse ole vain kustannuksista. Myös sotilaat ovat kritisoineet HX-hanketta voimakkaasti. Pääesikunnan entinen suunnittelupäällikkö, eversti (evp) Pertti Tervonen kirjoitti 19.9. Turun Sanomissa : ”En vastusta, jos kansakunta hyväksyy puolustusmenojen perustasoksi pysyvästi yli kaksi prosenttia bkt:sta, päinvastoin. Rahoja vain ei tulisi heittää ilmaan.”

Kommentoi Facebookissa
Teemu Matinpuro