Suomi aseistaa pahiksia

Henkilökohtaista

Henkilökohtaista-blogin kirjoittajat ovat elämän asiantuntijoita: he tutkivat muun muassa elämäntapoja, tyyliä, työtä, musiikkia ja perhettä. Henkilökohtainen on poliittista.

Teksti Eekku Aromaa

Asevienti Bahrainiin alleviivaa aseviennin säätelyn ongelmia ja muistuttaa kattavan valvonnan tarpeesta.

Tänään on ilmestynyt SaferGlobe Finlandin asevientiraportti. Siitä käy ilmi muun muassa, että Suomesta on viety yli 2,6 miljoonan euron arvosta puolustustarvikkeita Bahrainiin.

Nyt on hyvä käydä pari perusjuttua läpi Bahrainista. Bahrainhan on Wikipedian mukaan pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahdella. Se on valtiomuodoltaan perustuslaillinen monarkia ja siellä asuu vain jonkin verran yli miljoona asukasta, mutta väestölaskennan mukaan yli 200 000 asukkaista ei ole Bahrainin kansalaisuutta. Bahrain on perustuslaillinen monarkia. Kuningas on ylin hallitsija, ja hänen sunnimuslimeihin kuuluvan sukunsa jäsenet pitävät hallussaan merkittäviä poliittisia ja sotilaallisia virkoja. Maassa on ollut pitkään jännitteitä sunnien ja šiiaopposition välillä.

Bahrain on saanut osansa arabikevään kuohunnasta. Mielenosoitukset alkoivat maaliskuussa 2011. Jo edellisenä vuonna oli vangittu opposition edustajia. Vain hiukan ennen arabikevään mielenosoituksia, tammikuussa 2011 Suomesta vietiin Bahrainiin aseita ja muita puolustustarvikkeita. Pian vientien jälkeen Bahrainin hallituksen asettama toimikunta raportoi 1 300 ihmisen tulleen pidätetyiksi ja 13 kuolleen. Tällaiseen maahan Suomesta on viety tarkkuuskiväärejä sekä kiväärin ja pistoolin patruunoita sekä poliisihallituksen arvion mukaan mahdollisesti lupavapaita ampuma-aseiden osia. Kyseessä on arvio, koska osasta vientejä ei ole tarkkoja tietoja.

Yleensä yli miljoonan viennit käsitellään valtioneuvostossa, mutta koska nämä viennit ovat sisältönsä vuoksi pilkottu kahdelle eri lupaviranomaiselle ja luvat jakautuivat eri vuosille, jokaisen luvan vienti jäi alle tuon rajan. Nämä kaikki viennit tapahtuivat kuitenkin samassa yhteydessä. Luvat oli myönnetty jo aiemmin, mutta ne olisi ollut täysin mahdollista perua, jos niin olisi haluttu tehdä.

Kuten tästäkin tapauksesta voi huomata, viennin säätelyssä ja valvonnassa on puutteita. Asekauppaa ei säädellä maailmanlaajuisesti millään tavalla ja vaikka Suomi kuuluu niihin maihin, joissa asekauppaa säädellään, on tuo säätely ja erityisesti vientivalvonta on liian löysää.

Kaikki tämä alleviivaa tarvetta kansainväliselle sitovalle ja tiukalle asekauppasopimukselle. On tärkeätä, että mahdollisimman suuri osa ongelmallisesta aseviennistä voitaisiin pysäyttää ihmisoikeus- ja humanitaaristen kriteerien nojalla. Nykytilanteessa asevienneillä ruokitaan ihmisoikeusloukkauksia ja humanitaarisia kriisejä sekä aseistetaan diktaattoreita ja pidetään epädemokraattisia hallintoja vallassa, vaikka kansainvälisen yhteisön pitäisi pystyä toimimaan juuri niiden ehkäisemiseksi ja pysäyttämiseksi.

Neuvotteluja kansainvälisen asekauppasopimuksen aikaansaamiseksi käydään YK:n päämajassa 18.–28.3. Neuvottelut käynnistyvät New Yorkissa Suomen aikaa iltapäivällä tänään maanantaina. Neuvottelukuulumisia voit seurata lähes reaaliaikaisesti esimerkiksi Twitterissä hashtagilla #armstreaty tai Twitteristä tai Facebookista Sadankomitean kautta.

Kommentoi Facebookissa
eekku aromaa

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos loppuu