Urheilu ja ihmisoikeudet Venäjällä

Teksti Antti Rautiainen

Kazanissa ei mennyt niin kuin Strömsössä.

Venäjän Kazanissa järjestettiin 6.–17. heinäkuuta universiadi eli yliopisto-olympialaiset. Ne jäivät Suomessa melko vähälle huomiolle, vaikka Hanna-Maari Latvalan hopeamitali 200 metrillä päätyikin uutisiin. Venäjällä panostus kisoihin oli kuitenkin valtava. Niiden budjetti ylitti viisi miljardia euroa, ja osanottajat olivat Venäjän huippua. 132 jaossa olleesta kultamitalista Venäjän urheilijat veivät seitsemänkymmentä. Osanottajia ja muita joukkueiden jäseniä oli lähteestä riippuen yhteensä 10 000–12 000.

Tatarstan kuuluu Volgan alueen vähemmistökansojen tasavaltoihin, joiden hallinto on keskimääräistä autoritaarisempaa, koska keskusvalta pelkää nationalistien ja islamistien voimistumista.

Ehdotus Sotšin talviolympialaisten boikotoinnista on jälleen ollut tapetilla, viimeksi sitä ehdotti Pussy Riotin ainoa tunnettu vapaalla jalalla oleva jäsen Jekaterina Samusevitš. Kazanin universiadi antaa esimakua siitä, millaisia ongelmia Sotšin ensi talven olympialaiset tuovat paikallisille asukkaille.

Poliisiväkivalta oli Kazanissa erityinen ongelma jo ennen universiadia. Vuonna 2012 viranomaiset tekivät ennennäkemättömän päätöksen sulkea kaupungin Dalniyn alueen poliisiasema kokonaan sen jälkeen kun näpistyksestä epäilty Sergei Nazarov raiskattiin samppanjapullolla ja hän kuoli vammoihinsa. Tapaus toi julki kokonaisen vyyhdin tapauksia, joissa poliisit pyrkivät parantamaan tulosvastuullisuuden indikaattoreita tehtailemalla todistusaineistoa kyseenalaisin metodein. Tämä oli jälleen yksi käytännön esimerkki ”Krugovaja Porukasta”. Oikeudenkäynti kahdeksaa vakavimmista tapauksista syytettyä poliisia vastaan alkoi kesäkuussa. Venäjällä suuret urheilukilpailut ovat aina tilaisuus pönöttää ja nostaa kansainvälistä profiilia. Usein tästä maksavat paikalliset asukkaat. Kazanissakin turvallisuusjärjestelyt ylittivät kaiken kohtuuden rajat. Kaikkien kisapaikoista puolen kilometrin säteellä asuvien asunnot tutkittiin kahteen tai kolmeen kertaan, päiväsaikaan kaupungilla liikkuneita pyydettiin todistamaan henkilöllisyytensä joka kadunkulmassa. Yöllä kaupan päälle sai myös ruumiintarkastuksen. Korkeakoulujen lukukausi lopetettiin kahta kuukautta aikaisemmin, jotta muista kaupungeista kotoisin olevat opiskelijat häipyisivät hyvissä ajoin tieltä pyörimästä. Opinto-ohjelmia siis leikattiin surutta. Paikallisten aktivistien mukaan kisapaikat rakennettiin pikavauhtia, joten syntyi paljon sekundaa, joka on purkukunnossa jo parin vuoden päästä. Lisäksi koululaisia ja julkisen sektorin työntekijöitä pakotettiin katsomoihin kiristämällä ja uhkailemalla.

Paikallisia aktivisteja alettiin lakaisemaan syrjään jo hyvissä ajoin. Kolmas huhtikuuta Kazanin Ekstremismin vastaisen toiminnan keskuksen tekivät kotietsinnät neljän antifasistin, Dmitri Ilitševin, Oleg Kapustjanovin, Ruslan Rostovin ja Artjom Šerin kotiin. Vasta pidätyksen jälkeen heille kerrottiin, että heitä epäillään 24. helmikuuta 2013 tapahtuneesta kahden äärioikeistolaisen jalkapallohuligaanin pahoinpitelystä.

Kiinnioton jälkeen nelikko vietiin Tatarstanin poliisin hallintokeskukseen, missä yksi asianomistaja ja yksi todistaja tunnistivat aktivistit. Tunnistaminen tehtiin ilman asianajajia, ja koska hyökkääjät olivat naamioituneita, kirjattiin todistuslausuntoihin että heidät tunnistettiin ”silmien muodon perusteella”.

Ainoastaan Artjom Šerilla oli mahdollisuus hankkia lääkärintodistus poliisin suorittamasta kidutuksesta, koska Oleg Kapustjanov ja Ruslan Rostov lähetettiin saman tien tutkintavankeuteen. Rostov onnistui kuitenkin todistamaan, että poliisi rikkoi sääntöjä tunnistusriviä tehtäessä. E-keskuksen Sergei Simonov valokuvasi hänet kännykällä ennen tunnistamista, ilmeisesti hän antoi kuvan tunnistajille osoittaakseen ketä heidän pitäisi osoittaa. Muut rivissä olevat eivät myöskään muistuttaneet Ruslania lainkaan kooltaan tai ruumiinrakenteeltaan.

Lukuisat pidätettyjen sukulaiset ja työtoverit ovat valmiita varmistamaan heidän alibinsa. 21. toukokuuta Zelenodolskin esikaupungissa pidätettiin neljäs antifasisti, Timur Doronin joka opiskelee Kazanissa. Timurin äidin mukaan hänet pidätettiin vain siksi, että hänellä on ajokortti ja käytössään perheen auto.

29. heinäkuuta neljän antifasistin (Doroninin, Rostovin, Kapustjanovin ja Šerin) vankeutta pidennettiin lokakuuhun 4. päivään saakka. Tuolloin he ovat viettäneet puoli vuotta vankilassa ilman oikeudenkäyntiä, vain koska Kazanin viranomaiset halusivat siivota kaupungin radikaalista oppositiosta universiadin alla.

Moskovan anarkistinen musta risti kerää tukea vangituille. Heidän sivuiltaan löytyvät myös pidätettyjen aktivistien vankilaosoitteet. Helsingissä järjestetään 7.9. polkupyörämielenosoitus kello 16 Kolmen Sepän patsaalta Venäjän poliittisten vankien puolesta, minkä yhteydessä tiedotetaan myös Kazanin universiadin ongelmista.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019